Politikki akersuuffiuvoq, tassanilu naapeqatigiissinnaaneq iluaqutaasarpoq.
Suleqatigiinnissaq ukiaanerani ataatsimiinnermi pingaaruteqarluinnassaaq, naalakkersuisooqatigiit aatsaat taama amerlatigigunarmata. Ataatsimoorlutik naalakkersuisoqatigiittut taaneqarsinnaasut.
Politikki akersuuffiuvoq, tassanilu naapeqatigiissinnaaneq iluaqutaasarpoq.
Suleqatigiinnissaq ukiaanerani ataatsimiinnermi pingaaruteqarluinnassaaq, naalakkersuisooqatigiit aatsaat taama amerlatigigunarmata. Ataatsimoorlutik naalakkersuisoqatigiittut taaneqarsinnaasut.
Naalakkersuisooqatigiit, Demokraatit, Inuit Ataqatigiit, Atassut aamma Siumut, upernaaq qinersinermi taaneqartut 75 procentii sinnerlugit taaneqarput. Taamaammat partiit sisamat – assigiinngitsunik pissusillit assigiinngitsunillu isumaqartut – isumaqatigiinnissaat naammanngilaq. Aamma ilaannikkut isumaqatigiinngissinnaanertik isumaqatigiissutigisariaqarpaat.
Taamaalilluni ukiakkut ataatsimiinneq aamma naalakkersuisooqatigiinnut misilinneqaataassaaq.
Isummeriaatsit assigiinngimmata suliassat arlallit suliarineqaqqittussanngussajunnarsipput. Naalakkersuisooqatigiilli qinigaaffimmi matumani annertuumik aaqqissuusseqqissinnaanissat, tassa inuiaqatigiinni allannguiniarnerit annertuut, ingerlateqqissinnaassavaat.
Peqataasut siammasinnerussasut
Aningaasaqarneq oqaluuserineqartorujussuussagaluartoq aamma soqutiginartunik naleqartitat pillugit oqallittoqassaaq. Siumup siunnersuutaa qaammatip tulliata aallartinnerani siullermeerneqassaaq. Innuttaasut qallunaatut innuttaassuseqanngitsut piumasaqaatinik aalajangersimasunik (kalaallisut innuttaassuseqarneq) naammassinnissinnaagunik qinersisinnaatitaalersinnaaniassammata Naalakkersuisut qineqqusaarnermut inatsimmik allannguuteqarnissamik siunnersuuteqaqquneqassasut siunersuutigineqarpoq.
- Inatsisit atuuttut naapertorlugit danskisut innuttaassuseqartut kisimik Inatsisartunut qinersisinnaatitaapput, taamaammallu Kalaallit Nunaannut annertuumik attaveqarluinnartut – ilanngullugit ukiuni amerlasuuni maani najugaqarsimasut inuiaqatigiinnullu pingaaruteqartumik tunniussaqarsimasut qinersisinnaanngillat, danskisut innuttaassuseqannginnertik pissutigalugu, Siumut allappoq, nangillunilu.
- Siumup isiginnittaasaa naapertorlugu tamanna inuiaqatigiinnut nutaaliaasunut, ammasumik peqataatitsiviusunut naleqqutinngilaq, tassanimi inuiaqatigiinnut peqataanermut tunngavigineqartariaqarpoq inuiaqatigiinnut piviusumik uppernarsarsinnaasumillu attaveqarnermik, kisimi danskisut innuttaassuseqarneq tunngaviginagu, apeqqummi taanna Kalaallit Nunaata nammineq oqartussaaffiginngilaa. Inatsisartut pisinnaatitaaffeqartariaqarput aalajangersaaffigissallugu, kina kalaallisut innuttaassuseqartutut isigineqassanersoq, taamaalilluni danskisut innuttaassuseqanngikkaluartoq, nunatsinnullu uppernarsarneqarsinnaasumik ataavartumillu attaveqaateqartoq, qinersisinnaanermik pisinnaatitaaffilissallugu.
Partiip "nunatsinni oqartussaaqataaneq ullutsinnut naleqqussarneqassasoq aamma politikimik peqataanerup annertunerulersinnissaa
naligiinnerusumillu periarfissiisoqarnissaa" siunertarigaa, erseqqissarneqarpoq.
EU-mit ilaasortaajunnaarneq
Tuluit Nunaata EU-mit ilaasortaajunnaarneranut taaguut Brexit assigalugu Kalaallit Nunaata EU-mit ilaasortaajunnaarnerata, Grøxit, kingorna ukiut 40-nngortullu Demokraatit oqallitsitsipput.
