Kunngikkut apersorneqarnerat: Uummammut toqqorneqartarpoq

Mary Frederillu 2004-mi kateqqammerlutik sapaatip-akunnialui qaangiuttut Kalaallit Nunaannut tikeraarmata pilluarnerat asannileqqanerallu arajutsisassaanngilaq. Maryp siullermeerluni kulturi, oqaatsit, pinngortitaq alutornartoq inuillu inussiarnernerat, kunngikkormiut tikeraaraangamik malugisartagaat, misigai.

Ukiut 20-t maanna qaangiupput. Ukiunilu qaangiuttuni aappariit tikeraaqattaartareerput, maannalu Kalaallit Nunaannukaqqittussanngorlutik. Tamatumuuna nutaamik inissisimaffeqalerlutik: Kunngitut Dronningitullu.

- Tikilluaqqusaalluartarnersi kingullertigullu Kalaallit Nunaannut tikeraarnisinni suna immikkut eqqaaneqarsinnaava?

- Kalaallit Nunaannut tikeraaraangatta nuannaarneq periataarsinnaanerlu qaqutigut misigisagarput pisarpoq, tamatigullu uummatitsinnut toqqorneqartarluni. Kalaallit namminiussuseqartarput nunami alianaatsumi sumiikkaluaruttaluunniit tikilluaqquneqarnitsinnik misigititsiuaannartut. Tamanna ilaqutariiulluta naleqartittorujussuuarput, kunngi Frederik qulingat akivoq. 

Inuunermut nukik immikkut ittoq

Inuusuttuunerminiilli Kalaallit Nunaat tamaat angalaffigisarsimavaa. Qimusserluni, ataarluni, inuilaarsuarmi pisuttuarluni kangerlunnilu umiatsiamik angalalluni. Kalaallit pinngortitamut nalimmassarluarsinnaanerat tupigusuutigaa, peqqarniikkunnaartinnagu inuuffigaluguli.

Aamma angalanermini inuppassuit assigiinngitsorpassuit isumassarsisitsisullu ilassilluartarsimavai.

- Kalaallit Nunaanni nuannersunik misigisaqarnikuuvunga, kisianni puiunaannerpaatut eqqaamajuaannarpara kalaallit naapittarneri; angutit arnallu, meeqqat inuusuttullu, piniartut, misigisassarsiortut aallarnisaasullu. Misigisat taakkua aqqutigalugit Kalaallit Nunaat uummatinnut toqqortarpara, misigisarlugulu kalaallit inuummarinnerat. Kalaallit Nunaanni pinngortitami kalaallillu akornanni angerlarsimasutut misigisarpunga, erseqqissaavoq.

Kalaallit Nunaata ukuaa

Dronningi Maryp misigisani puiukkiussani aamma oqaluttuarai.

- Uima oqaasii isumaqatigiinnarsinnaavakka. Tikeraarninni siullermi kalaallit uagutsinnik ilassinninnerat attortissutiginikooqaara. Kalaallit Nunaata ukuaanik taaneqarneq kalaallit inoroorsaallaqqinnerannik takussutissaavoq. Taamatut taaneqartarneq ataqqinaataallunilu tikilluaqqusaaneruvoq, oqarpoq, nangillunilu:

- Piffissap ingerlanerani nuna nalunnginnerulerpara pinngortitarlu alutornangaartoq nuannarilluinnalerlugu. Uigalu immamik pinngortitamillu kusanaqisumik peqqarniissinnaaqisumilli nuannarinnittorujussuuvugut, aamma pinngortitami misigisaqarfinni Kalaallit Nunaanni misiginikuusakka annerpaapput. Misigisarpassuakka pissutigalugit kalaallit Kalaallit Nunaallu immikkut ittumik atassuteqarfigaakka.

- Kalaallit Nunaanni pingaarutilimmik suliaqarnikuuvutit, aamma qinngasaarisarneq artorsaateqarnerlu pillugit eqqartuillutit. Sooruna tamakku pingaartikkitit? Kalaallinillu naapitsinerit arlaannik sunniuteqarnikuua?

