Inatsisartut timmisartumik angalasut taakkualu nassataat pillugit inatsisissatut siunnersuut nutaaq Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisumit Múte B. Egedemit (IA) saqqummiunneqartoq sisamanngormat oqallisigaat.
Inatsit akuerineqassappat nunap iluani angalasunut nioqqutinik akitsuuteqanngitsunik, soorlu imigassanik tupanillu, tigummiarlugit nassatalinnut sunniuteqassaaq.
Inatsisartut timmisartumik angalasut taakkualu nassataat pillugit inatsisissatut siunnersuut nutaaq Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisumit Múte B. Egedemit (IA) saqqummiunneqartoq sisamanngormat oqallisigaat.
Inatsit akuerineqassappat nunap iluani angalasunut nioqqutinik akitsuuteqanngitsunik, soorlu imigassanik tupanillu, tigummiarlugit nassatalinnut sunniuteqassaaq.
Taakku tigummiarlugit nassarneqasinnaajunnaassapput, nassatanillu tunniussanut ikineqartalissallutik.
Naalakkersuisut inuit akitsuusigaanngitsunik nioqqutissanik iluatsitsiniarsinnaanerat igalassimaartinniarpaat. Kalaallit Nunaanni mittarfinni nutaani nunanut allanut nunallu iluani angalasut akulerupput. Taamaattoqarneralu nunap avataanut angalasut nioqqutissanik akitsuuteqanngitsunik piseriarlutik nunap iluani angalasunut taakkuninnga pisisinnaatitaanngitsunut tunniussisinnaalerneranik periarfissiivoq.
Taamaattumik aningaasaqarnermut akileraartarnermullu naalakkersuisup nunanut allanut angalasut nioqqutissat akitsuuteqanngitsut tunniussinnaajunnarlugit aamma nunap iluani angalasut tigummiarlugit nassatarisinnaajunnaarlugit inatsisitigut aalajangersarniarpaa. Akileraartarnermut aqutsisoqarfik nakkutiginninnerulernerannik kinguneqassaaq.
Danmarkimit nunanilluunniit allanit tikissimagaanni ullorlu taanna Kalaallit Nunaata sinneranut ingerlaqqissagaanni nioqqutissat akitsuuserneqanngitsut tigummiarlugit nassarneqarsinnaassapput.
Illuatungiliuttut isorinnittut
Siunnersuut sisamanngornermi oqallisigineqarmat partiit naalakkersuisooqataasut oqaaseqarnerminni taperserpaat. Naleqqamiilli Naalakkersuisut ingasattajaartutut isigineqarput.
- Naalakkersuisut oqaatsit kusanartut atorpaat. Ineriartortitsineq,
kiffaanngissuseq aammalu allaffissornikillisaaneq – piviusorli allarluinnaalluni: Innuttaasut
kiffartuunnagit, artukkerlugit inatsiserpassuarnik qineqqusaarutaanngitsunik, inuiaqatigiit
nakkutiginerullugit kiisalu innuttaasunik tatiginneqarnissaa annikillisinneqartoq, Pele Broberg oqaaseqaammini oqarpoq.
- Siunnersuut manna naapertorlugu inuiaat Kalaallit nunaminni timimikkut
misissuiffigineqartalernissaat, scannerneqartalernissaat aammalu nassatatik
misissortinneqarsinnaalernissaat aqqutissiorneqarpoq.
Nunatsinni ataatsimoorfissatsinnik pisariaqartitsivugut. Angalasunik pasilliineq
Aningaasat nassarneqarsinnaasut amerlassusaat allanngortinneqartoq
Aningaasat paarisat 50.000 koruuniniit 15.000 koruuninut appartinnissaat Naalakkersuisut aamma kissaatigaat. Aningaasanik amerlanerusunik nassataqarniaraanni oqartussat ilisimatinneqarnissaat piareersimaffigineqartariaqarpoq.
Aningaasat hashimik tuniniaanermi imaluunniit allatigut pinerlunnikkut pissarsiat malunnarunnaarsarneqarsinnaanerat Kalaallit Nunaannit aninnissaat ajornakusoornerulernissaa tunngavilersuutigineqarpoq. Malittarisassaq nunamiit nunamullu angalanermut aningaasanik assigisaannulluunniit nalilinnut nassatanut atuutissaaq.
Aningaasat Kalaallit Nunaanni suli atorneqartuuneraq sisamanngornermi oqallinnermi Siumumit eqqaaneqarpoq. Ataatsimiititaliami eqqartugassanngorsinnaavoq.
Inatsissatut siunnersuut tusarniaassutigineqarneraniilli allanngortinneqareersimavoq. Inatsisissatut siunnersuumi nunap iluani angalasut nioqqutissanik akitsuutitaqanngitsunik tigummiarlugit nassatani imaluunniit nassatani tunniussani nassaqqusaanngitsutut allaqqaqqaaraluarpoq.
Greenland Airportsimiit tamanna ingasattajaarnerusoq tungavilersuutigineqarpoq. Isornartorsiuineq nassatanut tigummiakkanut taamaallaat atuutsitsilernermik kinguneqarpoq.
