Liveblog: Qinersinermi ajugaasup taaguunneqarnini quleriaatinngortikkaa

Statsminister Mette Frederiksen (Soc.) pingasunngornermi Kalaallit Nunaanni qinersinerup inernera pillugu oqaaseqarpoq.

Qinersinermi ajugaarujussuartut, Demokraatit, pilluaqquai partiip Inatsisartuni ilaasortaatitaasa pingasoriaammik amerlanerulernerisa kingorna.

- Ippassaq qinersineq nuannersuuvoq tamallu oqartussaanerannik nalliuttorsiutiginninnerulluni. Demokraatit qinersinermi angusarissaarnerat pillugu pilluaqquakka.

- Danmarkimi naalakkersuisut isumaqatiginninniarnerit Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartut utaqqimaassavaat. Kalaallit Nunaannili naalakkersuisunngortussat suleqatiginissaat qilanaaraarput, Mette Frederiksen allakkatigut oqarpoq.

Demokraatit qinersinermi 29,9 procentinik taaguunneqarpoq.

Partiip Kalaallit Nunaata naalagaaffeqatigiinnermit avissaarnissaanut danskit naalakkersuisui suleqatigalugit iliuuseqartoqarnissaa suliniutigalugu oqariartuutigisimavaa.

Qinersinermi Socialdemokraatit suleqatigisaat, tassa Siumut ajorsarpoq.

Partii ukiorpassuarni IA-mik naalakkersueqateqartartoq inatsisartunit ilaasortatigut affaannanngortinneqarpoq, 14,7 procentinillu taaneqarsimalluni.

Qinersisartunit ajorsartitaanerup kingorna – Siumup 1979-imi namminersulernermi kingorna aatsaat taama ajortigisumik angusaqarnera – pissutigalugu partii Inatsisartuni anginerit sisamaannut ikileriarujussuarpoq.

Naleraq aamma IA Siumumit anginerupput, Atassut inatsisartuni partiini tallimaattut minnersaattullu inisseqqilluni.

/ritzau/

Valg.gl naapertorlugu Demokraatit Inatsisartuni partiini anginersaattut qulinik ilaasortaatitaqalissaaq.

Siumut qinersisartunit ikiligaarujussuarpoq, qulinillu ilaasortaatitaqarsimagaluarluni, maanna sisamanik ilaasortaatitaqartussanngorpoq, IA-lu aamma ilaasortaatitaminit aqqaneq-marlunnit arfineq-marlunnut ikileriarpoq.

Naleraq qinersinermi angusarissaarpoq ilaasortaatitanilu sisamaniit arfineq-pingasunut amerleriarlugit. Atassut suli marlunnik ilaasortaatitaqassaaq.

Qinersinermi kingullermi 2021-mi qinersisoqarneranit qinersiartorsimasut maanna amerlanerujussuupput.

Tamanna valg.gl-imi paasissutissanit erserpoq.

Ukioq manna inatsisartunut qinersinermi 28.620-t qinersisimapput, taakkunannga 218-it taasaqarsimanatik 104-llu taasisinnaasutut akuerineqarsimanatik.

Qinersisinnaasut 40.369-iupput, taamaalillutik qinersiartortut 70,9 procentiullutik.

2021-mi inatsisartunut qinersinermi kingullermi 65,9 procentit taasiartorput.

Kalaallit Nunaanni qinersisartut 70 procentit sinnerlugit taasiartortarnerat nalinginnaasorujussuuvoq. 2021-mi qinersinermi silap ajornera qinersiartortut taama ikitsigineranut pissutaaqataasorujussuusimavoq.

Qinersinermi Demokraatit siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen taaguunneqarnerpaavoq.

Partii qinersinermi anginerpaajuliinnanngilaq, siulittaasuali maanna 4850-inik taaneqarluni 2021-mi qinersinermut sanilliullugu quleriaammik amerlanerusunik taaneqarpoq.

Taamanikkut 494-init taaguunneqarpoq. Tamanna valg.gl-imi takuneqarsinnaavoq.

33-nik ukiulik Demokraatini 2018-imiit 2020-mut siunnersortaavoq, tamassumalu kingorna partiimi siulittaasunngorami sukkalluinnartumik politikkimi suliaqarnermi siuariartupiloorluni. 2020-mi partiimi siulittaasunngorpoq, kiisalu inuussutissarsiornermut aatsitassanullu naalakkersuisunngorluni.

2021-mi partiini naalakkersuisunit tunuartippaa. Ukioq taanna Inatsisartunut qinersisoqarmat Demokraatit inatsisartuni ilaasortaatitaat affaannanngorput.

