Nukittuffivut atussavavut
Pinngortitaq, nerisassaativut, kulturerput tarnikkullu peqqissuserput. Taakku tamarmik biologimik ilinniartitaanermi nutaami pingaarutilittut immikkoortuupput, ilinniartitaanermut nutaamut immikkoortumi pisortaq nassuiaavoq.
Aviâja Lyberth Hauptmann Nuummi inunngorpoq, peroriartornerminilu piffissaq sivisuneq Danmarkimiilluni, tassanilu ilinniarnini tamaat ingerlappaa.
Assiliisoq: Emil Stach
Sinnattoq piviusunngorpoq. Maanna Kalaallit Nunaat nammineerluni biologissaminik ilinniartitsisinnaalerpoq. Ilisimatusarfik ilaatigut Pinngortitaleriffimmik suleqateqarluni biologitut bachelorinngorniarluni ilinniagaq, Kalaallit Nunaannik, nunatta pinngortitaanik kalaallillu kulturianik aallaaveqartumik aallartitsivoq.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit siunissami taamaallaat
atuarneqarsinnaajumaassapput.
Atuarluarna.
Biologimi ilinniartitaaneq nutaaq SILA bachelorimik atilik maanna ilinniaqatigiinnik oqaluttuarisaanermi siullerpaanik qinnuteqarsinnaanermut ammaassiffigineqarpoq.
Aviâja Lyberth Hauptmann, mikrobiologimi ph.d.-usoq biologimik ilinniarnermik aallartitsisuuvoq.
- Takorluukkakka siunnersuutaaqqaartumit, bachelorinngorniarluni qallunaat periusaannit allaanerujussuupput, immikkoortumi pisortaq Aviâja Lyberth Hauptmann, Københavnip Universitetianit biologitut ilinniarsimasoq, 2017-milli Ilisimatusarfimmi atorfinni assigiinngitsuni attuumassuteqartoq oqarpoq.
- Ukiuni qulinngulersuni isumassarsiaarannguaqarsimavunga, isumassarsiaralu ukiut ingerlaneranni ineriartorpoq, taannalu nunatsinnut immikkut tunngassuteqarpoq. Biologimik ilinniartitaanermik nunat allat pisarnerat malillugu sanarfiniarnissarput tunngavissaqanngilaq. Maani immikkuullarissumik biologimik ilinniartitaanermik sanarfisinnaavugut, Aviâja Lyberth Hauptmann oqarpoq.
Biologimik ilinniartitaaneq ornigulluni sulinermik, teoriimut tunngasumik, saqqummiussinernik laboratoriamilu, suliniutinillu eqimattakkuutaartumillu suliaqarnernik akuleriissitanik toqqammaveqartussaavoq.
Aviâja Lyberth Hauptmann nammineq Danmarkimi biologimik ilinniarami – nammineq nassuiaanera malillugu – pissutsit aalajangersimasorujussuunerat maluginiarpaa.
- Assersuutigalugu uumassusillit assigiinngiiaartuunerannik, matematikimik naatsorsueqqissaarnermillu pikkorissarpunga, biokemimi populationsøkologimilu pikkorissarpunga. Tassa periutsit aalajangersimalluinnartut biologimi atorneqartartut. Periutsit taakku piiarpavut, taanna nassuiaavoq.
Ilinniartitaanermi nutaami pikkorissarnerit ilaatigut appamik, qimmimik, tuttumik, sikumik puisimillu ateqarput.
Ilinniartitaanermi qulequttat pingasut uteqqiapput:
Pinngortitap pisuussutaanik aqutsineq. Sila bachelorip pinngortitami pisuussutitta aqunneqarnerat avatangiisinut inuiaqatigiinnilu piujuartitsisumik suliarisinnaavai. Ilinniartoq inatsisinik atuuttunik periutsinillu ilisimasaqalissaaq. Ilinniartup aqutsinermi ilisimasat assigiinngitsut akuleriissinnissaata pingaaruteqarnera ilinniassavaa, tassani ilisimatuut piniartullu ilisimasaat ilanngullugit. Ilinniartoq aqutsinermi soqutigisaqartunik tamanik misilittagaqalissaaq, tassani allaffissorneq, politikikkut aaqqissuussaaneq, aalisartut, piniartut ilisimatusartullu ilanngullugit.
Silap pissusaata allanngoriartornera. Ilinniartoq issuttumi silaannaap maanna allanngoriartorneranik tamatumalu uumasoqatigiiaanut, inuiaqatigiinnut aningaasaqarnermullu pingaarutaanik itinerusumik ilikkagaqassaaq. Ilinniartoq nunat tamat akornanni nunatsinnilu suliniutinik, nalunaarusianik kattuffinnillu silap pissusaata allanngoriartorneranik suliaqartunik attuumassuteqartunik ilikkagaqassaaq. Ilinniartoq silaannaap pissusaa pillugu paasissutissanik ilisimatusarnermillu misilittagaqalissaaq.
Peqqinneq pinngortitarlu. Ilinniartoq Kalaallit Nunaanni inuit pinngortitallu attuumassuteqaqatigiinnerannik paasisaqassaaq, tassani nerisassioriaatsit, nunalerineq, piniarneq aalisarnerlu, pinngortitap peqqinnerulernermut sunniutai, aningaasaqarnikkut periarfissai kulturimullu sunniutai ilanngullugit.
