Takorlooriaruk tupermi issiallutit ukiuunerani qaarsut narsallu qaalloriit isikkivigalugit. Silami 30-nik issippoq, kissalaartumili issiavutit killut ikumanerisa ujaqqat kissammagit.
Ukiut 4.000 matuma siornagut Kalaallit Nunaanni taamaassimasinnaavoq.
Takorlooriaruk tupermi issiallutit ukiuunerani qaarsut narsallu qaalloriit isikkivigalugit. Silami 30-nik issippoq, kissalaartumili issiavutit killut ikumanerisa ujaqqat kissammagit.
Ukiut 4.000 matuma siornagut Kalaallit Nunaanni taamaassimasinnaavoq.
Tassani inuit nunasisut siulliit tassaapput naggueqatigiit Saqqaq, Canadamiit nunakkut pisussimasut imaluunniit qaannamut assingusunik umiatsianik ikaarlutik qeqertamut ilisimaneqanngilluinnartunut pillutik – ilimanarluni inuuffissaminnik pisuussutinillu nutaanik nassaarniarlutik.
- Inuit Kalaallit Nunaannut peqqaartut tassaanngillat vikingit imaluunniit Inuit, Danmarkimi naalagaaffiup katersugaasivissuani qanganisarsiornermi ilisimatooq Bjarne Grønnow oqarpoq.
Tamanna ilisimaqqissaarpaa. 1980-ikkunni Qeqertarsuup eqqaani Kalaallit Nunaata kitaani ujaraannarnik sakkoqarfiup nalaaneersunik najugaqarfinnik marlunnik angisuunik assaaqataavoq, naggueqatigiit Saqqaq – imaluunniit ’seqernup inui’ inuuffigisimasaanni.
INUIAAT ALLAT
Saqqarmiut
Kalaallit Nunaata annersaanut siaruarput, ingammik kulturimeersup ilaa,
kingorna Independence-kulturimik taaneqartoq, Kalaallit Nunaata
avannarpasinnersaanut nunasillutik. Tassani umimmanniarnermik immikkut
piginnaasaqarput. Inuiaalli taakku ukiut 300-400 missaat qaangiuttut
periarfeerupput, Saqqarmiut kisimik Tunup kujasissortaani kitaanilu inuusut
ukiup 800 missaata tungaanut atallutik.
Najoqqutaq: Bjarne Grønnow, qanganisarsiornermi
ilisimatooq, Naalagaaffiullu katersugaasivissuani Kalaallit Nunaata siusissumi
oqaluttuassartaanik ilisimatusartoq.
Najugaqarfiusimasut »tupinnaannartumik« allanngujaassimapput, issumik qeriuaannartumillu qallerneqarsimagamik, taamaalilluni atortut pinngortitameersut soorlu ameq, saarngit orpiillu nalinginnaasutut nunami aassimanatik, Bjarne Grønnow nassuiaavoq
- Nerisat sinnikui, amimerngit sakkullu nassaaraavut – ilaatigut qarsup noqqai, suli pilersinneqarnerminnit qisuttaqartut. Tamanna immikkuullarilluinnarpoq. Ujaraannarnik sakkoqarfiup itsarsuarnitsap iluanut immikkuullarissumik alakkarterineruvoq, oqarpoq.
Qanganisassiortut nassaarpassuit ilisimatusaatini arlalinni allaaserineqarput ilaatigut paasineqarluni naggueqatigiit Saqqaq ukioq kaajallallugu tammaarsimaarfinni ilaqutariit tallimat arfinillit najugaqatigiittarlutik.
Kulstof atorlugu ulluliinerit aamma iluaqutaasimapput Saqqarmiut Kristusip inunngornera sioqqullugu ukiumit 2.400-mit 800-mut inuusimasutut piffissalernerani.
Soormi Saqqaq?
Taleq qummut qilammut tikkuarpoq. Pisisseq silugunneqarsimasoq, noqartia saakujulaarluni. Qarsoq aallartinneqalerpoq tuttu ullormi nerisassaq pisarineqarluni.
Saqqarmiut pinerrasissuusimapput, »sakkut siuarsimasut« atortarlugit soorlu pisissit, unaat naalikkallu ipeqisunik naqqullit qaarsumit killiamit sanaajusunik, tassalu skiferi innattaammut assingusoq, Bjarne Grønnow oqaluttuarpoq.
- Assassorlutik sullerinnerat atortullu toqqarsimasaat kulturinit allani kingorna Kalaallit Nunaanni najugaqarsimasunit allaanerujussuupput, oqarpoq, matumani ilaatigut Saqqarmiut qissianik atuinerat qaarsorlu killiaq eqqarsaatigalugit.