Jens-Frederik Nielsenip 2021-mi taaguunneqarnera Demokraatini ilaasortanit arlalinnit qaangerneqarpoq, ilaatigut Anna Wangenheimimit, politikkikkut siulittaasup tullianit.

2025-mili Kalaallit Nunaanni politikerit arlaannaataluunniit qaangersinnaasimanngilaa.

– Isumaqarpunga oqariartuutigisarput, tassa naalakkersuisut atuisartunut immikkut ilisimasalinnullu tusarnaaqqissaarsimannginnerat aalisarnermullu inatsisissamut naammattumik naatsorsuuteqarsimannginnerat, kisitsisini taakkunani ersertoq, Jens-Frederik Nielsen Nuummi qinersinerup unnuani Sermitsiamut oqarpoq.

Tusagassiutit ilaasa „tupaallassimasutut“ allaaseraa.

Múte B. Egde aamma Aki-Matilda tulliusut

Taaguunneqarnerpaat tullii tassaapput maanna naalakkersuisut siulittaasorisimasaat, Múte Bourup Egede, Inuit Ataqatigiinneersoq, aamma Aki-Matilda Høegh-Dam, Naleqqameersoq. Taakku 3276-inik aamma 2954-inik taaneqarput.

Múte Bourup Egede qaammatini kingullerni naalakkersuisut siulittaasuattut ilungersunarluinnartumik inissisimasimavoq.

USA-p præsidentiata Donald Trumpip arlaleriarluni Kalaallit Nunaat pisiariumasarpaa, Egedelu nunarsuarmi qeqertat annersaannut tunngatillugu nunanit tamalaanit malinnaavigineqangaatsiarluni iliuuseqartariaqarsimavoq.

Taassumalli 2021-mi qinersinermit taaguunneqarnera allannguuteqarpallaanngilaq. Taamani 3385-inik taaneqarpoq — marlunngormat qinersinermit 100-t missaannik amerlanerullutik.

Aki-Matilda Høegh-Dam 2021-mi Inatsisartunut qinersinermi qinigassanngortinngilaq, maannali qinerneqarnerpaat ilaattut qinerneqarsimavoq.

Høegh-Dam ukiuni kingullerni Siumut sinnerlugu Folketingimi ilaasortaasimavoq. Qinersineq sioqqullugu Naleqqami ilaasortanngorpoq namminiilivinnissaq pillugu suliniut sukkanerusumik ingerlanneqarsinnaanissaa kissaatigalugu.

Ilaatigut Pele Broberg, 1254-inik taaneqartoq, qaangerpaa.

Siumumi ilaasortat arlallit taaguunneqannginnerupput. Partiimi siulittaasoq Erik Jensen 2021-mi 1186-init taaguunneqarsimasoq, maanna qinersinermi 645-nit taaguunneqarpoq. Siulittaasup tullia Kim Kielsen, naalakkersuisuusimasoq, 1845-nit taaguunneqarnikuusimasoq, maanna 612-init taaguunneqarpoq.

/ritzau/

Valg.gl-imi kisitsisit naapertorlugit Naleraq partiit annersaata tulliatut inissippoq. Qinigaaffik kingullermik killormorluinnaq inissittoqarpoq, tassa illuatungiliuttuusimasut Demokraatit aamma Naleraq qinersinermi matumani angusarissaarluinnarmata Inatsisartunilu ilaasortaatitaqarnerpaasussanngormata.

Kisitsisit ataanni takuneqarsinnaasut taasisut procentinngorlugit taasimasaat takuneqarsinnaapput. Maannamut taasinerit 28.620-t kisinneqareersimalerput.

Demokraatit qinersinermi ajugaasuupput, 20,9 procentpointinik siuariarsimallutik.

Inatsisartunut qinersinerup inernerisa takutippaat partii nutaaq Qulleq Inatsisartunut ilaasortaatitaqalinngitsoortoq.

Qullerup siulittaasua Karl Ingemann KNR-imi partiit siulittaasuata inaarutaasumik oqallitsinneqarneranni oqaatigaa peqataasinnaasimanertik nuannaarutigalugu:

- Partiitut nutaatut nalilerusuppara taamatut torrutiinnavillugu piffissaq kingullerpaaq artorlugu ilanngunnitsinni peqataangatta nuannaarutigaarput. Inerneri hurraarutigisinnaanngikkaluarlugit, peqataasinnaagatta nuannaarutigaarput, siunissamilu aamma ingerlaqqinnissarput neriuutigalugu, Karl Ingemann oqarpoq.