Issuaaffik: Ilisimatusarfik
- Assersuutigalugu tuttumi pikkorissarnermi pinngortitami sulinissamut qanoq poortuisoqartarnera, piniarniarnissamut qanoq poortuisoqartarnera, sakkut qanoq passunneqartarnerat, pinngortitami qanoq isumannaatsumik angalasoqartarnera, ingerlatsinerit inatsisillu ilinniassavatit. Tuttup pissusai, sumiinneri, suut nerisarineraat, qanoq aallaaneqarnissaat, qanoq nerisassiarinissaat, aqajaruata sumik imaqarnera, tuttup sananeqaataa timaalu ilinniassavatit. - Tamakku tamaasa immikkoortiterlugit inaalissorsinnaavagut, taamaaliornermulli taarsiullugu suut tamaasa tuttumit aallaaveqartillugit iliortassaagut. Tamannalu ilikkagaqarnissamut piumassuseqarnerulersitsissasoq upperaarput, taanna oqarpoq.
Pinngortitamukarneq nipaannersuarlu
Silamik ilinniartunngortussat aavaqataasassapput, puisip ilumiuinik assamminnik suliarinnittassapput, nunatsinnilu suliffeqarnermi pissutsit ilinniassavaat.
- Pikkorissarnerit tamarmik aallarluni misigisaqarnermik aallarnerneqartassapput, taamaalilluta teorimik suliaqalinnginnitsinni timitsinni, niutsinni isitsinnillu tamaasa misigeqqaartassavagut. Taamaaliornitsinni iluarisimaarinnittarpugut, Aviâja Lyberth Hauptmann oqarpoq.
Aalisartunik piniartunillu suleqateqarluarnissap pingaaruteqassusaa neriuutigalugulu erseqqissarpaa. Taamaammat kalaallit oqaasii maanna pingaaruteqartutut ilanngunneqarput.
- Piniartunik suleqateqarnissaq pingaaruteqartorujussuuvoq, taannalu biologimik ilinniartitaanermik immikkuullarissumik pilersitsisinnaanitsinni pigisatta immikkuullarissut ilagaat. Pinngortitaq silatinnguatsinniippoq, inuiaqatigiinnilu inuit biologimik pissanganartumik pingaarutilimmillu ilisimasaqarput ilinniartitaanermut akuutissinnaasatsinnik. Uatsinnummi ilinniartut piniartumit ilikkarsinnaasaat professorimit ilikkarsinnaasaattulli pingaartigipput, taanna oqarpoq.
Aviâja Lyberth Hauptmannip biologit ilinniartitatik piniartut, aaliartut kinguaariillu assigiinngitsut pinngortitamut, uumasunut, piniarnermut aalisarnermullu isiginneriaasiannik paasinnissasut neriuutigalugu oqaatigaa.
- Nunatsinni piffinni tamani biologit nuannarineqannginnerat nassuerutigissavarput. Tassunga akisussaaffimmik tigusisariaqarpugut, taanna oqarpoq.
Periuseq alla Aviâja Lyberth Hauptmannip suleqataasalu sulissutigisaat ´nipaassuseq´taaguuteqarpoq. Inuusuttut ilaasa inissamik annertuallaamik tigusinatillu nipituumik suaartannginnissaasa akuerinissaa taakkununnga pingaaruteqarpoq.
- Assersuutigalugu USA-mi Amerikamiut universitetianni ilisimatusartuusimavunga. Tassanilu ilinniartut pissarsilluartinneqarnerusartut initunerpaallutillu nipitunerpaamik oqaluttuusarnerat ersarippoq. Taamaattuunerlu inuiaqatigiitsinni tamatigut atuuttanngilaq. Ilaat nipaarlorujussuusarput, taakkulu aamma inissaqartinnissaat pingaaruteqartorujussuuvoq, Aviâja Lyberth Hauptmann oqaluttuarpoq.
Iluatsitsilluarnissap sakkortullunilu taataannanngittariaqarnera ilinniartunngorumaartussat takutissagaat neriuppoq.
- Immitsinnut aallaavigissaagut nukiillu pigisavut atussallutigit. Inuttut, kulturitut nunatullu nukiit pigisavut akulikippallaamik takunngitsoortarivut isumaqarpunga, Aviâja Lyberth Hauptmann, ilinniartitaanermik allaanerusumik ilusiliisinnaanermik takusaqarsinnaanngitsoq oqarpoq.
- Ukiuni kingullerni marlunni tusartuartagarput tassaavoq: ´Ilaa, sooruna siusinnerusukkulli taamaaliunngitsugut?´ Inuit iliuuserput paasisinnaalluarpaat. Naqqanit pilersitsinissamut periarfissaqarluarpugut, allanilu periusaasartut assiliinnarnagit nammineq pilersitsinissaq qunujaaffigisimavarput. Taamatut sulinerput isummamik aalajangersimasumik tunngaveqanngilaq, sulineq taanna tassaaginnarpoq uagut isitsinniit periarfissatuaasoq, Aviâja Lyberth Hauptmann erseqqissaavoq.
