Namminiilivinnissamik takorluugaq: ”Danmarkip pisussaaffigiunnaassavaa”

Lars-Emil Johansenip oqaasii naapertorlugit namminiilivinnissamut alloriarnerit pingasut alloriarfigineqartussaapput. Siulleq 1979-imi Namminersornerullutik Oqartussat pilersinneqarnerisigut aallartippoq, tullialu 2009-mi Namminersorlutik Oqartussat pilersinneqarnerisigut aallartilluni.

– Ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsisoqarnissaanik pilersaarutikkut namminiilivinnissamut alloriarnissaq kingulliussava?

- Naamik, tamanna angisuumik alloriarnerusussaanngilaq. Ujaqqamut alloriarfissamut inissinneqareersimasumut alloriarnerussaaq. § 21-p atuutilersinneqarsinnaaneranut periarfissaq Namminersorluni Oqartussaanermut inatsisip pilersinneqarneranili periarfissaalerpoq, Lars-Emil Johansen akivoq, sukkasuumilli ima nangilluni:

- Tamannali suusupagineqassanngilaq.

Siumumi misilittagartooq taama oqarpoq parteeqatimi inuusunnerusup Kuno Fenckerip aalajangiiffigisassatut siunnersuutaanut qisuariaateqarnermini, siunnersuummi Naalakkersuisut pisussaaffilerneqarlutik nassuiaammik suliarinneqqullugit kingornalu ataatsimiititaliarsuarmik pilersitseqqullugit, namminersulivinnissamut paragrafip atuutilernissaanut aqqutissiuussisussamik. §-21-mi Kalaallit Nunaata Danmarkimit avissaarnissaminut periarfissai aalajangersarneqarput. 

Politikikkut ataqatigiinneq

Lars-Emil Johansen 1970-ikkunni Namminersornerulernissamut Ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortaavoq namminersornerulernerlu sioqqullugu landsrådimi ilaasortaalluni.

- 2009-mili periarfissaasimasoq atorlugu iliuuseqartoqarnera nuannaarutigeqaara. Ukiulli kingulliit 15-it soorunami inatsisitigut aningaasaqarnikkullu piareersartoqarsimasariaqaraluarpoq, oqarpoq.

Amerlanertulli naalagaaffinngornissamut suliniarneq qaqugu aallartissanersoq qaqugulu namminiilivittoqassanersoq naluaa.

- Qaqugu tamanna pissanersoq suli ilisimaneqanngilaq. Qaquguusinnaanera ullulerniarneqartaraluarpoq. Siunissamili pisussat maannamut oqaluinnarnerupput.

Ataatsimiititaliarsuarni ilaasortaanermik misilittagaqarluarami ullutsinni qinikkanut ima siunnersuutissaqarpoq.

- Partiitut soqutigisat tunuartikkallarnissaat pingaaruteqarpoq. Soorlumi uagut taamani taama iliortugut. Taamanikkut kalaallit politikerit qallunaat kalaallillu ataatsimiititaliarsuanni ataatsimoorniarlutik isumaqatigiikkamik. Taamaattumik pitsaanerpaamik angusaqarpugut. Qallunaat isumaqatigiinngissuteqaramik, taamaalillutillu taakkununnga ajornerusumik angusaqarlutik.

Qanoq akeqarnissaa

Inatsisartuni Inatsisinut Ataatsimiititaliaq Kuno Fenckerip aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa pillugu isumaliutissiissummik suliaqarsimavoq. Tamatumani Danmarkimit avissaarnerup aningaasarsiornikkut kingunerisassai pingaarnersiorlugit taagorneqarput.

- Naalagaaffinngortoqarpat Danmarkip Kalaallit Nunaannut ataatsimoortunik tapiissutinik aningaasatigut tapersersuinissamut pisussaaffia atorunnaarsinneqassaaq. Ataatsimoortumik tapiissutit ukiumut 4,3 milliardit koruunit missaanniipput, tassa Nunatta Karsiata isertitaasa affai sinnerlugit (2022-mi: 7,6 milliardit koruunit) Nunattalu Karsiata aningaasartuutaasa (2022-mi: 7,5 milliardit) affaat sinnerlugit, isumaliutissiissummi taama allassimavoq.

Danmarkip ullutsinni tapiissutigisartagai allat aamma taaneqarput:

- Naalagaaffiup ataatsimut tapiissutaasa saniatigut suliassaqarfinnut arlalinnut aningaasartuutit naalagaaffimmit aamma akilerneqartarput. Naalagaaffinngortitsinermi suliassaqarfinni taakkunani suliassat Kalaallit Nunaata tiguppagit, aningaasartuutit taakku Kalaallit Nunaata aamma akilertalissavai. 2015-imi missingersuutigineqartutut aningaasartuutit ukiumut 600 millionit koruuningajaasutut nalilerneqarput.