Demokraatit qinersinermi maanna siuarsimalluinnalerpoq. Partii sumiiffinni arlalinni siuariarujussuarpoq, kisitsisillu kingulliit takutippaat Nuummiit inernerit maanna apuussorneqalersut.

Partii Nuummi qinersisartut affaannit taajuunneqarsimasutut isikkoqarpoq.

Taasinerit 23.100-t kisinneqarsimaneranni Demokraatit Naleraq qaangerpaat, taasisullu 34 procentiinit taajuunneqarsimalerluni.

Naleraq 19,9 procentinit taajuunneqarsimavoq.

Siumut 12,8 aamma Inuit Ataqatigiit 23,8 procentinit taajuunneqarsimavoq.

Atassut taasisut 8 procentiinit taaneqarsimavoq, siuarialaarsimalluni.

Taamaasilluni Siumut qinersisartunit pillarneqarujussuartussatut isikkoqalerpoq.

Naalakkersuisoqatigiissimasut, IA aamma Siumut, Ilulissani ajorsartinneqarujussuarput.

Taasinerit maanna kisinneqarsimalerput. Kisitsisillu takutippaat Siumut, 2021-mi 28,1 procentinit taaneqarsimagaluartoq, maanna 9,8 procentinit taaneqarsimavoq. Inuit Ataqatigiit 2021-mi 27,1 procentinit taaneqarsimasut, maanna 14,1 procentinit taaneqarsimapput.

Demokraatit Ilulissani maanna taajuunneqarujussuarput. 2021-mi 13,8-miit maanna 36,6 procentinit taaneqarput.

Ilulissani taasisinnaasunit 3.480-init 2.606-t taasisimapput.

Valg.gl-ip kisitsisai naapertorlugit Inuit Ataqatigiit Nanortalimmi qinersisartunit taasisukinnerungaatsiarpoq.

Illoqarfimmi taasinerit kisinneqarsimalerput akuerineqarnissamullu utaqqillutik. Kisitsisit takutippaat IA-p qinersinermi kingullermit qinersisartumi affaanik annaasaqartoq. Tassa 2021-mi 37,3 procentinik taaneqarsimariarluni, maanna 16,0 procentinit taaneqarsimagami.

Demokraatit taaneqarujussuarput. Tassa 2021-mi 4,1-imiit maanna 32,3 procentinik taaneqaramik.

Naalakkersuisoqatigiit aappai, tassa Siumut aamma taaneqannginnerupput. Tassa 2021-mi 41,6-miit maanna 27,2 procentinit taaneqaramik.

Illoqarfiit anginernit taasinerit inerneri qinersinermi suli aalajangiisussatut inisseqqapput.

Kujataani illoqarfimmi allami, tassa Narsami, Inuit Ataqatigiit kinguarialaarput, tassa 2021-mi 66,8-miit maanna 49,5 procentinit taaneqaramik. Illoqarfimmi suli siuttuupput.

2021-mi Narsaq qinersinermi aalajangiisooqataalluinnarpoq, qineqqusaarneq Kuannersuarmi uranip piiarneqarnissaanut apeqqummik oqalliffiulluinnarmat.

Atassut Narsami qinersinermut kingullermut sanilliullugu nikinngivippoq. Tassa qinersisaasut kisitsisinngorlugit 28-iugamik.

Valg.gl-imi kisitsisit naapertorlugit Tasiilami taasinerit kisinneqarsimalerput.

Kisitsisit akuerineqarnissaat utaqqineqaannalerpoq, kisitsisilli takutippaat Naleraq aamma Siumut amerlaqatigiingajannit taaneqarsimasut. Naleraq 30,1 procentinit taaneqarsimasoq, Siumut 29,9 procentinit taaneqarsimavoq.

Naleraq Tasiilami siuariangaatsiarpoq, tassami 2021-mi 21,1 procentinit taaneqarsimagami.

Siumut taasinerit procentinngorlugit ikileriangaatsiassangatinneqarpoq, Tasiilami 2021-mi 38,9 procentinit taaneqarsimagami.

Inuit Ataqatigiit Tasiilami kinguariarujussuarput. Tassa 2021-mi 23,5 procentiniit maanna 13,6 procentinut kinguariarujussuaramik. Demokraatit siuariarput, tassa 11,4 procentimiit 21,1 procentimut siuariaramik.

Demokraatit illoqarfiup qeqqani Killuni unnussiuaarnerminni nuannattunnguupput.

