Nunani avannarlerni iligisat nukissiorfimmik paarsineq sungiusaraat
Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani erngup nukinganik nukissiorfik sungiusarnermi qitiutinneqarpoq, tassanilu Hjemmeværnimi namminneq kajumissutsiminnik suleqataasut attaveqaasersuutit pingaarutillit illersornissaannut sungiusarput. Nunani Avannarlerni suleqatigiinneq sungiusarnermi qitiutinneqarpoq. Sermitsiap sakkutuut Nuup kujataata kangianiittut takuniarpai
Sakkutuut qulimiguuliutaannik EH101 Merlin-imik Nuummiit kujammut aallarpugut. Taakku aasaq manna Nuummi ulapaarput.
Assit: Morten Okkels
Sakkutuut nunatsinni sumiiffinni arlalinni septembarimi annertuumik suliaqarput. Sakkutuut kajumissutsiminnik sulisut katillugit 85-it Nuup kujataata kangiani attaveqaasersuutinik pingaarutilinnik paarsinissaminnik sungiusarput. Taakku qallunaat, svenskit norskillu sakkutuuineersuupput, Sermitsiallu taakkua ilaat Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanniit aallartinnagit naapippai.
Sila nillerpoq, putserneralu pissutigalugu ullaakkut aallarnissaq marlussoriarluni kinguartinneqarmat ullaakkorsiunngitsoorpugut. Pissutsit taamaapput. Qujanartumik qulimiguulimmik kujammut kangimut Utoqqarmiut Kangerluarsunnguannut 50 kilometerisut ungasitsigisumut timminissaq iluatsippoq.
EH101 Merlin iluaniit takullugu.
Jens Christian Callesen reserveofficeriusoq sakkutuut sumiiffimmi tassaniinnissaannut pilersaarusiornermut ingerlatsinermullu qitiusumik inissisimaffeqarpoq. Sungiusarnermi attaveqaasersuutit pingaarutillit nakkutigineqarnissaat sammineqarpoq. Tassani soorlu imeqarfik Nuummut imermik pilersuisoq Polaroilillu sanaartugai pineqarput.
J.C. Callesen nukissiorfimmi suliniummik aqutsisuvoq.
Soorunami iligiit ilaat akerliusutut inissisimassapput:
- Sverigemi ikinngutigut suleqatigisarpagut, taakkualu nukissiorfimmik qanoq paarsisinnaanersugut misilittarpaat. Sakkutuut hjemmeværnineersut nunamit suminngaanneersuugaluartulluunniit oqaloqatigiinnertik pissarsiaqarfigilluartaraat takusinnaavara, Jens Christian Callesen oqaluttuarpoq.
Assersuutigalugu nunani avannarlermiut Danmarkimit issinnerusuni qaqqaqarnerusunilu inuunerminni misilittagaat qallunaat ilinniarfigisinnaavaat. Sverige angutinik 60-it sinnerlugit ukiulinnik nunakkut sukkasuumik ingerlasinnaasunik peqataatitaqarmat angutit inuusunnerusut ilaasut ilaat ilungersortariaqartut qallunaaq peqataasoq oqaluttuarpoq.
Qallunaat sakkutuuisa ilaat nammineq misilittakkaminik avitseqatigisaqarniarluni svenskit sakkutuuinut ilaasimavoq, taanna oqaluttuarpoq. Taamaammat sullisimini maannakkut marlunnik erfalasuuteqarpoq. Maanna nunat avannarliit tamarmik NATO-mut ilaasortanngormata immaqa siunissami taamatut avitseqatigiinnerit amerlanerussapput.
Sakkutooq sullisimini marlunnik erfalasuutilik sakkulisarluni assilisippoq.
Kajumissutsiminnik ikiuuttut septembarip arfineq-pingajuanni umiarsuaq ajornartorsiortoq pillugu sungiusarlutik aallartipput. Arctic Lightimik taaneqartartumi septembarip 11-aniit 19-anut peqataassapput, tassani Kalaallit Nunaanni sumiiffinni assigiinngitsuni assigiinngitsunik sammisassaqartitsisoqassaaq. Arctic Light siornatigut ingerlanneqartarsimavoq, maannakkulli attaveqaasersuutit pingaarutillit siornatigornit sammineqarnerussapput.
Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni erngup nukinganik nukissiorfik Kalaallit Nunaanni attaveqaasersuutinut pingaarutilinnut assersuutissaalluarpoq.
Hraflkell Einarsson, Nunat avannarliit suleqatigiinnerat pillugu suleqataasoq alla naapipparput. Taanna Danmarkimi sakkutuunut illersuisunut ilaavoq, Islandimeersuullunilu.
– Sakkutuujuneq soqutigiuaannarnikuuara. 2019-imi sakkutuunngorpunga 2020-milu sakkutuunut naalaganngorlunga. Unnuaq manna maani kuuffimmik nakkutilliinermik akisussaaffeqarpunga, Hraflkell oqaluttuarpoq.
Inuiaqatigiinnut kammalaatinullu tunngassuteqarpoq, Hraflkell Einarsson oqarpoq.
– Ajunngitsumik siunertaqarneq sakkutuuni sulinermut pissutaanerpaavoq. Inuiaqatigiinnut tapersersuinissamut periarfissaavoq. Nammineq kajumissutsitsinnik sulisaratta aningaasarsiornissaq pissutigineq ajorparput. Inuiaqatigiinnut iluaqutaanerup saniatigut soorunami aamma ikinngutigiinneq misigisassallu pissanganartut pineqarput, taanna nangippoq.
Nunatta takoqqaarnera Hrafnkellimut misigisat pissanganartut ilagaat. Ullumikkut putserpoq. Siusinnerusukkut sungiusarnermi qujanartumik seqinnarillunilu isikkivigippoq.
– Islandimi sungiusimariikkannut assinguvoq. Allatulli qalipaateqarlunilu allanik uumasoqarpoq, Hraflkell oqarpoq.
Sakkutuup svenskip Peterp ullaakkorsiorsimanngitsugut kingusinnerusukkut tusaramiuk aamma ikinngutinnersaarpoq. Sakkutuut nerisassaannik sassaallerpoq, taamaalillutalu nammineq kajumissutsimik sakkutuujuneq misilipparput.
Sullisit assigiinngitsunik qalipaateqarneri pissutigalugit inuit sumiuussusaat assigiinngitsut ilisariuminarnerupput.
Qallunaat sakkutuui 44.000-it sinnerlugit kajumissutsiminnik sakkutuujupput, taakkualu ukiuni kingullerni amerliartorput. Aamma kalaallinik sakkutooqarlutillu Arctic Lightimi sungiusartoqarput. Angalanermili matumani kalaallinik naapitaqanngilagut. Sermitsiap Kalaallit Nunaanni sakkutuunngortitsinissamik pilersaaruteqartoqarnersoq qallunaat illersornissamut ministeriat apersorniarpaa.
Sakkutuut nerisassaannik kukkukuulimmik tupaallannartumik mamanaarsereerluta Nuummut uterpugut. Qulimiguulik sakkussiassanik, pooqattanik sakkutuunillu namminneq kajumissutsiminnik sulisunik utertussanik ulikkaarpoq. Allaat perusuersartarfik nassarpaat. Mingunnik maanga qimatsisoqassanngilaq, sakkutuut oqarput.
Angalanermi timmisartup EH101 Merlinip assartuutitut usilersorluarsinnaanera takutinneqassaaq. Igalaat sinaanni uiguleriit marluk ulikkaavipput, qeqqanilu atortussarpassuaqarpoq. Ulikkaavippoq, assartuinissarli sivikimmat soqutaavallaanngilaq.
Nuummi mittarfimmi Jens Christian Callesenip suliniuteqartut peqataasullu sulinerat naammagisimaarpaa.
– Sulinerput ingerlalluarpoq, taamaattumik suleqatigiit tamarmik pissarsilluarput. Ilikkarumasagut ilikkarpagut, takusinnaasattullu sakkutuut suli nukissaqarluarput, taanna oqarpoq.
Sakkutuut namminneq kajumissutsiminnik sulisut ulluni tulliuttuni nukissaqarnissartik pisariaqartissavaat. Nuup Timersortarfissuani najugarisaminnukaqqaassapput. Kingorna Kangerlussuarmut ingerlaqqissapput, tassanilu nutaanik misiliissallutik.
– Siunissami nunat assigiinngitsut, aamma Savalimmiut Kalaallit Nunaallu, suleqatigiinnerulissasut isumaqarpunga, Jens Christian Callesen oqarpoq.
