Nunaqarfiit amerlasuut aarlerinartorsiortut

Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit 2025-mi ukiup affaani siullermi nalunaarusiaat naapertorlugu innuttaasut illoqarfinni eqiterupput, inoqarfippassuillu aningaasaqarnikkut inuuniarnikkullu qajannartumik inissisimapput, kiisalu inoqarfinni minnerni amerlasuuni inuussutissarsiornikkut toqqammavinnik amigaateqarneq najugaqariaatsimi pingaarnertut unammilligassiivoq.

Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit nunaqarfinni pissutsit ilungersunartut pillugit taamatut saqqummiussaqarnerat tupaallaatiginngikkitsik, pissutsillu taamaannerat politikkikkut iliuuseqartoqartariaqarneranik ersersitsisoq, Kalaallit Nunaani Nunaqarfiit Peqatigiiffianniit, KANUNUPE-miit oqaatigineqarpoq.

Innuttaasut ikiliartortut

Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit nalunaarusiaat naapertorlugu inoqarfinni minnerusuni innuttaasut ikiliartorput, akerlianillu illoqarfinni anginerni innuttaasut amerliartorlutik. Assersuutigalugu 1977-mi innuttaasut 44 procentii Nuummi najugaqarput, 2024-milu taakku 64 procentinngorsimapput, taamaalillunilu 20 procentinik amerleriarsimallutik. Ullumikkut inoqarfiit 72-iupput, taakkunanngalu 67-t eqimattanut minnernut, mikinerusunut akunnattumillu angissusilittut ilaapput. 1977-mi innuttaasut 12 procentii inoqarfinni minnerni najugaqarput, 2024-milu taakku 7 procentinut apparput. Inoqarfiit 14-it 50-it inorlugit inoqarput, tassanilu agguaqatigiissillugu innuttaasut ukiui qaffasipput. Inoqarfiit taamatut inissisimasut nuna tamakkerlugu siaruarsimapput, taamaattorli taakkunannga amerlanerpaat Kujataaniittut, nunalu tamakkerlugu isigissagaanni inoqarfiit 50-t angullugit aarlerinartorujussuarmik inissisimasut nalunaarusiami ilaatigut erserpoq. Inoqarfinni mikinerusuni suliffissat amigaataasarnerat pissutaalluni taakkunani isertitakitsut amerlanerupput, akerlianillu inoqarfinni annerusuni qaffasissunik isertitaqartut amerlanerullutik, tamannalu amerlasuutigut nunaqarfinni tunitsiveqarnikkut atugassarititaasut pitsaasuunnginnerannik amerlasuutigut peqquteqartoq, nunaqarfinni aqutsisut kiisalu aalisartut piniartullu peqatigiiffiisa oqaatigisarpaat, taamaattoqarneralu nalunaarusiami pineqartumi naqissuserneqarpoq.

Illoqarfinni nunaqarfinnilu atugassarititaasut assigiinngitsorujussuupput, illoqarfinnilu inuuniarnikkut inuussutissarsiornikkullu atugassarititaasut pitsaaneruneri peqqutigalugit, nunaqarfinni innuttaasut amerlasuut illoqarfinnut nuuttartut nalunaarusiami taaneqarpoq.

Tupaallaataanngitsoq 

Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit nalunaarusiaanni inoqarfiit pillugit taamatut saqqummiussisoqarnera Kalaallit Nunaani Nunaqarfiit Peqatigiiffianniiit, KANUNUPE-miit tupaallaatigineqanngilaq. Ataatsimut isigalugu inoqarfinni inuuniarnikkut atukkat ilungersunartumik inissisimasut, KANUNUPE-mi siulittaasoq Ingvar Motzfeldt, Siumut, Qeqertarsuatsiaani najugaqartoq, oqarpoq.

Qeqertarsuatsiaat maannakkut 170-it sinnilaarlugit inoqarpoq nunaqarfimmilu aalisarnikkut tunitsiveqarnikkullu periarfissarissaarnera pissutaalluni innuttaasut amerlassusaat ukiuni kingullerni amerlasuuni aalaakkaasuusimasoq KANUNUPE-p siulittaasuata oqaatigaa. Nunaqarfinni atugassarititaasut assigiinnerunissaat maannakkorniit suli annertunerusumik politikkikkut anguniarneqartariaqartoq, KANUNUPE-p siulittaasua isumaqarpoq.

- Nunaqarfimmiit nunaqarfimmut atugassarititaasut assigiinngitsorujussuupput. Nunaqarfiit ilaanni inuuniarnikkut atukkat imak ajortigipput innuttaasut sukkasuumik ikiliartorlutik, ilaannili aamma atugassarititaasut pitsaanerupput taakkunanilu innuttaasut amerlassusaat aalaakkaasuuvoq.

- Nunaqarfiit peqatigiiffianniit siorna Naalakkersuisoqarfiit assigiinngitsut ataatsimeeqatigaagut, taamaakkaluartoq ulloq manna tikillugu ataatsimiinnerniit imaqarniliamik tigusaqarnikuunngilagut, Naalakkersuisullu nunaqarfiit pillugit pimoorussinnginnerannik ersersitsivoq, Ingvar Motzfeldt oqarpoq.

Aasaanerani sulinngiffeqarnerit naappatta KANUNUPE-mi siulersuisut ataatsimiissasut, tassanilu Aningasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit nunaqarfiit pillugit saqqummiussaat ilaatigut oqaluuserineqassasut, taassuma oqaatigaa.

Pisortat iliuuseqartariaqartut 

Nunaqarfinni innuttaasut pitsaasumik atugaqarnissaannut tunitsiveqarnikkut pissutsit pitsaasuunissaat amerlasuutigut aalajagiisuusartoq, Attumi nunaqarfinni aqutsisunut ilaasortaq aamma KANUNUPE-mi siulittaasup tullia, kiisalu Kommune Qeqertalimmi kommunalbestyrelsimut ilaasortaq Per Ole Frederiksen, Siumut, oqarpoq.

- Taamaakkaluartoq Kangaatsiap eqqaani nunaqarfinni tunitsivimmik piginnittut, tassalu Royal Greenland aamma Naalakkersuisut, ajornartorsiut aaqqiiviginiarlugu annerusumik iliuuseqartarsimanngillat, tamannalu nunaqarfimmi inuuniarnermut annertuumik sunniuteqarpoq.

- Nunaqarfinni innuttaasut ikiliartornerat pillugu Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit saqqummiussaqarnerat pissutsinik piviusunik ersersitsivoq, taanna oqarpoq.

Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit nalunaarusiaanni nunaqarfiit pillugit paasissutissanik ilungersunartunik saqqummiussisoqarnera Naalakkersuisut pimoorullugu tigusariaqaraat, taakkulu aallaavigalugit KANUNUPE Nalaakkersuisullu piffissami aggersumi ataatsimeeqatigiittariaqartut, Per Ole Frederiksen isumaqarpoq.