Qeqertarsuarmi Qasigiannguanilu qinersinerup inernera skærmersuarmi takutinneqarmat partiip siulittaasua Jens-Frederik Nielsen qungujorujussuarpoq, kisitsisini takuneqarsinnaavoq Demokraatit 21-24 procentit akornanni tapersersorneqarluartut.

– Aalisarnermut inatsisissap suliarineqarnerani naalakkersuisut atuisunut immikkullu ilisimasalinnut tusarnaarpallaannginnerarsimanerat pillugu oqariartuutivut kisitsisinut sunniuteqarsimasut isumaqarpunga, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq, tupaallaatigaali partiip 2021-mi qinersinermut kingullermut sanilliullugu taama siuariartigisimanissaa, tassani partii qinersisartut 9 procentiinit qinerneqarpoq.

Siumut siulittaasuat Erik Jensen Katuami unnussiuaarnermut nal. 22.00 apuussimalerpoq.

Siumut qinersivinni mikinerusuni taaneqannginneruvoq, tamatumunngalu aalajangiinerit ilungersunarsinnaasut pissutaasinnaasut, Erik Jensen oqarpoq.

- Inerneri takunissaat pissanganarpoq. Aalajangigassat annertuut nuannarineqarpallaanngitsut tamatigut akisusarput. Nuannareqqusaartuunngikkaanni qinersisit annaneqartarput. Inerneri utaqqissavagut.

- Naalakkersuisutut sulineq akisuvoq, imaannaanngitsunik pingaarutilinnillu aalajangiisartuuneq.

- Qineqqusaarneq aallartimmat inunnut ataasiakkaanut tunngasut immaqa aamma sunniuteqarsimassapput, Siumumili taamaattoqartarnera sungiusimavarput, qinersisartut aamma sungiusimavaat.

- Innuttaasunut, ingammik nunaqarfinni mikinerusuni allannguerujussuarsimaffitsinni, qanoq politikkikkut allannguisimanerput nassuiarluarsimanngilarput.

- Kisitsisini maanna takusinnaalereerparput inoqarfinnut mikinerusunut tunngatillugu suliassaqarluta.

Apeqqut: Qinigaaffimmilu matumani siulittaasutut naammattumik angusaqarpit?

Aalisarnermut inatsit, akileraarutinut inatsit takornarialerinermullu inatsit oqaluuserineqarput.

- Aappi, unnuami sinilluartarpunga. Aalajangigassat annertuut aalajangiiffigisimavakka. Aalisanermut inatsit, akileraartarnermut aaqqissuusseqqiineq aamma takornariaqarneq pillugu inatsit oqallisigineqarnikuupput.

Apeqqut: Aamma Siumut kinguariarpallaarpat illit tunuarnissannut piareersimavit, partiimut akornutaasinnaasumik iliuuseqarnaveersaarlutit?

- Aalajangikkat piingarutillit peqataaffigisimallugit oqarsinnaavunga. Ajorinngilara. Pilliuteqarsimagutta akuerisinnaavara.

Marlunngornermi unnukkut nal. 23.00 nallileraa Inatsisartunut qinersinermi taasinerit 3.000-it sinnilaarlugit kisinneqareersimalerput. Qineqqusaartunut taasinerit ataasiakkaat takutippaat taasinerit arfiniliugaangata ataaseq Aki-Matilda Høegh-Damimut ingerlasartoq. Aki-Matilda Høegh-Dam maannamut 513-init taaneqarsimavoq.

Taamaasilluni partiimi siulittaasoq Pele Broberg, 198-init taaneqarsimasoq, qaangerujussuarpaa.

Aki-Matilda Høegh-Dam qineqqusaarneq aallartissimatsiartoq Siumumit Naleqqamut nuuppoq.

Politikeri Folketingimut 2022-mi qineqqusaarami taajuunneqarujussuarpoq, 6.670-init taaneqarluni iserami.

Inatsisartunut qinigaassaguni Folketingimit tunuarnissani isumaliutersuutigalugu oqaaseqareerpoq.

Sisimiuni Inuit Ataqatigiit katersortarfianni nipilersortoqarlunilu nuannattunnguaqarpoq. Partii maannamut siuttuunngikkaluartoq nuannapput ataatsimoorlutik, nipilersortoqarluni qittapput. Juliane Enoksen, Sisimiuni Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, angusat pillugit ima oqarpoq:

– Siulittaasutta oqarneratut: Siuttuulluni ilaanni akeqartarpoq. Namminiilivinnissaq aalisarnermullu inatsit sunniuteqarsimasinnaavoq.

Taassuma partiit angisuut suleqatigiilluarnissai neriuutigaa.