- Mary Fonden 2007-imi pilersikkakku aallaqqaataaniilli Kalaallit Nunaat sulinitsinnut ilanngunniarlugu eqqarsaatigissallugu pissusissamisuuginnarpoq, pisariaqarfiani. Kammagiitta – Qinngasaarinermut Akiuineq nunap ilarujussuani maanna atuuppoq, kalaallillu suleqatitta annertuumik peqataanerat pissutigalugu Kalaallit Nunaanni oqaatsinut kulturimullu naleqqussarneqarnikuulluni. Suliniutip taassuma Nuna tamakkerlugu pimmatiginninneq akiorniarlugu periusissiornermi aamma isumassarsiorfiusimavoq, tamassumalu ersersippaa iliuuseqarusunneq annertusoq.

- Kalaallit meeqqeriviinut atuarfiinullu pulaartillunga ikinngutaalluarnerup suunera eqqartorneqaraangat nuannarisarpara tulluusimaarutigalugulu. Tamatta, sumiluunniit peroriartorsimagaluarutta, ataatsimoorfimmut ilaanissaq pisariaqartipparput, tamattalu aliasunneq, kiserliorneq atugarliornerlu misigisinnaavavut. Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu isumaginninnikkut annertuunik unammilligassaqarpugut, ajornartorsiutillu ataqatigiikkajupput. Taamaattumik ilisimasanik misilittakkanillu avitseqatigiinneq, ajornartorsiorfiusunik oqaloqatigiissuteqarneq iliuuseqarnissarlu silatusaarneruvoq. Sulili suliassarpassuaqarpoq, Dronning Mary akivoq.

Killitsissutigerujussuaraa

Taanna kuultimik Nersornaammik Inatsisartut siulittaasuannit Mimi Karlsenimit tunineqaqqammerpoq. Amalienborgimi Frederik VIII’s Palæmi tamanna pivoq. Maryp ukiorpassuarni Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu atugaannik suliniuteqartarnera nersorniarlugu Nersornaat tunniunneqarpoq.

- Inuit ilaasa sumiginnarneqartarnerat kisimiitinneqartarneralluunniit aliagiuaannarsimavara. Taamaattumillu aamma uannut killitsinnaqaaq nersornaammik ajornartorsiutinik paasinninnissamut suliniuteqarnera pillugu Nersornaatip kuultiusup pissarsiarinera.

Kunngikkormiut sapaatit akunnialui qaangiuppata tikeraarnissaat avannarpasinnerpaamit, Qaanaamit, kujammut Narsaq tikillugu pissaaq. Sumiiffiit siusinnerusukkut aamma tikeraarneqarsimasut. Frederikimut Qaanaamit tikeqqinneq eqqaamasanik qaffakaatitsissajunnarsivoq. Siriusimik ilisimasassarsiornissamut piareersarluni qaammatini marlussunni tassaniinnikuuvoq.

- Kalaallit Nunaat kalaallillu qanoq ilinniarfiginikuuigit?

- Avannaani qimussimik angalasarnera uannut tunngasunik nutaanik paasisaqarfigaara. Angalanermi kalaallinik piniartunik ilaqarnermi qanoq pinngortitamiissinnaaneq pitsaasumik paasisaqarfiuvoq. Piniartut pinngortitamik paasinnissinnaanerat immikkuullarilluinnarpoq, ukiullu hunnorujullit ingerlaneranni ingerlateqqinneqarlunilu misilittagaqarfiusoq, kunngi Frederik akivoq, nangillunilu:

- Kalaallit Nunaanni pinngortitamut naapertuuttumik inuuneq ilikkarpara. Kalaallit pinngortitaq ataqqivaat nalimmassarfigisarlugulu. Kalaallit Nunaanni pinngortitap periarfissiinera naleqqussarfiusarpoq, pinngortitallu pissaaneranut maniguunneq iluaqutaavoq – aamma Kalaallit Nunaata avataani.

Kunngikkormiut ukioq manna aasaanerani angalanissartik qilanaareqaat:

– Kalaallit Nunaannut kalaallinullu tikeraarnissatsinnut qilanaaqaagut – angerlaraangatta pisuujunerulersimajuaannarpugut. Tikeraarnitsinni uppernarseqqittarparput Naalagaaffeqatigiinnerput.