Paasisassarsiorluni angalanernik oqaluttuat

Knud Rasmussenip paasisassarsiorluni Thulemut angalanera. Gustav Holmip paasisassarsiorluni umiamik angalanera. Issittumi paasisassarsiortoq nuannarineqarluartoq Arnarulunnguaq, qanittumi eqqaassutilerneqartoq.

Oqaluttuat meeqqat atuarfianni atuarallarattali uagutsinnut sunniuteqarput. Qanorliinna pisoqartoq? Suna anguaat? Paasisassarsiorluni angalanermi misigisassarsiorfiusumi sulerisoqartarpa?

Hans Lange, Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu katersugaasivilerisoq, paasisassarsiorluni angalanerit piffissap ingerlanerani ingerlanneqartartut assigiinngitsut pillugit saqqummiivoq, sermersuarmilu paasisassarsiorluni angalaqataasimasoq Aka Simonsen misigisani pillugit oqaluttuarpoq.

Saqqummiineq kulturip illorsuani aaqqissuussat ”Ileqquvut” assigiinngitsut ilagaat.

Takanna!

Katuap inersuaaraa pingasunngornermi unnukkut inunnik ulikkaarpoq. Inuit kaffisorlutillu tiitorput, ilaasa nuersakkatik nassarsimavaat. Issaagamik 1700-kkunnut utertitaanissaminnut piareerput.

Katersugaasivimmi katersugaasivilerisoq siulliulluni oqaluttarfimmiippoq. Hans Langep angalanerit tamakkiisumik isiginnilluni qanoq isumaqarnersut oqaluttuarisussaavai.

Ingilluartitaarpunga taavalu Arnarulunnguaq issittumilu paasisassarsiortut soqutiginartut allat pillugit paasisaqarnissannut piareerlunga. Takanna.

Ilisimatusarnermi siornatigut ilisimanngisat, assersuutigalugu nunap pinngorneraniit ujarassiorluni misissuinerit, misissorlugillu, katersorlugillu takussutissiorneqartartut Hans Lange oqaluttuarpoq.

Ujarassiuut ujaqqat pinngoriartorneri, atortussiassat, uuliat guulteqassuserlu nalunaarsortarpaat. Naasorsiuut naasut katersorlugillu siammarsimaneri nalunaarsortarpaat, itsarnisarsiuut najugaqarfiusimasut, ukiiviusimasut tuperfiusimasullu nalunaarsorlugillu inuit sumi najugaqarsimanersut nalunaarsortarpaat.

Hans Langep Hans Egedep nunatta kujataanut 1724-mi paasisassarsiorsimanera aallarniutigaa. Taassuma piffissami nutaajunerusumi paasisassarsiornertut taavaa. Hans Egedep qallunaatsiaat kinguaavisa naapinnissaat siunertarisimavaa. Inuilli 1200-kkunnili najugaqarsimasut naapippai.

Ilusilersuilluni assilialiat Hans Langep oqaluttuai takorlooruminarsisippaat. Assersuutigalugu inuttut isikkulinnik titartagaq takutippaa, ilai aappaluttuullutillu, ilai tungujortuullutillu inuttut isikkullit titartarneqarsimasut minnerit ilaat qorsuupput. Inunnut toqusimasunut ilineqarsimasunullu nalunaarsuutaapput. Tungujortut angutaapput, aappaluttut arnaapput qorsuillu meeraapput.

Avanersuaq

Maanna avannamukassaagut. John Ross, issittumi paasisassarsiortoq tuluusoq, 1818-imi paasisassarsiorpoq. Avanersuarmi inughuarnik naapitsineq siulleq.

Zakæus Qeqertarsuup Tunuaneersoq, 1795-imi inuusoq, paasisassarsiornermi oqaluttaasimasoq Hans Lange oqaluttuarpoq. Taanna Edinburghimi 1819-imi toquvoq. Hansip Zakæusip inughuarnik naapitseqqaarnertik pillugu titartagaa takutippaa.

- Kingorna Robert Peary Avanersualiarpoq, 1886-imiit 1909-mut, Hans Lange oqaluttuarpoq.

Taamani kristumiutut upperisaqartoqalerpoq. Arlallit kuisipput, atitilli pigiinnarpaat. Aatsaat 1930-p kingorna naggatit atorneqalerput. Taamaammat Arnarulunnguaq naggateqanngilaq.

Paasinnilerneq.

Taamatuttaaq Knud Rasmussen ”Den litterære Grønland-ekspedition, 1902-04«-imik taaguusersimasaminik paasisassarsiorluni Avanersuarmukarpoq. Tassani Jørgen Brønlund ilaavoq, Hans Lange oqaluttuarpoq.

Katersugaasivimmi katersugaasivilerisup 1883-imiit 1885-imut umiamik Ammassalimmukarluni paasisassarsiorneq ilisimaneqarluartoq Nanortalimmiit aallarluni Gustav Holmimit aqunneqartoq aamma eqqaavaa. Tassani Gustav Holmip inuit Ammassalimmiut 413-it naapippai, taamatuttaarlu oqaasii, atisai, umia, qajai, inuusaasiat upperisaallu katersorneqarlutillu paasisassarsiorfigineqarput. Paasisassarsiorneq ilisimatusarnerup silarsuaani ullumikkumut suli atorneqartarpoq.

Taava Danmarkimiit paasisassarsiortoqarpoq, taannalu issittumi paasisassarsiortumiit atuakkiortumiillu Ludvig Mylius-Erichsenimit aqunneqarpoq.