Pele Broberg Naleqqap unnussiuaarfianut apuummat najuuttut nikuillutik ersaattaapput. Partiip unnussiuaarnera aallartilluarpasippoq. Kisitsisit inerneri siulliit Naleqqamut amerlanerussuteqarput.

- Inernerit allat takkukkumaarput, tamanna allaanerusumik qisuariarfigineqassaaq. Taamaattuaannarpoq. Maannamulli takusavut neriuutissaalluarput.

Qanorli amerlassuseqartut qinigaassanersut aalajangersimasumik anguniarsimanngilaat.

– Naleqqami qineqqusaarutigiuaannakkavut tassaapput...

Pele Broberg oqaaseqaleruttortoq Soorlormi qinersinerup inernera skærmikkut takutinneqarmat najuuttut tamarmik nuannaarneratta qallerpaa: Naleraq 62,5 procentinik qinerneqarpoq.

Kingullermik qinersinermi Naleraq sumiiffinni ataasiakkaani aamma amerlanerussuteqartarpoq.

– Maannali amerlanerujussuaqalerput, taamaattumik tamanna eqqumiilaarpoq, Pele Broberg oqarpoq.

Qinigaalluaraluarussiluunniit suleqatissarsiortariaqarpusi ...

- Aap, aqagu pissaaq. Unnuk manna nuannisassaagut, aqaguli pisussat pissanganarput.

Hans-Peter Poulsen Siumut sinnerlugu ukiuni kingullerni Naalakkersuisuni issiasimavoq. Taanna Siumumi qinersinerup unnukkuani unnussiuaaqatigiittuniippoq, naatsorsuutiginerarluguli qinersinermi matumani naalakkersuisoqatigiissimasut qinernikinnerunissaat.

- Ajunngeqaanga. Ulloq naallugu Siumumi ikinngutit qinersiviit eqqaanni aqqusinermi angalaaqatigaakka, maannalu unnussiuaarfissanngorpoq.

- Qineqqusaarneq aallartimmat inunnut ataasiakkaanut tunngasut qinersinerup inerneranut sunniuteqassangunavipput. Iliuuseqarfigineqarmalli eqqissisimalerpugut, sammisassavullu ukkatarilerlugit.

- Pissutsit taamaaginnassasut neriuutigaarput, ilimangaarali partiit naalakkersuisuusut Siumut IA-lu kinguariaateqarnissaat. Allanngortikkusutavut inuit malugisimanngilaat.

- Inatsisit pingaarutillit allannguuterpassuarnik kinguneqartut pingasut suliarisimavagut. Kingusissukkulli inatsisiliorsimagatta qinersisoqarnissaa tikillugu inuit malugisimanngilaat, Hans-Peter Poulsen oqarpoq.

Taasinerit 1.000-it sinnilaarlugit kisinneqareersullu Naleraq siuttuujuarsinnarpoq. Partii taasinerit kisinneqarsimasunit 35,8 procentinit taaneqarsimavoq. Taasinerit qinersiviit arfineq-marlunneersut akuerineqareersimapput.

Partii Atassut Hotel Nordbop neriniartarfiani Tunimmi qinersinerup unnukkuani ataatsimuualaarput. Qinersisup kingulliut pappiaqqap nakkartinneraniit nalunaaquttap akunnera ataaseq qaangiuttoq ataatsimuualaarneq nuannersiartorusaarpoq.

- Sakkortusimavoq. Ullorli kiisami nalliuppoq, qujamasullungalu neriuuteqarpunga, Aqqalu C. Jerimiassen (A) oqarpoq.

Qinersinerup unnukkuani ataatsimuualaarneq aallarnerlugu partiimut ukiorpassuarni qinersisartuusimasup 72-inik ukioqalernera malunnartinniarlugu erinarsorfigineqarpoq.

Nunaqarfinnit kisitsisit siulliit takkummata nuannattoqarlunilu ersaattaattoqarpoq.

Kisitsisit siulliit Kangerlummeerput, Qeqertarsuup avannaata kitaaniittumit, tassanilu sisamat qinersisimapput. Taakkunanngalu marluk Atassummut qinersisimavoq.

- Nuanneqaaq! Kangerlummi ajugaasimagunanngisaannarpugut. Nuan!, Aqqalu C. Jerimiassen oqarpoq.

- Sinerissamit amerlasuut tapersersuinerminnik takutinniarlutik saaffigisarpaannga. Tamanna isumalluaqaanga. Isumasiuinerup siuariaateqassasugut aamma takutippaa. Pissanganarpoq, neriulluarpungalu, oqarpoq.

