Kalaallit Nunaata Radioani (KNR) ajornartorsiutit nutaajunngillat.
Maanna Nuummi nutaarsiassaqartitsivimmi sulisoqatigiit ernumassuteqarnertik pillugu allagaqarlutik pisortamut Annga Lyngemut nassiussisimapput.
Allakkat Sermitsiap pissarsiarai, allakkanilu nutaarsiassaqartitsivimmi pisortaq Anita Cramer Corpas, ukioq manna apriilip aappaani atorfinittoq, eqqartorneqarpoq. Nutaarsiassaqartitsivimmi malunnartumik eqqissiviilliortoqarnerulerpoq, taamaattoqarneranilu, „killigisaq qaangerneqarluinnarmat“ allakkatigut maluginiaqqusissummik apuussisoqarpoq.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
- Nutaarsiassaqartitsivimmi pisortap nutaap atorfinitsitaanerata kingorna maannakkut aatsaat taama avissaartuutsigisumik misigisaqarpugut. Tamannalu ernummatigaarput. Tamakku tamaasa tunngavigalugit siulersuisut qullersallu kajumissaarusuppavut nutaarsiassaqartitsivimmi aqutsisut maannakkut atuuttut isumaliutigeqqeqqullugit.
- Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik pitsaanerpaamik, isornartorsiuisinnaasumik sukumiinerpaamillu saqqummiussinissamik qulakkeerinnittussamik ataatsimoorsinnaanissarput kissaatiginerpaavarput, kisiannili toqqissisimanartumik ataatsimullu isiginnittariaaseqartumik aqutsisoqarnissaq pisariaqartipparput, eqqissiviilliorneruneq nalorninartorsiornerlu qimallugit, allakkani allassimavoq.
Oqaatsinik ileqqunillu illaruaatiginnittoq
Allakkani nutaarsiassaqartitsivimmi pisortamut isornartorsiuinerit arlallit allaatigineqarput, sulisullu naapertorlugit atorfinitsinneqartoq allannguiniarluni iliuuseqapallappoq. Nutaarsiassaqartitsivimmili malugineqarpoq nutaarsiassaqartitsivimmi pisortaq ulluinnarni suliassanik teknikkikkullu atortunik „suliffigisatsinnik, minnerunngitsumillu nunamik kulturimillu suliffigisaminik najugaqarfigisaminillu“ paasinnilluarpallaanngitsoq paasisimasaqarpallaaranilu.
- Kalaallit Nunaanni atorfeqarnini, Danmarkimiunngitsoq ataqqinngikkaa malugaarput, aamma pissusissamisuunngitsutut (iluaalliornartumillu) isigaarput kalaallisut atit, oqaatsit kulturikkullu ileqqut illaruaatigisarmagit, allakkani allassimavoq.
Aammattaaq allaffimmi ataatsimi oqaloqatigiinnerit isertuussat sulisullu ataasiakkaat pillugit pissutsit tatigeqatigiinnermi oqaatigineqarsimasut, allaffinni ammasuni allanit tusaaneqartussanngorlugit oqaatigineqartarneri maluginiarneqarput. Nutaarsiassaqartitsivimmilu pisortap „quiasaarutigiinnarlugu“ oqaaseqartarnera, sulisunit ataqqinninngitsuliornertut nikanarsaanertullu isigineqartoq aamma pissuserineqartoq nassuiarneqarpoq. Taamaattoqarneranilu sulisut isummaminnik oqaatiginninnissartik merserisalersimagaat erseqqissarneqarluni.
- Aammattaaq inuit arlallit nutaarsiassaqartitsivimmi pisortamut unneqqarissuunissaq toqqissisimanartinngilaat, pissutsinik piviusunik oqaluttuunniaraluaratsigu sakkortuumik qisuariarsinnaasoq malugineqarmat. Pissutsit piviusut eqqumaffiginianngilai, ernummatigisagulli isiginngitsuusaaginnarlugit. Suleqatigiinni arlallit isummaminnik annitsinissaminnut ernumalersimapput.
Aaqqissuisut pingasut soraarput
KNR-imi sulisut arlallit ukiup ataatsip ingerlanerani soraarsimasut Sermitsiap siusinnerusukkut saqqummiuppaa.
Sermitsiap paasissutissaatai naapertorlugit sapaatip-akunnerani matumaniinnaq tusagassiortut qallunaat marluk nutaarsiassaqartitsivimmi sulisut soraarsimapput.
Apriilimili aaqqissuisut pingasut soraarsimapput. Maanna paasinarsivoq pingasuugaangata marluk soraarnerminni pisortaq nutaaq pissutaatittaraat. Aaqqissuisoqatigiit nungulluinnalersimapput, ernumassuteqarneq pillugu allakkani allassimavoq.
- Ajornartorsiut oqaasinngortikkaangatsigu tusarnaaneqartutut misigineq ajorpugut. Aaqqiagiinnginnerullu ajorneruleriartornera aamma malugaarput - pingaartumik aaqqissuisut naapinniarnerini, allakkani allassimavoq.
KNR-imi nutaarsiassaqartitsivimmi unammillernartut annersaat tassaavoq kalaallisut oqaasilinnut tusagassiortunik pissarsiniarneq, Anita Cramer Corpasili atorfinitsinneqarnermi kingorna marlunnik atorfinitsitsisimavoq. Tamanna nutaarsiassaqartitsivimmit nuannaarutigineqarpoq, sulisulli suliap ingerlanera apeqquserpaat, atorfinitsitsinermi aaqqissuisut pineqartut naammattumik peqataatinneqarsimannginnerat pissutigalugu.
