Misissuinerup uppernarsarpaa: Coronamut akiuussutissaq naartorineqartunut akornusiinngilaq
Coronamik tunillatsissimaneq aamma akiuussutissamik kapitinneq naartunermi innarliinnginnera, misissuinerup annertuup takutippaa.
Angisuunik avannarlermiut nalunaarusiaq uppernarsarpaa, meeqqat ernisussiortunit aanaartoorutissamik kapitissimasunit imaluunniit trimesterip siulliup nalaani tunillatsissimasunit meerartaasa innarliinnginnissaat. (Toqqorsivimmit assi).
LM Otero / Ritzau Scanpix
Anaanaasoq naartunermini covid-19-imut akiuussutissalerneqarpat coronamilluunniit tunillatsittoqarpat naartorineqartup innarlerneqarnissaa ilimanaatikippoq.
Københavnip Universitetia tusagassiuutinut nalunaarummi taama allappoq.
Coronap ajornartorsiortitsinerata nalaani oqallisaavoq covid-19-imut akiuussutissaq naartusunut naartorineqartumullu ajoqusiisinnaanersoq.
Københavnip Universitetiani ilisimatuut Norgemi Sverigemilu suleqatitik peqatigalugit paasiniarpaat isumakulunneq tamanna tunngavissaqarnersoq.
Inoorlaat 343.066-it pillugit paasissutissat misissorneqarput, tamatumunngalu tunngasuni misissuinerit annersaat taamaasilluni ingerlanneqarluni.
- Naartusut covid-19-imut akiuussutissalertissimasut imaluunniit naartunerminni tunillatsissimasimasut meerartaannut nappaateqalernissamut navianaateqarnerunngitsoq paasivarput, Institut for Folkesundhedsvidenskabimi professori Stine Kjær Urhøj oqarpoq.
Misissuinerup takutippaa naartusut qaammatini pingasuni siullerni naartunerminni akiuussutissalertissimasut 4,8 procentii inunnguuseralugu ajoquteqartunik meerartaarsimasut.
Taamatuttaaq anaanaasut akiuussutissalertissimanngitut 5,1 procentii inunnguuseralugu ajoquteqartunik meerartaartarput.
Anaanat naartunerminni coronavirusimik tunillatsissimasut meerartaannut tunngatillugu paasisat aamma taamaapput.
Tassani paasineqarpoq naartusut 4,8 procentii naartunerminni qaammatini pingasuni siullerni tunillatsissimasut inunnguuseralugu ajoquteqartunik meerartaarsimasut.
Nappaatip tuniluutinnginnerani naartusut 5,2 procentii inunnguuseralugu ajoquteqartunik meerartaartarput.
- Tassa naartusut akiuussutissalertissimasut tunillatsissimanngitsullu akornanni naartorisap ajoquteqalernissaannut navianaatit nikinganeqanngitsut takuarput, Stine Kjær Urhøj oqarpoq.
Aammattaaq misissueqqissaartartut paasisimavaat covid-19-ip ineriartornerani nappaateqalernissamut navianaataat sunnerneqanngitsoq.
Misissuinermi peqataapput Pfizer-imik Moderna-milluunniit akiuussutissalertissimasut.
Naartorineqartup ajoquteqalernissaanut akiuussutissap sorliup naartunermi naartunermilu ajoqusiisinnaanera nikingassuteqanngitsoq paasineqarpoq.
Misissuineq tamanna nakorsat atuagassiaanni BMJ-imi saqqummersinneqarpoq.
