Nunatsinnut juullimi inuulluaqqusisarneq: Qiaqatigiittarneq qaangiuppoq

Ukiut 85-it matuma siornagut sorsunnerup nalaani nuanniitsumi aallartippugut.

Hitlerip ajussusiata Europa tiguarsimavaa. Danmarki tiguarneqarmat Nunatsinnut attaveqarneq kipineqarpoq. „Ukiuni tallimani taartuni“ 1940-miit 1945-mut, Amerikamiut pilersuinermik isumaginnipput.

Taamaakkaluartoq Nunatta Danmarkillu akornanni attaveqaqatigiinneq annikitsunnguamik ingerlavoq, naak Tyskit sakkutuui tiguaasut sakkortuumik nakkutilliigaluartut.

Ileqqut pingaarutillit ingerlateqqinniarneqartut ilagaat „Kalaallit Nunaannut juullimi inuulluaqqusisarneq“, taannali aamma Tyskinut akeqqersimaartutut pasillerneqartarpoq.

Tamanna Atuagagdliutit aaqqissuisuata 1942-mi decembarimi allaaserisami ima oqaluttuaraa:

- Paasisinnaavarput sakkutuut tiguaasut nunaqqativut sukannernerusumik naqisimagaat, immaqali allamik ilimasussimassagaluarpugut? Chr. Vibe killilersuinerit juullerpaluttumik inuulluaqqusisarnernut aamma sunniuteqartut pillugit aperivoq.

Aaqqissuisup allagai naapertorlugit aallakaatitassiaasarsimasoq nuannertaqaaq maannali maqaasinarlunilu alianarpoq:

- Radiomik piginnittut tamarmik pissangallutik Danmarkimi ilaquttanit ikinngutinillu inuulluaqqussutit tusarnaartarpaat. Soormiuna taama nalliuttorsiorpalaanngitsigisumik aaqqissuunneqartartoq? Soormiuna oqaatsinik kusanartunik erinarsuutinillu aallaqqaasiisoqartanngitsoq?

Oqaluttartoq nipaqanngitsoq atorlugu asanniuitsumik atit taagorneqarput. Piumassuseqannginneq patsisaasinnaanngilaq, tassami puiguinnarsimanavianngilaatigut, aaqqissuisoq allappoq naggataatigullu oqaatigalugu inuulluaqqusisarnerit peerneqarnissaat Tyskinit piumasarineqarsimasoq.

Tamatumunnga taarsiullugu radiukkut oqaluttoq imerngaalanngitsumik sukkasuumik misigissuseqarpalunngitsumik nipeqarluni aternik taaguisarpoq.

Stauning

Sorsunnersuup nalaani inuttut inuulluaqqusisarneq taamaatinneqarmat, 1942-mi allaaserisami Nunatsinni aliasuutigineqarnerata paasinarsisippaa, aallakaatitassiap ukiut qulikkuutaat ingerlaneranni qanoq pingaaruteqartigisimanera erseqqissarneqarpoq. Ataatsimoorluni misigisaqarfiusartoq. Aallakaatinneqartartoq nuannaalersitsisarlunilu ataqatigiinnermut nukittorsaataasarpoq.

Ukiuni 50-ini siullerni Nunatsinnut juullimi inuulluaqqusisarneq radiukkut aallakaatinneqartarpoq, 1983-imiillu tv-kkut aallakaatinneqartalerluni.

1932-mi decembarip 18-ianni unnukkut qulingiluanut aallartippoq ministeriuneq Thorvald Stauning naatsumik oqalugiarluni aallartimmat, kalaallit qallunaallu Nunatsinni tusarnaartut inuulluaqqullugit.

Aallakaatinneqartartoq ministeriunerusartunit nikerartunit ukiuni qulikkaani siullerni tamatigungajak aallarnerneqartarpoq. 1946-mi – Danmarkip aniguisitaanerata kingorna – ministeriunerup Knud Kristensenip nipaa højtalerikkut neeqquluppaluttukkut, illoqarfinni nunaqarfinnilu tusarnaarneqarsinnaavoq. nneqartarput.

- Danmarkimi innuttaasunit Kalaallit Nunaat maanna qutsavigineqassaaq ukiuni tiguagaanerup nalaani Danmarkimut aalajaannerminik takutitsinera pillugu. Nunap siunissami allaffissornikkut qanoq inissisimanissaanik ineriartornissaanullu eqqarsaatit nutaat, ingammik sorsunnerup nalaani pilersinneqartut, saqqummiunneqarnissaanut ilungersortoqarneranut ukioq manna ilisarnaataavoq, Knud Kristensen oqarpoq.

Ukiunik 100-nngortorsiortoqassanngitsoq

Aallakaatinneqartartoq Danmarks Radiup tusarnaartitsisarfianit toqqaannartumik – qaammataasakkut – 1986-imi siullerpaamik aallakaatinneqaqqaarpoq, ilaatigut Rasmus Lyberth aamma erinarsoqatigiit MIK peqataallutik. Erinarsortartoq Julie Berthelsen aallakaatinneqartartumi ukiorpassuarni saqqummiisartuuvoq nuannarineqarluartoq, ilaatigut 2005-imi DR-ip nittartakkamini allaaserisami aallakaatinneqartartumut ilisarititsissut saqqummiummagu.

