Siumut kisimi aalajangiisinnaasuuppat Nunatsinni
nalunaaquttap ingerlaarfia allanngoqqissagaluarpoq – taamaalillunilu
aasaanerani nalunaaqutaq atorunnaarsillugu.
Partii Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnissaannut
inatsisissatut siunnersuuteqarpoq. Siunnersuummi Nunatta nalunaaquttap ingerlaarfianut
UTC-3-mut, 2023-mi aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarnissaata tungaanut
atuuttumut, uteqqinnissaa siunnersuutigineqarpoq.
Siumut kisimi aalajangiisinnaasuuppat Nunatsinni
nalunaaquttap ingerlaarfia allanngoqqissagaluarpoq – taamaalillunilu
aasaanerani nalunaaqutaq atorunnaarsillugu.
Partii Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnissaannut
inatsisissatut siunnersuuteqarpoq. Siunnersuummi Nunatta nalunaaquttap ingerlaarfianut
UTC-3-mut, 2023-mi aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarnissaata tungaanut
atuuttumut, uteqqinnissaa siunnersuutigineqarpoq.
Taamanikkut allanngortitsinerup kinguneranik
Nunatsinni nalunaaquttap ingerlaarfia UTC-2-mut nuunneqarpoq. Tamatuma
kinguneranik Nunatta Europami Danmarkimilu nalunaaqutaq qaninnerulerpaa,
taamaalillunilu nalunaaquttap assigiinngissutaa nalunaaquttap akunneranik
ataatsimik sivikinnerulerluni – tassa nalunaaquttap akunneri
pingasuinnanngorlutik, ukiorpassuarni nalunaaquttap akunneri sisamat
assigiinngissutaasaraluartut.
Nalunaaquttamik
aalajangersaanissamut inatsit
Nalunaaquttap
ingerlaarfianik allanngortitsinermut pissutaavoq Kalaallit Nunaata Danmarkimi
naalakkersuisunik isumaqatigiissuteqarluni piffissamik aalajangersaasarnermut
oqartussaaffik ”nalunaaquttap aalajangersarneqartarnera” 2022-mi maajimi
oqartussaaffigilermagu.
Nalunaaquttamik allanngortitsinikkut
inuussutissarsiortut Europamut Danmarkimullu nal. ak. ataatsimik
sivisunerusumik allaffimmi sulisinnaalernissamik kissaateqartut politikerit
tusaaniarpaat. Aamma Air Greenland isumaqarpoq allannguut tamanna Europap
Kalaallit Nunaatalu akornanni timmisartuussinerup akikinnerulernissaanut
iluaqutaassasoq, timmisartortartut nalunaaquttap akunnerinik pingasunik
ikinnerunngitsunillu nikingaffianni qasuersaartarnissaminnut piffissaq
atortagaat sivikinnerummat.
Nalunaaquttap ingerlaarfiata allanngornera
timersortartut akornanni nuannaarutaaqaaq, nalunaaquttammi allanngornera
pissutigalugu unnukkut qaamasarnera nalunaaquttap akunneranik ataatsimik
sivisunerulermat.
Nalunaaquttap ingerlaarfianik allanngortitsinermut
isornartorsiuineq inoqatinut attaveqaqatigiittarfinni takussaalluarpoq.
Nalunaaquttap allanngortinneqarnissaanik isornartorsiuisoq,
Qupanuk Olsen, nalunaaquttap allanngortinneqarneranut
isornartorsiuisuni saqqumilaarnerpaanut ilaasoq nalunaaquttap
ingerlaarfitoqaanut uterteqqinneqarnissaanik anguniagaqarluni atsiornernik
katersivoq.
Nalilersuisoqarumaartoq
Múte neriorsuisoq
Nunatsinni nalunaaquttap UTC-2-mut
allanngortinneqarnissaanut aalajangiinermut atatillugu Inatsisartuni
nalunaaquttap ingerlaarfiata nutaap innuttaasut peqqissusaannut ajortumik
sunniuteqarsinnaanera oqallisigineqarpoq – aalajangerneqarporlu nalunaaquttap
allanngortinneqarnerata kingorna nalilersuisoqassasoq. Kingullermik juunip
naalernerani Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede Sermitsiami
neriorsuivoq nalilersuisoqarumaartoq.
Tamanna
Naalakkersuisut isumaqatigiinngissutigigunarpaat, Siumut nalunaaquttap
UTC-3-mut utertinneqarnissaanik juulip aqqaneq-aappaanni Inatsisartunut
siunnersuuteqarpoq.
Tamatumunnga
peqatigitillugu Siumup kissaatigaa nalunaaquttap aasaanerani
allanngortinneqartarnera taamaatinneqassasoq. Taama
pisoqassappat Danmarkip Nunattalu akornanni nalunaaqutaq ukiukkut nalunaaquttap
akunnerinik sisamanik aasakkullu nalunaaquttap akunnerinik tallimanik
nikingassuseqalissaaq.
Aasaanerani
nalunaaquttap allanngortinneqartarnerata atorunnaarsinneqarnissaa
kissaatigineqartareerpoq, kingullermik 2019-imi upernaakkut ataatsimiinnermi
immikkoortoq 55-imi, “Aasaanerani nalunaaqutaq atorunnaarsinniarlugu
Naalakkersuisut iliuuseqaqqullugit Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut
siunnersuut” oqallisigineqarmat. Siunnersuut akuerineqarpoq, sulili
piviusunngortinneqarani.
Siunnersuut tusarniaassutigineqartoq
Inatsisartut aalajangiinerannut tunngaviuvoq, Europami
Unionip aasaanerani nalunaaqutaq atorunnaarsinniarmagu,. EU-lli nalunaaquttap
ingerlaarfiata aasakkut allanngortinneqartarnera suli atorunnaarsinngimmagu,
Siumup tusagassiuutinut nalunaarummini maluginiarlugu allappoq.
Siumup
siunnersuutaa Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni septembarip 20-anni
aallartittussami oqaluuserineqassaaq. Siunnersuut Inatsisartut nittartagaanni
tusarniaassutigineqarpoq. Tusarniaanerup naanerani tusarniaanermut akissutit
25-t nassiunneqarsimapput.
Sermitsiap
Siumup allaffeqarfia aamma partiip nalunaaquttap allanngortinneqartarneranut
oqaaseqartartua Karl Tobiassen pineqartoq pillugu oqaaseqartinniarlugit
attaveqarfigai, tamannali pillugu oqaaseqartinneqarsinnaasimanatik.
Ilaatigut apeqqutigerusukkaluaratsigu siunnersuut sooq
maanna saqqummiunneqarnersoq aamma Siumut Naalakkersuisut avaqqullugit sooq
siunnersuuteqarnersoq. Aamma nassuiaatigitikkusukkaluaratsigu Naalakkersuisut
siulittaasuata Múte B. Egedep nassuiaanissaminik neriorsuutigisaa Siumup sooq
utaqqiniannginneraa.
