NATO

Natop pisortaa: Illersornissamut aningaasaliissutissat naammanngilluinnarput

Donald Trumpip sakkortuumik kaammattorpaa Nato-illu nunat tamalaat bruttonationalproduktimiit pingasoriaatinik atuisarnissaat.

Aningaasivisi saqqummersigit. Tamanna tassaavoq Nato-p pisortaanit, Mark Rutte-mit, Nato-p ilaasortaanut kaammattuutigineqartoq. Maanna anguniagaq, nunat tamakkiisumik aningaasarsiornikkut kaaviiartitaminnit procentinik marlunnik illersornissamut atorneqassasut isumaqatigiissutaasoq, naammanngilaq, Rutte isumaqarpoq
Saqqummersinneqarpoq

Nato pisinnaavoq nammineerluni  imminut illersornissaminut ukiuni kingullerni sakkussiaqarnikkut annertusaaneq nunani Nato-mut ilaasortaasut akornanni ingerlanneqareersorlu.

Taamaattorli isumaqatigiissut ukiunik qulinik pisoqaassusilik, tassalu nunat Natomi ilaasortat tamakkiisumik kaaviiaartitamik procentii marluk illersornissamut atorneqassasut pillugu isumaqatigiissut, siunissami naammannavianngilaq.

Taamak  oqarpoq Natop pisortaa, Mark Rutte, pingasunngornermi tusagassiortunik katersortitsinermi nunat Natomi ilaasortat nunanut allanut ministeriisa ataatsimiinneranni ullut aappassaanik ingerlanneqareersorlu.

- Upperaara procentit marluk uninngaarfigisinnaajunnaaripput. Tassami siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu illersornissamut atorsinnaasagut ullumikkutut attassisinnaajunnaartussaavugut.

- Procentit marluk ullumikkut ajunngillat, immitsinnut illersorsinnaavugut. Taamaattorli ukiut sisamat-tallimat qaangiuppata naammannavianngilaq, taamaattumik oqallisigisariaqarparput, Mark Rutte oqarpoq.

Taassuma nersualaarpaa USA-p præsidentissaa nutaamik qinigaasoq, Donald Trump, taassumami præsidentitut atuuffimmini siullermi nunat Natomi ilaasortat kimigiiserfiginikuummagit procentit marluk pillugit isumaqatigiissut naammassisariaqaraat.

Mark Rutteli toqqaannartumik akiumanngilaq, Donald Trump isumaqatiginerlugu, taanna piumasaqarmat anguniagaq maanna procentinut pingasunut qaffanneqassasoq.

Procentit pineqartut assigiinngissusaat annikikkaluartoq, piviusumi aningaasanik milliartilikkaanik akiligassaq pilersinneqartussaassaaq, taakkulu akilerneqartariaqassapput akileraarutitigut, sipaarniarnikkut imaluunniit akiitsuliorluni.

Nunani EU-mi ilaasortaasuni arlalinni  procentit marluk illersornissamut atorneqassasut piumasaqaat politikikkut ilungersunartorsiorfiusimavoq. Taamaattumik naaperiaasinnaassuseqarnissaq nunani arlalinni sillimaffigineqartariaqassaaq, sakkussiaqarnikkut annertusaanerup ingerlaannarnissaa kissaatigineqarpat.

Mark Rutte siunnersuuteqarpoq, nunat Nato-mi ilaasortat politikerii isumaqatigiinniarfimmut utertariaqassasut. Aamma tamanna isumaqassagaluarpalluunniit atugarissaarneq kalluarneqartariaqalissasoq imaluunniit taarsigassarsiniarnikkut aaqqiissuteqartoqassasoq.

- Eqqaamassavarput, soraarnerussutisianut peqqissutsimullu atorneqartut affaannaat atorneqassasut procentinut pingasunut anngutissagutta imaluunniit procenti alla illersornissamut anguneqassappat, Mark Rutte oqarpoq.

Taamaalilluni aamma taassuma innersuussutigaa, soraarnerussutisiaqarnermut peqqinnissamullu aningaasartuutit ullumikkut nunat amerlanerpaartaasa aningaasanut inatsisaanni annertunerpaajusut, illersornissamut aningaasaliissutinut sanilliullugu.

Taamaattumik annikinnerusumik sipaarnerit illersornissamut sakkussiaqarnikkullu inerisaanissamut sanilliullugit malunnaatilimmik sunniuteqarsinnaapput.

Apeqqutaassaaq, qinersisartut tamanna peqataaffigiumassaneraat, pissutigalugu EU-mi nunat anginerpaartaasa ilaat soorlu Frankrig Tysklandilu aningaasaqarnikkut annertuumik unammilligassaqarmata.

Statsministeri Mette Frederiksen (S) siusinnerusukkut kaammattuuteqareerpoq, isumani malillugu Danmark annertusaanermut peqataasariaqartoq.

- Maanna kaaviiartitatta procentii marluk sinnerlugit illersornissamut isumannaallisaanermullu atorpagut. Unneqqarillunga toqqaannartumillu oqassaanga: Suli annertunerusumik pisariaqartitsissaagut.

- Immitsinnut illersuinissamut. Nato-milu ilaasortaqatitta illersornissaannut. Folketingimi tamatta piareersimasariaqarpugut pingaarnersiueqataallutalu akiligassaq matussusersinnaassallugu, aamma siunissami, Mette Frederiksen oqarpoq Folketingip ammaanersiornerani oktobarip aappaanni oqalugiarnermini.

Nunanut allanut ministeri aamma partiip Moderaternep siulittaasua, Lars Løkke Rasmussen, isumaqarpoq suli siusippallaartoq procentimik aalajangersimasumik oqalulereernissaq.

- Uanga nammineq oqaatigereerpara, procentit pingasut qaninnerussariaqarigut procentinut marlunnut sanilliullugu. Illersornissamut ministerip 300 milliardit ukiuni amerlasuuni atorneqassasut naatsorsuutigai.

- Procentimik naatsorsuinermi, taava tassunga naapertuuttumiippugut. Naatsorsuutiga tassaavoq, illersornissamut amerlanerusunik aningaasaliisoqartariaqartoq, Lars Løkke Rasmussen oqarpoq.

Powered by Labrador CMS