Naleraq maannakkut siuaqqavoq, tamannalu Sisimiuni Kussangasut Festivalianni malugineqarsinnaavoq. Tassani Naleraq tapersersortiilu TV-kkut malinnaallutik ataatsimoorput. Angusat nutaat saqqummiunneqaraangata inersuaq nuannaarnermik nippattarpoq.

Sisimiuni Naleqqami siulittaasoq Steffen Johansen nuannaarpoq:

– Naleraq siuarpoq, taamaattumik nuannaaqaagut. Kalaaliujumanerput tusaarneqarpoq, taanna oqarpoq.

Naleraq qinersisoqarnerani unnussiuaarnermi Qinngorpumiippoq. Unnussiuaaqataasussat Cafe Tamumi nerriviit oranget issaavigileruttornerini Qupanuk Olsen qineqqusaartuni siulliit ilagalugit takkuppoq.

Naleqqami qineqqusaartut allat assiginagit Qupanuk Olsen perngaammik qineqqusaarpoq. Taanna Instagramimi Kalaallit Nunaat pillugu saqqummiisartutut nalunnginneqarluartuuvoq. Qineqqusaarnini naggataasersorlugu Nuummi illorsuup timersortarfiup silataani Naleqqap nerrivianiippoq.

- Peqataaneq pissanganartorujussuuvoq, aammali unammillernarluni. Inuit nittartakkatigut attaveqaqatigiittarfiisigut saassunneqartarlungalu oqaasertalersorneqarama. Aamma pissutsit siornatigut isummerfigisimanngisakka isummerfigisariaqarakkit.

Pissarsiaqarnartorli Qupanuk Olsen. Kalaallit Nunaanni amerlanerusut politikkimut akuliukkumaartut taassuma neriuutigaa.

- Pissarsiaqarnaqaaq. Misigivunga inuuninni misigisarpassuaqarlunga - unali nutaarluinnartuullunilu ilinniarfuvoq. Allat sassaqqullugit kaammattorsinnaavakka, oqarpoq.

Valg.gl-imi kisitsisit naapertorlugit taasinerit 344-t kisinneqareersimalerput. Naleraq taasinernit 39,2 procentinit taaneqarsimavoq.

Nuummi qinersiartorniarlutik tunuleriaartut qinersinissaminnut periarfissinneqarput. Qinersinermi aqutsisup Bea Mølgaard Lennertip neriuutigaa qinersiartortut kingullermernit amerlanerussasut.

- Qanoq amerlatiginersut suli oqaatigisinnaanngikkallarparput, innuttaasulli kajuminnerat malugisinnaalluarparput. Neriuppugut qinersiartortut 70 procentit sinnersimassagaat, Bea Mølgaard Lennert oqarpoq.

Matut matuneqareernerata kingorna qinersiniartut utaqqisut aatsaat taama amerlatigisut qinersinermi aqutsisup takuai.

Qinersinerup inernera siusinnerpaamik unnuap qeqqanut naammassineqassasoq taassuma naatsorsuutigaa.

OBS: Taasisut amerlassusaat naqqinneqarpoq.

Innuttaasut 2909, tassa taasisinnaasut 73,7 procentii taasiartorsimapput.

- Angusaq kusanaqaaq, nuannaarutigeqaara, qinersivimmi aqutsisoq Karl Berthelsen oqarpoq.

Innuttaasut arlallit qinersivimmi aqutsisoq kingullersaalluni taasimmat malinnaapput.

Qinersinermi 2021-mi qinersisut 61,6 procentiusimapput.

Qeqqata Kommuniani borgmesterip Malik Berthelsenip Sisimiuni taasiartortut amerlalluinnarneri nuannaarutigaa.

- Nuannaarutigaara aatsaat taamak taasiartortut amerlatigimmata. Inerneri pissangagaakka. Qinersisartut tatiginninnermik takutitsilernersut allannguinermilluunniit kissaateqarnersut paasissallugu pissanganarpoq, Sermitsiamut oqarpoq.

Sisimiuni taasisinnaasut 2.667-it, tassa taasisinnaasut 67,6 procentii nal. 19.30 taasisimapput. Qinersinermit kingullermit sanilliullugu 9,1 procentpointinik amerlanerupput.

Nuummi qinersivimmi aqutsisut nal. 19.40 Sermitsiamut ilisimatitsipput qinersivik nal. 20.00 qaangerlugu ammasinnaaratarsinnaasoq.

Tamassumunnga pissutaavoq Godthåbshallenimi silataanilu tunuleriaartut suli amerlalluinnarmata.

