Naviair: Taamaattumik timmisartunik nakkutilliisoqarfik Nuummiissaaq

Naalakkersuisut kissaatigisaattut timmisartunik nakkutilliiviup allamiissinnaannissaanut misissuititsisoqarnissaa asuliinnaassasoq, Naviair isumaqarpoq.

Air Greenland - Airbus
Naviairip Kalaallit Nunaanni timmisartunik nakkutilliivissaata sumiinnissaa pillugu Naalakkersuisut qallunaallu naalakkersuisui isumaqatigiinngissuteqarput.
Saqqummersinneqarpoq

Timmisartunik nakkutilliivik Kalaallit Nunaata silaannartaanik nakkutilliisussanngortussaq Naalakkersuisut Qaqortumi inissisimatikkusuppaat, Naviairilli allakkiamini januaarip aqqaneq-aappaanni 2024-meersumi Sermitsiamit takuneqartumi Nuup avataani inissisimatitsisoqarsinnaannginnerarpaa.

2023-mi Naviair-ip sumiiffiit pingasut misissorpai: Kangerlussuaq, Nuuk aamma Narsarsuaq. Inerniliussarlu erseqqippoq.

- Teknikkikkut attaveqaatit kiisalu sulisussarsiornermut sulisunillu attassinissamut tunngavissaq Kalaallit Nunaanni illoqarfinni pingasuni Nuuk kisiartaalluni tapersersuisinnaasoq misissuinerup inerniliuppaa. Tamatuma saniatigut maannakkut Kalaallit Nunaanni silaannakkut angallannermik ingerlatsisunik, tamarmik illoqarfimmiittunik, Naviair Nuummiittoq suleqateqarnerminik annertusaasinnaavoq. Nuummi inissiineq suliniummut navianaateqarsinnaasunik tamarmiusunik annikillisitsisinnaasoq misissuinerup aamma inerniliuppaa, allakkiami, angallannermut ministeeriaqarfimmut Naalakkersuisunullu nassiunneqartumi, allassimavoq.

Kingunerluutit

Naviair-ip misissuinermini nalilerpaa Narsarsuarmi Kangerlussuarmiluunniit nakkutilliivimmik pilersitsinikkut:

  • sanaartornermut ingerlatsinermullu aningaasartuutit qaffarujussuassasut
  • sanaartorneq sivisunerujussuussasoq
  • sulisut piginnaanillit amigaataajuassasut
  • isumannaallisaanissamik naammattumik qulakkeerinnittoqarsinnaanavianngitsoq (illumik tiguaasoqartillugu Nuummi politiit kalerripallanneqarsinnaapput)
  • suliniummut navianaateqarsinnaasut akuerineqarsinnaanngitsumik annertusissasut

Nangilluni ima allassimavoq:

- Taamaattumik Nuup, Kangerlussuup Narsarsuullu saniatigut allanik inissiisoqarsinnaaneranik misissuinermi Naviairip Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu nakkutilliivimmik inissiinerup kingunerisinnaasaanik naliliineratut nalilersuisoqassaaq.

Qaqortoq naleqqutinngitsoq

Taamaalilluni Qaqortumi timmisartunik nakkutilliivimmik pilersitsinissaq naleqqutinngitsoq Naviair-ip erseqqissarpaa.

- Timmisartunik nakkutilliivik Nuup avataani inissinneqarpat, sulisunik 100-t angullugit amerlassusilinnik atorfinitsitsinissaq attassiinnarnissarlu piviusorsiornerunngilaq (imaluunniit ajornakusoorluinnassaaq). Aammattaaq timmisartunik nakkutilliivik Kangerlussuarmi siornatigut inissinneqarsimaneranit Nuup avataani nunaqavissunik sulisussarsiornissaq attassiinnarnissarlu ajornakusoortuusoq Naviair misilittagaqarpoq, Naviair allappoq nangillunilu:

- Nakkutilliivik Nuummiinngippat nakkutilliivimmik ingerlatsinissamut pisariaqartut attatiinnarneqarsinnaanngitsut naliliisoqarpoq, piffissaq eqqorlugu sulisussanik atortunillu aserfallatsaaliuiuarnissamut pisariaqartunik pissarsinissaq ajornakusuussammat. Aammattaaq nakkutilliivimmik pilersitsinerup nalaani Nuummiunngitsoq sanaartortoqassappat sulisussanik pissarsinissaq ajornakusoorsinnaasoq naliliisoqarpoq.

- Kalaallit Nunaata ilarujussuani teknikkikkut atortulersuutit killeqarmata, Naviairip illussanik teknikkimillu ulluinnarni aserfallatsaaliuisinnaannginnera pissutigalugu, timmisartunik nakkutilliisoqarfik Nuup avataani inissinneqarsinnaanngilaq.

Aningaasartuutinik qaffaangaatsiassasoq

Nuup avataani timmisartunik nakkutilliinermik pilersitsineq ingerlatsinerlu ajornakusoornerussasoq aamma „aningaasartuutinik qaffaangaatsiassasoq“ Naviair-ip naqissuserpaa.

Sumiiffik nutaaq misissorneqareerpat Nuummiinnissaata pitsaanerpaaneranik naliliisoqarumaartoq Naviair aamma erseqqissaavoq.

Danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisullu isumaqatigiinngissutaat pissutigalugu danskit angallannermut ministeriata suliniut unitsikkallarsimavaa. Suliniut siuarsarniarlugu Ineqarnermut Attaveqaasersuutinullu Naalakkersuisup Hans Peter Poulsenip angallannermut ministeri Thomas Danielsen ataatsimeeqatigiumavaa.

Powered by Labrador CMS