- Tamanna aamma peqqutigalugu qularinngilarput Kalaallit Nunaannut peqqaartut tassaasut Saqqarmiut tassaanatillu soorlu Inuit, Bjarne Grønnow oqarpoq, 2017-imi Kalaallit Nunaanni inuit siulliit pillugit doktorinngorniutini saqqummersillugu.
Saqqarmiut nerisaat tassaapput timmissat soorlu apparluit, appat, serfat maannalu nungoreersimasoq isarukitsut ilaat geirfugl. Tamatuma saniatigut aamma tuttut, paarnat imaaniillu uumasut soorlu puisit arferillu nerisarpaat. Nerisassat ilaatigut ippiarsunni sananeqartarput, imermik nerisassanillu ulikkaartuni. Ujaqqat kissartupilussuit ippiarsuup iluanut ikineqartarput, taamaalillunilu neqi qalattarluni.
- Ujaqqat aamma kissarsuutitut atuupput – tupiisa iluani. Tupermi ataatsimi ujaqqat qalatsissutit 200 sinneqartut nassaaraavut, Bjarne Grønnow oqarpoq.
Mersortartut angakkullu
Qilaatinit angisuunit nipit qatituut tusarsaapput, qilaatip sakkortuumik katuarneqartarneratigut sajuppilallutik. Angakkoq issiavoq nipaa malillugu oqalulluni inuppassuarnik kigaatsumik aalarusaartunik avatangiiseqarluni, soorlu ilisimanatik taamaattunik.
Saqqarmiut anersaarsiortuusimagunarput nunarsuarmik paasinnittaatsimikkut, Bjarne Grønnow nassuiaavoq.
- Anersaarsiorneq ima paasineqartarpoq uumasut pigisallu taaneqartut, takkussinnaasullu soorlu angakkoq aqqutigalugu. Piniartutut aamma uumasut tarneqartut aalajangiusimaneqarpoq, pisaritittariaqarlutillu, oqarpoq.
Qanganisassiorluni assaanermi qilaatit amiakkui nassaarineqarsimapput, anersaarsiortoqartarsimaneranik takussutissaallutik. Tamatuma saniatigut aamma allanik nassaartoqarsimasoq allalersukkanik uumasullu assinginik assitalinnik, taamaalilluni anersaarsiortoqartarneranut takussutissaallutik. Najugaqarfiit eqqaanni atisat sinnikuinik nassaarnerup takutippaa Saqqarmiut ulluinnarni inuunerisa ilaat. Saqqarmiut arnartai mersullaqqissuusimapput puisip timmissallu amiinik kusanartunik atisaliortarlutik.
- Timmissat saarnginit ipittunik meqqusiortarsimapput, ujalorlu terianniat ujaluineersuulluni. Mersoriaaseq kusanarluinnarsimavoq – pikkorissimaqaat, Bjarne Grønnow oqarpoq.
Saqqarmiut sumut pisimappat?
Saqqarmiut ukiuni 2.000 missaanni Kalaallit Nunaanniissimapput, maannamut qeqertami najugaqartuni sivisunerpaamik, piniartarlutik, amermik kusanartunik atisaliorlutik pinngortitamilu anersaarsiorlutik. Qanorli pisoqarpa?
- Kristusip inunngornera sioqqullugu ukiup 800-p aamma 500-p akornanni Saqqarmiut qanganisarsiornikkut periarfeeruppavut, Bjarne Grønnow aallartippoq.
Saqqarmiut sooq periarfeerussimanerannut ilimagisat assiinngitsuusut nassuiarpaa.
- Ilimanarpoq Canadami naggueqatiminnit avinngarusimanerujartorsimassasut, taakku piffissami tassani avannaarsua qimakkiartorsimammassuk. Avinngarusimaneq immaqalu nerisassatigut ajornartorsiornikkut Saqqarmiut Kalaallit Nunaanni inuuniarnerat ajornakusuulersimassaaq, Bjarn Grønnow oqarpoq.
Saqqarmiut 10.000 sinneqarsorisimaneqarput. Naak amerlagaluarlutik pisariaqarsimassaaq sumiiffinnit allanit inunnik naapitsisinnaanissaq ilaqutariit kinguaassiussappata »ilaqutarinngisanillu meerartaarluni«, nangilluni oqaluttuarpoq.
- Nalugaluarlutigu inuit kulturiallu sunik nalaataqarsimanersut nalunngilarput taakku Kalaallit Nunaanni inuit siullersaat assassullaqqissupilussuusimasut pinerrarillutillu. Piniagassanik sunilluunniit pisuussutinillu allanik atorluaallaqqipput Issittumi pinngortitarsuup tunniussinnaasaannik, Bjarne Grønnow oqarpoq.
Saqqarmiut kingornagut torngit siulliit takkupput, kingornalu torngit kingulliit naggataagullu Inuit, maannakkut kalaallit innuttaasut siuaassaat.
