– Kalaallit Nunaannit Danmarkimillu Kalaallit Nunaata nakkutigineqarnera isumannaallisaanerlu annertusarniarlugit, qaqugulu tamanna aallartinneqassanersoq USA-mut erseqqissumik nalunaarutigineqartariaqarpoq, John Strand Washington DC-mi isumannaallisaaneq pillugu ataatsimeersuarnermi kongressimut oqalugiaqqammersoq oqarpoq.
- Aammattaaq USA qanoq pitsanngorsaatissanik kissaatigisaminnik ilanngusseqqullugu kajumissaarneqartariaqarpoq, oqarpoq.
- Danmarkip avannaata kangiata iluamik nakkutigineqarnersoq, Amerikap Avannarliup Kalaallit Nunaatalu isumannaatsuunissaat qulakkeerinnittoq, Trumpip tatiginngilluinnarpaa, naliliivoq nangillunilu:
Annertusaanermut suliniutinullu aningaasaliissutit mio. koruuninngorlugit
- Savalimmiuni radari silaannakkut nakkutilliissut - 390
- Dronit ungasissumut timmisinnaasut atorlugit silaannakkut nakkutilliineq - 750
- Qaammataasatigut nakkutilliineq - 82
- Qaammataasanit paasissutissanik tigooraavik - 40
Qaammataasatigut attaveqarneq (ingerlatsineq)
Attaveqarnermik suliaqarfiit (ingerlatsineq)
- Asiaq aamma Kalaallit Nunaanni paasissutissanik suliaqarfiit (ukiumut 10 mio. koruunit tungaannut)
Tusarfik: Illersornissaqarnermut ministereqarfik
- USA-p Danmarkillu akornanni qanoq pisoqarnersoq naluarput, akerlianilli Mette Frederiksen niuertarfimmi tukattutullusooq ittumi aqutsisuuvoq.
Pingaarnersiuineq
Trumpip peqqussut Iron Dome - issittumi qaarajunnermik saviminermik illersuuteqalernissamik nutserneqarsinnaasoq - januaarip 27-ani atsiorpaa. Peqqussut Amerikap avannaanut Ruslandip Issittoq qulaallugu rakettinik saassussinissaanut illersuutissatut siunertaqarpoq.
Taamaattumik nakkutilliineq annertuumik pingaarnersiugaraa. USA-p Pituffik Space Basemi radaria angisooq qaammataasamullu Detachmentimut tigooraavimmut tapertaasinnaasumik nakkutilliinerunissaq.
– Kalaallit Nunaata imartaa nunat allamiut umiarsuaannut russillu atomimik sakkussiaannut aqqartartunut ammavoq, taakkualu Kalaallit Nunaata kangia sinerlugu kangerlunni toqqoriarlutik ingerlaqqissinnaapput, aamma GIUK-gabbikkoorlutik (Kalaallit Nunaata, Islandip Skotlandilku akornatigoorlutik, nunap assinga takuuk) aqqusaarlugu USA-p kangianut malugineqaratik qanillattorsinnaapput, tassa Kalaallit Nunaata eqqaani nakkutilliisoqanngimmat, John Strand nassuiaavoq.
Nakkutigineqanngitsoq
Danmarki neriorsuutiminik eqquutsitsiuaannarmat Trumpip Danmarki tatigisinnaagaa, USA-lu ikioqqugaangatt ikiorneqartuaannartoq Mette Frederiksen Amerikami innuttaasunut sisamanngormat ilaatigut oqarpoq.
– Ministeriuneq eqqortunik oqanngilaq, tamannalu Kalaallit Nunaata nalunngilaa, John Strand oqarpoq.
Danmarkip nakkutilliinerup annertusinissaanik neriorsuutini eqquutsinngilai. Mette Frederiksenip 2019-imi Nato-mi ataatsimeersuartoqarnissaa, Trumpip peqataaffigisaanik, sioqqullugu Issittumi piginnaasanik annertusaanissamut 1,5 milliardit koruuninik aningaasartalimmi neriorsuutini eqquusinngitsoorpai.
Taamanikkut illersornissamut ministeriusoq Trine Bramsenip piffissami tassani Naalakkersuisuusut nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisuusimasoq Steen Lynge peqatigalugu paasissutissillugit 2020-mi aggustimi Kalaallit Nunaanniippoq.