Taasisimasut kingullermik kisinneqarmata nal. 18.00 taasisimasut 7.100-t missaanniipput, procentinngorlugu 51 procentiullutik.

Nuummi qinersiviup eqqaani marlunngornermi ualilluinnartoq pisoqaaluppoq.

Unneqqarinneq piffissami matumani pingaaruteqarluinnartoq, qinersisartut ilaat Nûno Frederiksen Sermitsiamut oqarpoq:

- Nunarsuarmi susoqarnera takuinnaraanni qinersiartornissaq pingaarnerulerpoq. Inuit ilaat isumaqarput tamat oqartussaaqataanerat pisiarineqaannarsinnaasoq. Taamaammat qinersiartornissaq pisariaqarpoq.

- Qinernikuunngisaannagara ullumikkut qinerpara. Taanna unneqqarissuuvoq.

- Unneqqarinneq piffissami matumani pingaaruteqartorujussuuvoq. Atermik taasinngikkaluarlunga oqarsinnaavunga, nunarsuarmi nunat siuttui salluliortualersimasut, allaat sallu eqqortuutilersimallugu. Amiilaarnaqaaq.

Qinersisartup allap, Maja Chemnitz Frederiksenip arnamik qinersinissani pingaartippaa:

- Arnamik qinersivunga. Nunarsuarmi angutit pissaaneqarlutillu imminnuinnaq eqqarsaatiginerani arnamik qinersinissaq pingaartippara.

- Aamma maani taamaappoq. Pissaanerup innarlertarpaat. Arnallu akiuussinnaanerusoraakka.

- Allanngulerfimmiippugut, taamalu pisoqarnerani arnanik nukittuunik pisariaqartitsivugut.

Erik Jensen Nuummi qinersiviup eqqaani aamma naapitassaavoq:

- Massakkut partiit amerlatsinneranni unammissutigineqartoq, immaqalu aamma suleqatigiinnissamik siammasinnerusumik pisussaaffiliisussaasoq qularnanngilaq. Pissanganarpoq qinersiartortut qanoq taasisimanissaat. Isumaqarpunga peqqinnartuusoq innuttaasut amerlanerpaarpaat qinersiartukaassappata, tamat oqartussaaneranilu aamma pisariaqartuusoq. Neriuppunga aamma kommunimut qinersivinngorpat tamanna aamma malugiumaaripput, Erik Jensen oqarpoq.

Qinersisartut ilaat suli naalagaaffeqatigiinnermut atarusuttut, Atassummit Bentiaraq Ottosenip maluginiarpaa. Taanna Sermitsiamut ima oqarpoq:

- Aatsaat taama qinersiartukaasut amerlatigisut takuarput. Soorunami kisitsisit inernerisa tamanna takutikkumaarpaat. Immikkooruterput maluginiarneqarpoq naalagaaffeqatigiinnermut illersuisuunerput sakkortuumik takutipparput. Aamma Trumpip kusananngitsumik pissusilersornerata kingorna, naalagaaffeqatigiinnerup nutarternissaanut isummernerput innuttaasunit tigulluarneqartoq takuneqarsinnaavoq. Naalagaaffeqatigiinneq kalaallinut samminerunissaa pisariaqarpoq, Bentiaraq Ottosen oqarpoq.

Anna Wangenheim Demokraatineersoq oqaluttuarpoq qineqqusaarnermi qinersisartunit tapersersorluarneqarsimallutik:

- Maluginiarparput tikitatsinni aamma tikinngisatsinni tapersersorluarneqarpugut. Assersuutigalugu Paamiuniit maluginiarparput plakateqanngikkaluartoq nalunaarfigineqarpugut tapersersorneqarluarluta. Allannguisoqarnissaanik kissaateqartoqartoq tusaavarput, aamma neriulluarpugut, Anna Wangenheim Sermitsiamut oqarpoq.

Qinersiartortut Sisimiuni siornatigumut sanilliullugu amerlanerunerat ullup ingerlanerani allaaserillattaavarput. Ullumimi nalunaaqutaq 13.00 qinersisartut 30,2 procentii Sisimiuni qinersiartorsimapput, kingullermik qinersisoqarneranut sanilliullugu 9,2 procentimik amerlanerullutik. Qinersiartortut amerlanerunerat kisitsinermut sivitsorsaataasinnaasoq, nunamut namminermut naalakkersuisoqarfimmi immikkoortortaqarfimmi pisortap Aka Grønvoldip Sermitsiamut oqaatigaa.