- Taassuma saniatigut atorfinitsitsinermi pissutsit atuuttut aallaaviginagit atorfinitsitsisoqarsimasinnaaneranut tunngatillugu aaqqiagiinngittoqarsimavoq, taamaattoqarneralu iluarsiniarlugu suliniartoqarsimanngilaq. Pissutsit piviusut pillugit arlaleriarluta oqaaseqarniartareersimavugut, paasinnippalaanngitsumilli pissuseqarluni kiinnerfigisarpaatigut, allakkami allassimavoq.
Nuannaarneq peersimavoq
Allagaq isumakuluutiginnissut nutaarsiassaqartitsivimmi sulisut novembarimi aamma nassiuppaat, Anita CramerCorpasimillu atuarneqarsimassasoraat. Ajornartorsiutilli suli atuuttut pillugit sulisunik oqaloqateqarnissamut piumassuseqartoqarsimanngitsoq immikkoortortaqarfiup misigaa. „Akerlianilli „ajunngitsunik avissaartitsisimavoq,“ allakkami allassimavoq.
- Qanoruumi aaqqissuisut Qanoruumi tusagassiortunit teknikerinillu ungasinnerusumut nuunneqarput, silaannaq tatineqarlutillu misigisimasatsinnut sanilliullugu immitsinnut ungasinnerusutut ippugut.
Nutaarsiassaqartitsivimmi isumasiueqqaarnani aalajangigassat aalajangerneqartarput,nutaarsiassaqartitsivimmilu sulisut namminneq "immikkoortortaminni oqaasissaqaratik isiginnaartutut" misigipput.
- Nutaarsiassaqartitsivimmi pisortap nutaap sulilernera sioqqullugu aamma ernumasimagaluarpugut, kisianni suliartornissaq nuannarisarsimagaluarparput. Nuannaarneq tamanna peersimavoq, nutaarsiassaqartitsivimmimi pisortap nutaap eqqissisimasumik, aalajaatsumik ataqatigiissaarisumillu sulilernissaa neriuutigisimagaluarlugu taarsiullugu nalorninartorsiorneq paatsiveerusimaarnerlu pissutigalugit.
Sulisunut tunngasut isummerfigineq ajoraat
KNR-ip pisortaa Annga Lynge maannakkorpiaq sulinngiffeqarallarpoq, nutaarsiassaqartitsivimmilli allagaqisumakuluutiginnissut tigusimallugu allakkatigut akissuteqarnermini uppernarsarpaa. Allagarsinerup kingorna nutaarsiassaqartitsivimmi sulisut ataatsimeeqatigisimavai. "Suliamik pitsaasumik ingerlatsinissaq"qulakkeerniarlugu illuatungeriit nalunaarutaat eqqarsaatiginiarsarisimallugit Annga Lynge allappoq.
- Pisunik malittarinninninni illuatungeriit tamarmik isikkivii eqqarsaatigaakka, tamannalu pissutigalugu siunnersortimik avataaniittumik KNR atuiniarpoq, taassumalu illuatungeriit oqaloqatigiinnerat ajornannginnerulersissavaa, immikkoortortaqarfimmi isumakuluutit unammillernartullu pillugit naligiillutik toqqissisimallutillu oqaloqatigiinniassammata, Annga Lynge allappoq.
KNR-ip siulersuisui Sermitsiamit attaveqarfigineqarsimapput, ulluinnarnilu ingerlatsinermut aqutsinermulluakuliunneq ajorlutik taakku ilisimatitsipput. Taamaattumik siulersuisut sulisunut tunngasut isummerfigineq ajoraat, siulersuisuni siulittaasuugallartoq Miki Jensen ilisimatitsivoq.
- KNR piffissami sivisuumi assigiinngitsutigut tatineqangaarsimavoq, tamannalu sulisunut, aqutsisunut siulersuisunullu sunniuteqarsimavoq. Tusagassiuutitigut qulequtarpassuarnut sunniuteqarsimallunilu ajoraluartumik piginnaasaqarluartunik annaasaqaataasimavoq, Miki Jensen oqarpoq.
Anita Cramer Corpas allaaserisamik matumanik saqqummiussivigineqarsimavoq. Tamanna pillugu pisortap Annga Lyngep oqaaseqarnissaanut innersuussivoq.
Periusissiaq kinguartinneqartoq
Siulersuisut kingullermik junip qiteqqunnerani ataatsimiinnerminni KNR-imi sulisut tamaasa ataatsimeeqatiginissaannut qaaqquaat. 2023-2026-mut periusissiamik saqqummiussinissaq kinguartinneqartoq tassani ilisimatitsissutigineqarpoq, Miki Jensen oqaluttuarpoq. Suliniutit KNR-ip piffissami qaninnermi ingerlalluaqqilernissaanut iluaqutaasut aallartinneqassasut taarsiullugu aalajangerneqarpoq.
Ilaatigut suliffeqarfik misissorneqassaaq, tassani sulisut tarnikkut avatangiisaat misissorneqassapput iliuusissatut pilersaarusiorfigineqarlutik. Suliffiup iluani attaveqaqatigiinneq nukittorsarneqassaaq, aamma aqutsinermut najoqqutassiortoqassaaq, tassani “siulersuilluarnermut najoqqutassiat maleruarneqarnissaannik” allaatigisaqartoqassalluni.
- KNR unammilligassaqaraluarluni suliatigut nukittujuarpoq oqaatsivullu atorlugit asseqanngitsunik aallakaatitassiortarluni, tamannalu inuiaqatigiinni ataqatigiinnermik qulakkeerinnittuuvoq. Naak tusagassiuutitigut qulequttani ajortunik allaaserisat saqquminerpaagaluartut, siulersuisut sulinerat uninnganngilaq, Miki Jensen naggasiivoq.
KNR-imi ullumi tallimanngornermi suliamut tunngasunik ataatsimiittoqarnissaa Sermitsiap ilisimavaa.