Aningaasaliissutinit 1,5 milliardit koruuniusunit Kangerlussuarmi Issittumi tunngaviusumik ilinniarfimmut 15,6 millionit koruuniinnaat atorneqarsimasut nunanut allanut sillimaniarnermullu naalakkersuisup Vivian Motzfeldtip kingorna paasivaa.
– Illersornissamut ministeriaqarfik naapertorlugu piginnaanissanik annertusaanissamut qaammataasat, dronet – ungasissumut qanittumullu ingerlasinnaasut, timmisartut, umiarsuit, immami maluginiutit, nunami radarit il.il. pilersaarutit ilagaat (Illersornissamut ministereqarfimmi paasissutissat 2021-meersut takukkit).
– Kangerlussuarmi ilinniarfiup saniatigut allamik piviusunngortoqanngilaq. Taamaattumik Washingtonimit qallunaat neriorsuutaat tatigineqanngillat, tamannalu Kalaallit Nunaata Danmarkillu amerikamiut naalakkersuisui nutaat tatiginnilersinniarlugit oqaluinnartoqanngitsoq paasitittariaqarpai. Tassa iliuuseqartoqartoq, John Strand oqarpoq.
- Piginnaasanik annertusaanissamut isumaqatigiissutaasummiittut dronet ungasissumut ingerlaarsinnaasut pissarsiarinissaat periarfissaasimanngitsoq ministeriunerup kinguaattoornermut nassuiaatigaa.
- Annertusaanissamullu isumaqatigiissummi dronit kisimik pineqanngillat.
- Utoqqatsissut siulleq tassaavoq dronit aningaasanut immikkoortinneqartunut naleqqiullugit akisuallaarnerat. Tulliatut Kalaallit Nunaanniinnatik Aalborgimiinnissaat aamma utoqqatsissutigineqarpoq - USA-mut takutitsinerlunneq, oqarpoq.
Annertusaanissamik isumaqatigiissutip aappaa
Maannakkut Issittumi annertusaanissamik isumaqatigiissut 15 milliardit koruuninik nalilinik piviusunngortinniarneqaleruttorpoq, taanna USA-meersunik dronenik sisamanik ungasissumut timmisinnaasunik ilaqarpoq. Kangerlussuarmili inissinneqassanersut suli naluarput.
Issittumi piginnaasanik annertusaanissamik isumaqatigiissut Mette Frederiksenip innersuussutigisaa Trumpimullu neriorsuutigisaa qanoq imaqassanersoq ilisimanngilarput.
Issittumi atugassanik umiarsualiornissaq neriorsuutigineqarnikuugaluartoq taakku maanna kinguartinneqarput. Tamanna USA-mut takutitsinerlunneruvoq.
Kalaallit Nunaata aaqqiissutissat allatigut aamma atorneqarsinnaasut kissaatigai, taamaalilluni inuiaqatigiinnit illersornissaqarfimmiillu atorneqarsinnaallutik. Atlantikup avannaani immap naqqatigut kabeli nutaaq malussarniutinik Skotlandimiit Kalaallit Nunaannut atassusiisoq siunnersuutigineqarpoq, tassa imaatigut kabeli inuiaqatigiit attaveqarnerannik, internetseqarnerannik aqqummillu GIUK-mik nakkutilliinnissinnaasoq isumannaaneqarusulluni. Taamaaliornikkut immap iluani angalasoqarnersoq nakkutigineqasinnaalerluni.
Air Greenlandip timmisartui nakkutilliinermut ilanngunneqassasut Kalaallit Nunaata aamma kissaatigaa.
Periuseq
Kalaallit Nunaata eqqaani pisut qaammataasatigut malinnaaffiginissaat eqqarsaatigineqarpoq. Umiarsuarnik takornariartaatinik ingerlariaqqinnaveertunik, ajunaarnersuarnik, sikoqarneranik, imaani ajutoornernik, unioqqutitsilluni aalisarnermik sakkutuullu angallataannik takornartanik nakkutilliissutaasinnaasunik.
