Ukiakkut ataatsimiinnermi ataaseq malunnarnerpaassaaq, tamanullu tunngaviussalluni. Malissiortitsisassaaq Inatsisartunilu nuannisarneq aserortassallugu.
Piffissami aggersumi qinersisoqarnissaa oqaluuseraarput.
Ukiakkut ataatsimiinnermi ataaseq malunnarnerpaassaaq, tamanullu tunngaviussalluni. Malissiortitsisassaaq Inatsisartunilu nuannisarneq aserortassallugu.
Piffissami aggersumi qinersisoqarnissaa oqaluuseraarput.
Qinersinissamut nalunaaruteqartoqarnera politikikkut soqutiginartorpassuarnik – aamma kamaammernerpassuarnik – kinguneqarsinnaavoq.
Apriilimi kingullermik Inatsisartunut qinersisoqarneranit ukiut sisamat qaangiutissapput, taamaattumik tullianik qinersinissaq kingusinnerpaamik ukiup affaa qaangiuppat pissaaq. Soorunami aamma siusinnerusukkut pisinnaavoq. Múte B. Egedep qinersisoqarnissaa qaqugukkulluunniit nalunaarutigisinnaavaa.
Naalakkersuisut siulittaasuat qanorluunniit pilersaaruteqassagaluarpat, qinersinissarput qanilliartuinnarpoq, taamaammallu qinersisartunut sassarnissamut piffissanngussalluni. Naalakkersuisoqatigiit nalinginnaasumik qinigaaffiup aallartinnerani iluarineqanngitsunik aalajangiisarput naggataatigullu nuannersut toqqortatik saqqummiuttarlugit. Siullermik iffiukkat parnusimasut sassaalliutigineqariarlutik kinguleqqiutissaq tullinnguuttarpoq, tassaasoq lagkage mamartoq.
Naligiinnginneq annikillisinneqassaaq
Ataatsimiinnermi, sapaatip akunnerani matumani tallimanngorpat aallartittussami, Naalakkersuisut oqaluuserisassanngortitaanni 29-usuni siunnersuut ataaseq immikkut maluginiarnartuuvoq.
Ataatsimiinnerup aallartinneranit sapaatip akunnera qaangiutiinnartoq aningaasaqarnermut naalakkersuisup, Siumup siulittaasuata Erik Jensenip, atorfilittatut oqaatsit naapertorlugit una saqqummiutissavaa: Aningaasatigut isertitat akileraaruteqaataasussat pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanut siunnersuut.
AG-p saqqummiussinissamut allakkiaq Jensenip oqaluttarfimmit atuarniarlugu pilersaarutigisaa atuarpaa, tassanilu takuneqarsinnaalluni innuttaasunut isumalluarnartoqarsinnaassasoq.
- Aaqqissuusseqqinnikkut inuuniarnikkut atukkat qaffanneqassapput, naligiinnginneq annikillisinneqassalluni sulinerlu imminut akilersinnaanerulissalluni, saqqummiussassami oqaaseqatigiinni siullerni taama allassimavoq, tamatumalu kingorna Erik Jensenip kisitsisit kajungernartut uku saqqummiutissallugit:
- Akileraartartut 82 procentii akileraarutinik aaqqissuusseqqinnerup kingunerisaanik isertitaqarnerulissapput. Akileraartartunit tamanit 18 procentinit ikinnerusut isertitaqarnerulernavianngillat. Siunnersuutip kinguneranik, akuersissutigineqassappat ilaatigut aningaasat tiguneqartartut nalinganni suliffeqarnermut ilanngaat 2024-mi 4.655 koruuninit 11.095 koruuninut qaffanneqassaaq, 2025-milu 15.750 koruuninut qaffanneqassalluni.
- Naalakkersuisut maannakkut pissutsit pissutigalugit isumaqarput, aningaasat innuttaasunut akileraarutitigut annikillisaanikkut, Nunattalu Karsianut sinneqartoorutiginagit, iluaqutinngorunik pitsaanerussasoq, Erik Jensenip saqqummiussassaani ilaatigut taama allassimavoq.
»Qineqqusaarutaannaasut«
Tamatumunnga qularutiginnittut ilagaat Atassutip siulittaasua Aqqalu Jerimiassen.
- Qineqqusaarutaannaapput, AG-mut oqarpoq.
- Tamannali isumassarsiatsialaanngila?
