Nutarsaaneq: Aningaasatigut ajutuunngersaaneq meeqqat ikinnerulernerannit annikillisoq

Pisortat aningaasaqarneranni isertitat aningaasartuutillu akornanni nikingassut siunissami annikillissasoq Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit misissuinerisa nutaat takutippaat. Taamatulli isumalluarnartumik tusarlerneqarneq inuit ikinnerusut aningaasartuutinik matussusiisussaanerannik killormut saatsitsivoq. Innuttaasut ikileriarnissaat inuussutissarsiornermik ineriartortitsinissamut annertuumik kalluaasinnaasoq Siunnersuisoqatigiit aamma mianersoqqussutigaat.

Aningaasaqarnermut professori Torben M. Andersen, Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiinni siulittaasoq, pisortat aningaasaqarnerannik misissueqqissaarnermik nutartikkamik suliaqarpoq.
Saqqummersinneqarpoq

Pisortat aningaasaqarnerat misissoqqissaarnera Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit nutarterpaat. Pisortat aningaasaqarniarnerat patajaatsuunersoq misissueqqissaarnermi nalilerneqarpoq – tassa piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu nunap karsianut ilinniartitaanermut, peqqinnissaqarfimmut il.il. akiligassat akilernissaannut naammattumik aningaasassaqarnersoq.

Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasartuutit isertitanit annerungaassasut Siunnersuisooqatigiit ukiorpassuarni mianersoqqussutigisimavaat, ilaatigut innuttaasut ukioqqortusiartornerat, sulisinnaasut ikilineranni isumagisassallu amerlinissaat ilimagineqarnera pissutigalugu.

Misissueqqissaarnermi nutaami aningaasartuutit isertitallu akornanni nikingassut annikillisimasoq siunnersuisooqatigiit inerniliipput, ajornartorsiulli suli atuuppoq:

- 2030-kkut affaanni kingullermi amigartoorutit ukiut tamaasa BNP-p 3 procentianit annertunerussapput. Tamanna ukiumut 650 mio. kr-t missaannik ukiumut amigartoortarnermik naleqarpoq (2021-mi annertussutsit), siunnersuisoqatigiit allapput.

Meeqqat inuusuttullu ikinnerusut

Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit naapertorlugit ajornartorsiutip annikillineranut pissutaavoq meeqqat inuusuttullu siusinnerusukkut ilimagisamit ikinnerunerat:

- Paasissutissat nutaat kinguaassiorsinnaassutsip annikilliartornera takutippaa, taamaalillunilu inunngortartut ikinnerulerput. Peqatigisaanillu Coronap kingorna nunarput qimallugu aallartartut amerleriarput, taamaalillunilu aamma nunatsinnut nuuttut ilanngaatigalugit aallarartut amerlanerulerput, siunnersuisoqatigiit allapput.

Ineriartornerup siunissami aningaasaqarneq sunnierpaa, tassa meeqqat inuusuttullu kinnerunerannit atuartitsinermut isumaginninnikkut iliuutsinut il.il pisortat aningaasartuutaat appasinnerussasut misissuinermi nutartikkami erseqqissarneqarpoq.

Kisitsisit nutaat naapertorlugit meeqqat inuusuttullu 16-it tikillugit ukiullit 2024-mi 12.800-nit 2050-mi 8.700-nut pingajorarterummik ikileriassapput, inuillu suliffeqarsinnaasunik 17-init 65-inut ukiullit 8.000-inik ikinnerulissapput.

Kinguneqarujussuarsinnaanera mianersoqqussutigineqartoq

Kisitsisit nutaat innuttassut ikileriarnissaannik siulittuipput, tassa 2024-mi 56.700-t 2050-imi 45.700-nut apparsimassallutik, tamannalu nutaamik unammilligassamik pilersitsivoq.

- Aningaasalersuinermi ajornartorsiut annikinnerulerpoq, aammali innuttaasut ikinnerit aningaasartuutikillisaanertigut, akileraarutit qaffannerisigut sulisinnaasulluunniit annertusineritigut taakkunannga kivitsisinnaasussaapput, Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit allapput, nangillutillu:

- Innuttaasut amerlassusaasa ikiliartornerat inuussutissarsiornermik ineriartortitsinermut inuiaqatigiillu aningaasaqarnerata imminut napatinneruleriartornissaanut periarfissanut annertuumik kinguneqaataasumik sunniuteqassaaq

Siulittuutit eqquutissappata sulisussaaleqisoqarumaarnera pissutigalugu unammilligassaqassaaq.

Naatsorsueqqissaartarfiup innuttaasut amerlassusaannik kisitsisaataat Kalaallit Nunaanni tunngavoq, innuttaasullu Kalaallit Nunaata avataani inunngorsimasut 2050-p tungaanut 6.700-nik amerlassuseqarlutik aalaakkaasuunissaannut tunngavoq.

Misissuineq tamakkiisoq Naalakkersuisut nittartagaanni atuarneqarsinnaavoq.

Powered by Labrador CMS