- Neriuutigaarput kingullermik qinersiartortuninngaanniit maannakkut qinersiartortut amerlanerussasut. Amerlanerussappata kisitsinerit soorunami sivisunerusinnaapput, neriuutigaarpulli kisitsinerit unammillernartoqarpallaarani naammassineqarumaartut, Aka Grønvold taama oqarpoq.

- Qassip missaani naammassissangavisi?

- Eqqoriaruminaappoq, kisianni tusagassiorfiit aperigaangata oqartarpunga unnuap qeqqata kingorna, Aka Grønvold oqarpoq.

Jess Svane, qinigaaffimmi matumani Siumut sinnerlugu Naalakkersuisuusimasoq naliliivoq qineqqusaarnermi matumani politikkikkut sulinermi allannguisoqartussaasutut naliliivoq:

- Qineqqusaarnerni kingullerni Inuit Ataqatigiit aamma Siumut pissaanermik tigumminnilernissamut unammisaraluarput. Maannali malunnarpoq partiit sisamat akornanni unammisoqartoq. Illoqarfinnimi minnerni allannguisoqarnissaanik kissaateqartoqartoq malunnarpoq. Assersuutigalugu illoqarfinni minnerni pisortat suliffeqarfiutaannik, soorlu Tusassimit immikkoortortaqarfinnik matusisoqarpoq. Tamassumalu kingunerisaanik innuttaasut allannguerusuleqqapput. Illoqarfinni annerni allannguisoqarnissaanik kissaateqartoqarnera aamma malunnarpoq, Jess Svane Sermitsiamut oqarpoq.

Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesteri, Avaaraq S. Olsen, Nuummi qinersiviup eqqaani takussaasunut ilaavoq.

Qinersiartortullu amerlanerat nuannaarutigaa:

- Ulloq nuannerluinnarpoq. Silagissuaq, qinersiartortullu amerlallutik. Tamat oqartussaaqataanerat eqqarsaatigissagaanni tamanna nuannersuuvoq. Qinersiartorsimanngikkussi qaaniaritsi. Timersortarfimmummi pigaanni nalornissutit peertarput, Avaaraq S. Olsen taama oqarpoq.

Nunamut namminermut naalakkersuisoqarfik Sermitsiamut ilisimatitsivoq taasiffiit kingulliit ataasinngornermi unnukkut apuunneqarput. Tassa Tunumi Isertumut taasiffiit qulimiguulimmik angallanneqarlutik apuunneqaramik, nunamut namminermut naalakkersuisoqarfimmi immikkoortortaqarfimmi pisortaq, Aka Grønvold Sermitsiamut taama oqaluttuarpoq.

Nuummi qinersisinnaasut 33 procentii nal. 15.10 taasisimalerput. Tassa qinersisartut 4.600-t missaat, qinersivimmi aqutsisoq Sermitsiamut ilisimatitsivoq.

Aki-Matilda Folketingimut qinigassanngorteqqissanani nalunaaruteqareerpoq. Folketingimi 2019-imili ilaasortaalerpoq, 22-nik ukioqarluni.

Inatsisartunulli qinerneqaruni Folketingimit tunuarnissani naatsorsuutigaa. Aki-Matilda Høegh-Dam Radio IIII-mut Nuummit qinersiviup silataani taama oqarpoq.

- Folketingimi ataatsimiinneq ammaqqippat oqalugiartuunavianngilanga, oqarpoq.

Aki-Matilda Høegh-Dam Inatsisartunut qinigaagaluaruniluunniit Folketingimi suli ilaasortaasinnaavoq.

Sisimiuni qinersivimmi qinersiartortut nuannaarput. Nal. 14.00 taasisinnaasut 38,5 procentii taasisimapput, tassa kingullermernit 11,2 procentpointinik amerlanerullutik.

Sisimiuni taasisinnaasut 30,5 procentii nal. 13.00 taasiartorsimapput. Tassa innuttaasut 1.202-t. 2021-mi taamaalinerani taasisut 857-iupput.

Nuummi qinersiviup silataaniit aqqusineq sangusariaq tikillugu qinersiartortut tunuleriiaapput. Qinersivik ammarmalli tunuleriiaartut imaaginnavipput.

- Nuannaarutigaara, qiimmaallannarpoq. Neriuutigaara suli taama amerlatigalutik qinersiartussasut. Neriuppunga sineriak tamarmi ingerlalluassasut, pisariaqartipparput inatsisartunngortussanut tunuliaqutsiilluartoqarnissaa, Múte B. Egede (IA) Sermitsiamut oqarpoq.