Kalaallit Nunaat nunani Europamiittuni siullersaalluni 1985-imi ilaasortaajunnaarpoq, ilaasortanngoqqinnissamullu eqqarsaatip ukiuni 40-ni kingullerni nalinginnaasimanera oqaatigissallugu ajuusaarnassaaq. Eqqartugassarli oqaluuserisassarpassuaqartoq siammasissorlu pillugu Justus Hansen oqallitsitserusuppoq.
- EU uatsinnut pingaartumik suleqataareerpoq, assersuutigalugu aalisarnermut tunngatillugu isumaqatigiissutit, ilinniarnermut ilisimatusarnermullu pilersaarusiornermi. Taama ikkarluartoq, immitsinnut ammasumik aperisariaqarpugut: EU-mi tamakkiisumik ilaasortanngoraluarutta, inissisimanerput siunissamilu periarfissagut ajunnginnerulissappat? Immaqaluunniit pisussaaffeqalissaagut, immikkut pisariaqartitatsinnut naapertuilluarsinnaanngitsunik? Tamannali naluarput, eqqartueqatigiinneq ajornanngitsuaraanani unammillernangaatsiarmat, Inatsiartunut ilaasortaq Justus Hansen allappoq.
Misissuinerup aallartinneqarnissaanik kissaataa akuerineqassappat 2027-mi januaarimi naammassineqassaaq. EU-kommissionip missingersuusiornissamut siunnersuutaa sapaatip-akunnerani kingullermi saqqummiunneqartoq Nuummi nuannaarutigineqarpoq.
- Europa-Kommissionip ukiunut arlalinnut aggersunut missingersuutissatut siunnersuutaa, Kalaallillu Nunaannut aningaasaliissutit marloriaatinngortinnissaannik Kommissionip siunnerfeqarnera iluarisimaartupilussuuarput, Nunanut Allanut tunngasunut naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt (S) oqarpoq.
Atuartut 18-it
Naleraq atuarfiit namminersortut pillugit oqaluuserisassanngortitsivoq.
- Angajoqqaat meeqqami atuartinneqarnissaannut allanut toqqaasinnaanerminnut pisinnaatitaaffiat Naleqqap akueraa. Taanna kissaanngissuseq piussaaq – kisianni pisortanit aningaasalersorneqarani. Angajoqqaatut nammineq isuma malillugu aaqqiissummik kissaateqaraanni, taava nammineq aningaasartuutit atugassat nammineq isumagineqassapput, Kuno Fencker siunnersuummini allappoq.
Parteeqataa Hans Enoksen kalaallinit pigineqartumik aningaasaateqarfimmik, sillimmasiisarfimmik soraarnerussutisiassaqarfimmilli peqalernissaanik periarfissat misissorneqarnissaannut Naalakkersuisunut peqqusisoqarnissaanut siunnersuuteqarpoq. Immitsinnut aningaasaliiffigisariaqarpugut, Kalaallit nunatsinnut aningaasiliisariaqarpugut, Hans Enoksen allappoq.
Utoqqarnut atugassaritit Ukiaanerani Ataatsimiinnermi aamma sammineqarput. Inuit Ataqatigiinnit Inatsisartunut ilaasortap Mariane Paviasenip Utoqqarnut inatsimmik ataatsimik pilersitsisoqarnissaa angorusuppaa, taamaalilluni malittarisassat paasiuminarnerulerlutillu utoqqaat “saaffiginnittaqattaalersinnaasarput piffissarlu ilaanni sivisooq atorneqartarluni”, Mariane Paviasen allappoq.
Siunnersuutit allat ilagaat atuarfimmi klassit 18-iinnarnik atuartoqalersinnaanerannut misissuisoqassasoq, kiisalu meeqqerivinnut utaqqisut qanoq ikilisarneqarsinnaanersut oqallisigineqassalluni.
Inatsisartut septembarimi, oktobarimi novembarimilu ataatsimiinneranni sapaatip-akunnerata ulluini pingasuni sisamaniluunniit oqallittoqartassaaq. Ataatsimiinneq nalunaaqutaq 11.00 aallartittassaaq 16.00-ilu naammassisassalluni. Politikerit ataatsimiilertigatik qaalerlutik nerisassapput, ulloqeqqartarnissami pilersaarutinut ilaanngilaq.
