Naalakkersuisut siulittaasuata Múte B. Egedep Nordisk Ministerrådimi peqataasarunnaarallarnissani maajimi aalajangiuppaa, kingornalu ataatsimiinnerni peqataasimanani.
Aalajangernerup siunnersuisoqatigiit manna tikillugu nalaanneqarsimanngitsumik ajornartorsiortilerpai, tamannalu aamma Savalimmiut pissutsinik naammaginninnginnerannik erseqqissarneqarpoq, taakkulu Ministerrådimi taasisinnaatitaallutik tamakkiisumik ilaasortanngornissartik kimigiisissutigaat.
Naalakkersuisut siulittaasuata Múte B. Egedep Nordisk Ministerrådimi peqataasarunnaarallarnissani maajimi aalajangiuppaa, kingornalu ataatsimiinnerni peqataasimanani.
Aalajangernerup siunnersuisoqatigiit manna tikillugu nalaanneqarsimanngitsumik ajornartorsiortilerpai, tamannalu aamma Savalimmiut pissutsinik naammaginninnginnerannik erseqqissarneqarpoq, taakkulu Ministerrådimi taasisinnaatitaallutik tamakkiisumik ilaasortanngornissartik kimigiisissutigaat.
- Aarlerivunga, Socialdemokraatineersoq Eva Lindh, Kalaallit Nunaat pillugu pissutsit ilungersunarsiartortut pillugit Sverigemi inatsisartuni qanittukkut oqallinnermi oqarpoq.
Lindh Rigsdagimi Nunallu Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa inatsisartuini ilaasortaavoq.
- Qaammatini kingullerni nunat avannarliit suleqatigiinneranni kinguariarnerit misigivavut, nunallu avannarliit tamarmik sillimaniarnikkut ajornakusoortumik maanna inissisimanerat pissutigalugu suleqatigiinnerup maanna pingaartuunera pissutigalugu tamanna aarlerinartutut isigaara.
- Kalaallit Nunaata Nunat Avannarliit pingaarutilimmik suleqatigiinnerannut peqataajuarnissaa qulakkeerniarlugu Sverigep naalakkersuisui qanoq iliulersaarpat? Eva Lindh Stockhomimi Riksdagimi oqallinnermi aperivoq.
Naalagaaffiit akunnerini
Apeqqut Sverigemi nunat avannarliit suleqatigiinnerannut ministerimut Jessika Roswall (M) toqqaannartumik apeqqutigineqarpoq. Taanna ukioq manna siusinnerusukkut Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa Torshavnimi ataatsimiinnerannut ataatillugu tusagassiortunit apersorneqarnermini Savalimmiuni oqallinnermik sakkortuumik pilersitsivoq.
KVF-mut (Savalimmiut Radioat) oqaaseqarluni Helsingforsimi isumaqatigiissutip allanngortinnissaanut pisariaqartitsisoqarnera takusinnaanagu oqarpoq, allanngortitsinikkut Savalimmiut nammineertutut ilaasortanngornissaat pisinnaanngortinneqarsinnaagaluarpoq. Helsingforsimi isumaqatigiissut 1962-imeersoq »Nunat avannarliit tunngaviusumik inatsisaat-tut« oqaatiginiarneqartarpoq.
Torshavnimi oqaatsini Sverigemi inatsisartuni ima itisilerpai:
- Helsingforsimi isumaqatigiissut sivisuumik uatsinnut iluaqutaalluarsimasoq taamanikkut oqaatigaara. Atagu aalajangiusimariartigu, taanna Riksdagemi oqallinnermi imaqarniliami, AG-p atuarsimasaani oqaluttarfimmit taama oqarsimanerarneqarpoq.
Inersuarmit aperisup Eva Lindhip Múte B. Egedep ataatsimiinnerni peqataaniarunnaarluni aalajangerneranut Sverige akisussaaqataasoq erseqqissaavoq.
Kalaallit Nunaata nunani avannarlerni suleqatigiinnermik, piffissami suleqatigiinnerup pingaaruteqarluinnaraluarnerani, unitsitsigallarniarluni aalajangerneranut suliat marluk patsisaapput.