- Siunnersuutigineqartoq aningaasarpassuit atorlugit aningaasalersorneqassaaq, aningaasallu atugassat qilammit nakkaanavianngillat. Aningaasat taakkua kaasarfimmiunit kaasarfimmiunut allanut nuunneqartariaqarput.
- Atassutip akileraarutit appartinneqarnissaannik siunnersuutit tapersersortarpai, taamaammat siunnersuut manna sooq nuannaarutigiinnarsinnaanngilisiuk?
- Akileraarutit qaffasippallaannginnissaat anguniagaraarput. Assersuutigalugu kikkunnut tamanut 30 procentimik akileraarusiinissaq. Siunnersuut pineqartoq akileraarutinik qaffakkiartortitsisoqartarneratulli allatut ippoq, tassa „akileraartinnani ilanngaatinik aaqqissuusseqqinnertut” taaneqarsinnaagami, inuit ilaasa annikinnerusumik pissarsiffigisinnaasaat.
- Siunnersuutip maanna saqqummiunneqarnera qanoq isumaqarfigaajuk?
- Naalakkersuisoqatigiit nunat allat politikiat ilinniarfigisimagaat erseqqippoq, tassa qinersisoqalersillugu tunissutissanik neqerooruteqartarneq, Aqqalu Jerimiassen akivoq.
Nalunaaquttap akunnermusiat qaffasinnerusut
Naalakkersuisoqatigiit kisimik qinersisartunut neqitsersuinngillat. Demokraatit siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip, suliffeqarfiit akileraarutigisartagaat 20 procentpointinut appartinneqarnissaa siunnersuutigaa.
- Suliffeqarfiit unammillersinnaanerulernerat siunnersuutip kingunerissavaa, aningaasaliinissaminnut akissaqarnerulernerat, tamannalu suliffinnik amerlanerusunik pilersitseqataassaaq taamaalillunilu innuttaasut akileraartartut akileraarutaannit isertitaqartoqarnerulissalluni. Sulinermik naammassinnissinnaanerulerneq aamma sulisartunut ataasiakkaanut iluaqutaassaaq nalunaaquttap akunnermusiat qaffannerisigut, Jens-Frederik Nielsen aalajangiiffigisassatut siunnersuummini nassuiaavoq.
Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni ilaasortat nalinginnaasut aamma tukkornerulerput.
Naalakkersuisut utoqqalinersiat pillugit inatsisissatut siunnersuuteqartariaqartut, IA-meersoq Peter Olsen isumaqarpoq. Tunngaviusumik utoqqalinersiuteqartarneq utoqqalinersianullu tapiissutit avissaartinneqartarnerat atorunnaarsinneqartariaqartoq taassuma takorloorpaa, taamaalillutik utoqqalinersiallit tamarmik namminneq aapparisamilluunniit isertitaat apeqqutaatinnagit ukiumut 165.000 koruuninik utoqqalinersiaqarsinnaalissasut.
- Aanaakkut aataakkullu Nunatsinni pitsaanerusumik periarfissaqartariaqarput. Utoqqaat amerliartuinnartut Danmarkimut nuuttassanngippata, utoqqaat ataqqinarnerusumik inuuneqarnissaannik qulakkeerinnittariaqarpugut. Tamanna pissaaq utoqqaat ikiorsiissutaannik qularnaarinninnikkut, taakkulu amerlassusaat pitsaassusaallu qallunaat utoqqalinersiaannut naleqqiunneqarsinnaassallutik , Peter Olsen siunnersuutiminut tunngavilersuivoq.
Assigiinngissutilli naleqqussarnissaat akikitsuinnaanavianngilaq.
Nunatsinni utoqqalinersiallit 3.859-iupput, siunnersuutigineqartullu kinguneranik Nunatta karsianut ukiumut 98 millionit koruuninik aningaasartuutaanerulissalluni aamma kommuninut ukiumut 10 millionit koruuninik aningaasartuutaanerulissalluni.
Ukiakkut ataatsimiinneq nutaaliorluni marlunnut avinneqarpoq — juulli sioqqullugu aamma juullip kingornagut pisussanngorlugu. Ukiakkut ataatsimiinnerup immikkoortua siulleq novembarip 27-ata tungaanut pissaaq, tamatumalu kingorna qaammatini marlunni unitsikkallarneqassalluni. Immikkoortuata aappaa februaarip sisamaanni aallartinneqassaaq.
Taamanikkussamut qinersinissaq qaammatit marluk qaangiutissapput.
Piffissap taamaalinerani qinersinerup kingusinnerpaamik pinissaanut qaammatit marluinnanngorsimassapput.