- DR-ip aallakaatitassiarisartagaanni pisoqaanerpaajuinnarani aammali ileqqutoqqanik saqqummiiviulluarnerpaasartut ilagaat. Rockimik nipilersortartut TV2-kkut aallakaatinneqartartumi ukioq manna tusarnaartitsissapput. Aamma kalaaleq erinarsortartoq Aviaaja Lumholt erinarsorlunilu qilaatersussaaq, DR aallakaatinneqartartoq pillugu 2005-imi taama allappoq. Aallakaatinneqartartoq 2012-imi ukiunik 75-inngortorsiorpoq, Kimmernaq Kjeldsenilu saqqummiisartuulluni.

Aallakaatinneqartartoq ukiut arfineq-pingasut qaangiuppata 100-nngortorsiortussaagaluarpoq! Anguneqartussaagaluarli oqaluttuarisaanermut tunngassuteqartoq pinavianngilaq. Ilisimaneqartutummi Danmarks Radiomit nalunaarutigineqartutut Atlantikup avannaa akimorlugu juullimut tunngasunik taama aallakaatitsisarnermut piffissaq naleqqukkunnaarsimavoq.

- Suut tamarmik piffissaq atuuffissaat killeqarami, DR-imilu Kalaallit Nunaannut juullimut inuulluaqqusisarneq nuannaarutigisimaqaarput. Nassuerutigisariaqarparpulli aallakaatinneqartartoq piffissami allami, qallunaat kalaallillu ullumikkutut attaveqaqatigiittarfinnik, smartphonenik allarpassuarnillu atuiffiutiginngikkallarmat pilersinneqarsimammat. DR-imi aaqqissuisoqarfimmi pisortaq Gustav Lützhøft oqarpoq.

DR Nyhederimut oqaatigaa, paasisinnaallugu kalaallit aalajangerneq ajuusaarutigimmassuk. Lützhøftilli oqaatigisai naapertorlugit aallakaatinneqartartoq – aamma kalaallinit – „kalaallit qallunaallu ullutsinni inuunerannut naleqqukkunnaartutut oqaatigineqarsimavoq”.

Ministeri: Pingaaruteqarsimaqaaq

Aallakaatinneqartartup taamaatinneqarnera maaniinnaanngitsoq, aammali qallunaat akornanni misigissutsinik qaffakaatitsivoq. Folketingimi siulittaasuusimasup Pia Kjærsgaardip (DF) tamanna kulturimut ministerimut saqqummiuppaa.

- DR-ip aallakaatinneqartartumik matusineratigut, qallunaanut kalaallinullu annaasaqaataassaqimmat, ministerip isumaqatigaa? Pia Kjærsgaard (DF) kulturimut ministeriugallartumut Christina Egelundimut (M) allappoq.

- DR-ip aallakaatinneqartartumik matusinissamik aalajangernera uggorineqarmat paasisinnaalluarpara. Aallakaatinneqartartoq oqaluttuarisaanermik sivisuumik ileqqutoqqanillu tunuliaqutaqarpoq. DR-illi nalilerpaa aallakaatitassiaq piffissamut naleqqukkunnaartoq, aaqqissuisoqarfimmiillu matuniarlugu aalajangerput. Radiumut tv-mullu inatsimmi aamma allassimavoq DR-ip siulersuisui aamma DR-ip pisortaanera aallakaatitassiamut ataatsimut ulluinnarnilu akisussaasuusut, Christina Egelund akivoq nangillunilu:

- DR pisussaaffilerneqarsimavoq Naalagaaffeqatigiinneq pillugu aamma Naalagaaffeqatigiinneersunik paasissutissiisarnissaq qulakkeerneqassasoq. Taamaattumik naatsorsuutigaara DR-ip Kalaallit Nunaat pillugu aallakaatitassiat salliutikkai, aamma qallunaat kalaallillu inuiaqatigiinnut kiffartuussinermi aallakaatitassiat pitsaasut, illuatungeriinnut ilisarisimallualersitsisussat qilanaarisinnaavaat. Minnerunngitsumik aallakaatitassiaq qallunaanut kalaallinullu amerlaqisunut pingaaruteqartoq maannakkut matuniarlugu aalajangertoqarnerata kingorna.

Naak aallakaatinneqartartumik nuannarinnittut tamatta eqqarsaatigaluta alianalaaraluartoq juullissaqqaarpoq – aamma inuulluaqqussuteqassanngikkaluartoq. Sulimi juullip inua, nuannaarneq juullimullu qaqorteqqasut pigaavut.

Juullimili qianeq taama annertutigissanngilaq.

Attortinnartumik tv-kkut tussiaqatigiittarneq oqaluttuaannanngorpoq. Tamatumunnga taarsiullugu DR-ip nalunaarutigaa, aningaasat aallakaatitassiamik taamaatitsinikkut sipaarneqartut, Naalagaaffeqatigiinneq pillugu aallakaatitassianut soqutiginartunut ullumikkullu pisunut atorneqarumaartut.