Dronet sumiiffimmut angisuumut ujaasitikkiartunngikkaluarlugit qaammataasat iluaqutigalugit aalajangersimasumut aallartinneqarsinnaapput. Timmisartut umiarsuarllu aamma taamaapput. Qaammataasap sumiiffinnut paasissutissaatai eqqorluartut aallaavigalugit piffissarujussuaq aningaasarpassuillu sipaarneqarsinnaapput.
Mette Frederiksenip nakkutilliinermik annertusaanissamik neriorsuineraniit ukiut arfinillit qaangiupput. Sorsunnersuup kingulliup aappaaniit piffissaq sivisunerusoq. Taamaakkaluartoq susoqanngilaq.
Kalaallit Nunaata qaammataasakkut nakkutigiuarnissaa pitsaasumillu nakkutigineqartarnissaa ukiorpassuarni nalunnginneqareerpoq.
USA Norgelu suleqatigiillutik Norgep avannaani qaammataasat 400-t atorlugit nakkutilliipput.
USA-p nunap killeqarfiisa avataatigut taamatut suleqatigiinneq siullerpaamik aallartippaa, tamannalu amerikamiut rakettinut illersornissaannut toqqaannartumik attuumassuteqarpoq. Jakob Asmund, Illersornissaqarfiup ilisimatusarfiani sakkutuut silaannakkut suliaqarfiani majoriusoq, nassuiaavoq.
Qallunaat aaqqiissutissaat
Kalaallit Nunaanni nakkutilliineq sunniuteqarluartoq ukiut aappaat avillugu pingasullu akornanni pilersinneqarsinnaasoq, qaammataasaq sorleq toqqarneqarnersoq pitsaassuserlu apeqqutaalluni 250 millionit milliardillu koruunit akornanni akeqassasoq qallunaat qaammataasaliortarfiat Space Inventor Aalborgimiittoq Sermitsiamut ilisimatitsivoq.
Qaammataasaq akisunerpaaq 50 millionit koruuninik akeqarpoq, Kalaallit Nunaallu tamaat ataavartumik nakkutigineqassappat qaammataasat qulit 20-llu akornanniittut atorneqartariaqarput. Tassa milliadi koruuni.
- Taamaattumik Mette Frederiksenip nammineq oqarneratut iliuuseqarnissaq aallartittariaqarpoq, iliuuseqarsimanngilarli, John Strand oqarpoq. Ilanngullugu oqaatigalugu: Pisineq-Pisineq.
- Qallunaat qaammataasaannik Space Inventorimik atuinermi Starlinkimik Elon Muskimillu isumalluuteqarnissaq pinngitsoorneqarsinnaavoq, oqarpoq.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu USA-mi naalakkersuisut qularunnaarsinniarlugit maannakkut nakkutilliinermik pitsaasumik pilersitsiortornertik, pilersaarutinullu USA-p Natollu peqataatinneqarnissaat soqutigineqartoq, paasitittariaqarpaat. Qallunaat naalakkersuisuisa qanoq iliuuseqarnertik USA-mut paasissutissiissutigalugulu taakku Issittumi isumannaallisaanerup annertusarnissaanut sunik ilassuteqarniarnersut peqataatinniarlugit paasiniaaffigissavaat. Iliuuseqarneq peqataatitsinerlu iliulluarsimanermik oqariartuuteqarnermiit pitsaaneruvoq. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaata Danmarki utaqqiinnarnagu sillimaniarnermut nakkutilliinermullu tunngatillugu qanoq naatsorsuuteqarnerluni oqaluttuarissagaa pingaaruteqarpoq, John Strand oqarpoq, taassumalu aamma tupigusuutigaa Kinamiut tusagassiorfianni Xinhua-mi marsip 28-anni nutaarsiassaq ima qulequtalik atuaramiuk: ”Kalaallit politikkikkut siuttui Kinamik suleqatiginninnermik nukittorsaasoqarnissaanik ujartuipput”. Allaaserisami Vivian Motzfeldt aamma Aqqalu Jerimiassen issuarneqarput.
- USA-mut piffissami matumani tamanna silatusaarnerunngilaq, John Strand isumaqarpoq.
Kalaallit Nunaata namminiilivinnermi kingorna Kinamut politikkikkut qanoq iliuuseqassanersoq USA-p ernummatigaa.