- Eva Lindh
- Sverige maannakkut Nordisk Ministerrådimi siulittaasuutitaqarpoq, taamaalillunilu aalajangikkanut siuttuulluni. Kalaallit Nunaata nunani avannarlerni suleqatigiinnermik, piffissami suleqatigiinnerup pingaaruteqarluinnaraluarnerani, unitsitsigallarniarluni aalajangerneranut suliat marluk patsisaapput. Pisut taakku eqqarsaatigalugit suleqatigiinneq pitsanngorsarniarlugu qanoq iliuuseqalersaarpit, Eva Lindh ministerimut aperivoq.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini nunat namminersortut pingasut, Kalaallit Nunaat, Savalimmiut Ålandillu suleqatiginerisa pingaassusaa iluaralugu, nunallu aamma Ministerrådimi tunniusimallutik sulinerat nuannaarutigalugu, Jessika Roswallip erseqqissaatigaa.
- Soorunami nunat pingaarutilinnik tunniussassaqarput, nunallu namminersortut Nordisk Ministerrådimi immikkoortuni tamapajaani nammineq sinniisutik atorlugit aamma peqataasinnaapput. Nammineq isummaminnik aamma saqqummiussisinnaapput. Taasisinnaatitaanngillat, ukiunili marlunni Ministerrådimiinninni tamatigut aalajangikkani isumaqatigiittoqartarpoq, Jessika Roswall oqarpoq.
Savalimmiut suliniaqatigiiffinni ingerlatsivinnilu assigiinngitsuni periarfissartik atorlugu ilaasortanngorsimanerat taassuma ilassutigaa. Ilaatigut Nordisk Energiforskning, Nordforsk aamma Nordic Innovation.
Kalaallit Nunaata Savalimmiullu tamakkiisumik ilaasortanngorsinnaanerannut periarfissamut tunngatillugu Sverigep inatsisartuini ima nassuiaateqarpoq:
- Apeqqut arlaleriarluni inatsisilerituunik ilisimaarinnittunit qulaajaavigineqarpoq, nunallu tamat akornanni isumaqatigiissutit Helsingforsimi isumaqatigiissutitut ittut naalagaaffiit akornanni isumaqatigiissutaasarnerat inerniliussaasarpoq, nunallu tamat inatsisaanni taaguut »naalagaaffik« nassuiarneqarpoq. Taamaammat Savalimmiut, Kalaallit Nunaat Ålandilu Danmarkimit Finlandimillu sinnerneqarput, taanna oqarpoq imalu nangilluni:
- Savalimmiut Kalaallillu Nunaata nunat avannarliit suleqatigiinneranni inissisimaneranni apeqqut annertunermik inuiaqatigiinnit qallunaanit suliarineqassaaq.
Vivianip akissutaa
Aasaq manna Nunanut allanut tunngasunut Naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt (S), Svenskit radiokkut allakaatitassiaanni Ekotimi apersorneqarpoq. Tassani maajimi statsministerit ataatsimiinneranni qaaqquneqannginneq oqaatigaa, tassani nunani avannarlerni statsministerit tallimat Tysklandip kanslerianik Olaf Scholzimik Stockholmimi ataatsimeeqateqarput:
- Ataatsimiinnermi taama pingaaruteqartigisumik akuutinneqannginnitsinni (isumannaallisaanermik politikki pillugu, aaqqiss.) kikkut pingaartutut kikkullu pingaaruteqanngitsutut inissisimanerat malugineqarsinnaavoq. Taamaammat qisuariaaterput ajunngitsoq isumaqarpunga. Imminnut pingaaruteqartutut isigisut pingaaruteqanngitsutut naliliinerat paatsoorneqarsinnaanngilaq. Taamaammat Nordisk Ministerrådimi suleqatigiinnerup nalilersornissaannik aalajangerpugut, naligiissinneqarluta akuerineqarutta peqataarusussaagut, Vivian Motzfeldt svenskit radioannut oqarpoq.
Ataatsimiinnerup nunanut allanut, sillimaniarnermut isumannaallisaanermullu politikimut tunngassuteqarnera, Kalaallillu Nunaat immikkoortuni pineqartuni pisortatigoortumik oqartussaaffeqannginnera, Kalaallit Nunaata ataatsimiinnissamut aggersarneqannginneranut patsisitut oqaatigineqarpoq.