Erseqqissumik oqariartuuteqarnissaq pisariaqartoq

AG-p Inatsisartuni alloriarneq nutaaq Danmarkimi nunanut allanut tunngasunut misissuisoqarfimmi ilisimatusartumut Ulrik Pram Gadimut qanoq isumaqarfigineqarnersoq apeqqutigaa.

- Mette Frederiksenip, Danmarkimi siusinnerusukkut ministeriunerusartut akerliannik, naalagaaffeqatigiinnerup aaqqissuussaanerata allanngortinnissaanut ammasumik oqariartuuteqarpoq, tassa Savalimmiut/Kalaallit Nunaallu pisortatigoortumik taama kissaateqassappata. Kalaallit isumalioqatigiissitaata suliaa tamatumunnga tikkuussissasoq erseqqippoq. Aalajangiisussarli tassaassalluni isumalioqatigiissitap aamma isummerfigissammagu namminiilivinnerup kingorna Danmarkimut nutaamik isumaqatigiissutissap qanoq imaqarnissaanik Nunarput sunik kissaateqassanersoq. Qanormi pineqartussatut takorloorneqarpat naalagaaffimmut innuttaassuseq, soorlu ilinniartitaanissamut peqqissutsimullu isumagineqarnissamut pisinnaatitaaffiit, eqqartuussiveqarnikkut qullersaqarneq, illersornissaq, EU-mut attaveqarneq aamma aningaasatigut tapiissutigineqartartut, oqarpoq.

Ulrik Pram Gad isumaqarpoq innuttaasut politikerinut attaveqarluarnerulerniassammata paasissutissiineq suli annertunerusariaqartoq:

- Kalaallit Nunaat erseqqissumik oqariartuuteqanngippat, Danmark erseqqissumik akissuteqarnavianngilaq, qinersisartullu suna isummerfigissanerlugu naluppassuk namminiilivinnissaq inuiaqatigiinnik taasisitsinikkut anguneqarsinnaanngilaq.

Ukiulerneqanngippat – anguneqarnavianngitsoq

Naleraq Inatsisartuni partiini namminiilivinnissamik piumasaqarnerpaavoq namminiilivinnissamillu anguniagaqarnermi sakkortunerpaanik siunnersuuteqartarluni. Partiilli siulittaasua qaqugu naalagaaffinngornissamut ullumikkut ulluliisinnaava?

- Hans Enoksenip Naleqqamit siullerpaamik qineqqusaaqqaarnermini (2014-imi) oqaatigaa, 2021-mi naalagaaffinngornissamut piareersimalluni. 2018-imi qineqqusaarnermi aperineqarami ukioq taanikuusani aalajangiusimaneraa, akivoq anguniagaq ullulerneqanngippat, anguniakkatut isigineqarsinnaanngitsoq, Pele Broberg akivoq nangillunilu: 

- Allanngortoqarnikuunngilaq, naamerluinnaq. Immikkut ilisimasallit aamma oqaluttuarisaanermik ilisimatuut uannut uppernarsartarpaat kiffaanngissuseqarluni naalagaaffimmik suleqatigiissutissamut atuutilersitsiniarneq sivisuallaassanngitsoq. Qaqugu pisussatut ullulernissaa taamaalilluni uatsinnut ajornartorsiutaanngilaq. Anguniakkamik ulluliisoqaraangat allat tamarmik nikisitsinialertarnerat ajornartorsiutigaarput.

Pele Brobergip tikkuarpaa alloriarnerit assigiinngitsut pingasut aqqusaarneqartussaammata. Pilersaarut a, b aamma c. 2018-imili pilersaarusiaq Inatsisartunut saqqummiussimanerarpaa – titartakkatut takussutissialerlugu.

- Namminiilivinnissamut ulluliinissaq unammillernartuunngilaq. Danmarkip naalagaaffianit avissaarnissamut nammineq ilungersunartussarsioraluaraanniluunniit kunngeqarfimmit Danmarkimit avissaarniarluni alloriartinnani aaqqiissutissarsisoqarnavianngilaq. Nunasiaateqarnerup unitsinneqarnissaa aalajangiunneqanngippat, “namminiilivinneq aaqqiissutissatut” (akisussaaffinnik tigooraanikkut) anguneqarsinnaanngilaq, taanna erseqqissaavoq.