- Danmarkimiit paasisassarsiornermi kalaallit pingasut, Jørgen Brønlund, Tobias Gabrielsen aamma Henrik Olsen, peqataapput, Hans Lange oqaluttuarpoq, taamatuttaarlu Jørgen Brønland Kalaallit Nunaanni kisiartaagunarluni marlunnik eqqaassutissaqartoq ilanngullugu eqqaavaa. Eqqaassutissaq siulleq Nuummi Ilinniarfissuup eqqaaniippoq, aappaalu Ilulissaniippoq.

Danmarkimiit paasisassarsiortoqarneratigut Kalaallit Nunaat pillugu annertuumik nunap assiliortoqarpoq, nunallu siammasissusaa siullermeertumik uuttortarneqarpoq.

Avanersuarmut uteqqilaassaagut. Knud Rasmussenip tallimassaanik Avanersuarmi paasisassarsiornerani inughuit arfinillit – ilaatigut Arnarulunnguaq aamma Miteq Qaavigarsuaq – kingorna Danmarkip kunngianiit 1924-mi nersornaatisisut, ilaapput.

Hans Langep Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu suleqatini peqatigalugit paasisassarsiorlutik angalagaangamik aasakkuinnaq angalasarlutik oqaluttuaraa. Ilisimasassarsiortulli 1949 tikillugu ukiisarsimapput, upernaakkullu qimussertarsimallutik. 

Arnaq sermersuarmi

Hans Lange oqaluttarfimmi Aka Simonsenimiit 45-nik ukiulimmiit taarserneqarpoq.

Aka issittumi angallassisartutut serviceøkonomitullu ilinniarsimasuuvoq, kiisalu inuiaat kulturiat oqaluttuarisaanerallu pillugu bacheloritut ilinniarsimasuulluni. Taanna ullumikkut UNESCO Kujataani kingornutassiaqarfiani aqutsisuuvoq. Sermersuarmut paasisassarsiornerni marlunni peqataanikuuvoq.

Siulleq tassaavoq ”National Geographic: Edge of all Life” siorna pisoq. Siunertaq: naasup avannarpasinnerpaami naasimasup nassaarinissaa.

Aappaa tassaavoq ”Inuit Windslet Expeditions” ukioq manna ingerlanneqartoq. Taanna manna oqaluttuariniarpaa. Angalaneq Narsami aallartippoq, paasisassarsiornermilu qaammammik ataatsimik sivisussusilimmi katillutik arfineq-pingasuupput.

- Suna tamaat piareersarlugulu eqqarsaatigeqqissaarparput. Atisat amerlavallaartut ikippallaartulluunniit nassarnerlugit sukumiisumik misissorparput, Aka Simonsen oqaluttuarpoq.

Qaqortumiikkami nittartakkatigut attavikkut saqqummiivoq.

Pinngortitap ataqatigiinnera sunnernagu pinngortitamiissinnaaneq sapinngisamillu tumeqannginnissaq paasisassarsiornermi siunertaavoq.

Aka Simonsen aallariaannaasuuvoq. Assersuutigalugu – oqaluttuarneratuut – qulikkaangami quliummik atuineq ajorpoq, itsarnisarsiuutullu atortui piareersimajuaannarput. Taamaammat ilaatigut attaveqateqarluarnermigut paasisassarsiornermi peqataavoq.

- Aammali iluatsitsingaatsiarpunga, Aka Simonsen oqarpoq.

Nunamut tunngasuuvoq. Nipaata eqqissisimarpaluttup Qaqortumiit Katuamut ungasissuseq naalisiallappaa.

Sikumi aaqarneq

Aka Simonsenip oqorsaatit suut nassarsimanerlugit aamma oqaluttuaraa.

- Peqataasut allat oqorsaataat nutaaliaapput, kiisalu assersuutigalugu kamippassuit angisuut oqimaatsullu. Atorlugit pitsaasuusinnaapput, aammali imaaliallaannaq isugutsertarmata isigassunnittoqalikkajuppoq, Aka Simonsen oqaluttuarpoq.

Nammineerluni puisit amiinik kamiliat qarlippaallu nassarpai. Tujuulussuaq nuersagaq savap meqqui umimmaap meqquilu akuleriisillugit sanaaq.

- Taamaammat angalanermi qiiarpianngilanga, aalanissaralu ajornannginneruvoq, oqarpoq.

Peqataasut Spaniameersuullutillu, Italiameersuullutillu, Venezuelameersuullutillu Kalaallit Nunaanneersuupput. Taamaammat kulturikkut assigiinngissuseq annertuvoq, oqallilluartaqaallu. Angalanerlu tamaat allaat tamarmik ataatsimut tupermiittarput.

- Aamma aqqiagiinngittoqartarpoq. Arnartatuaavunga, arnaqateqarnissaralu maqaasinikuuara. Angutilli ataqqinneqaat, uangattaarlu soorunami ataqqeqaakka, oqaluttuarpoq.

Ingilluartitaarlunga sermersuarmi arnartatuaalluni qanoq innersoq eqqarsaatigaara. Aka Simonsenip oqarneratuut 42 gradinik ississinnaasoq eqqarsaatigaara. Ikkii, Grønland.

- Angalaneq nuanneqaaq, aammali sakkortuvoq. Assersuutigalugu quinissaq. Arnanut sanilliullugu angutinut ajornannginneroqaaq. Imermik imertarnissap oqimaaqatigiissarnissaata ilikkarnissaa taamaammat pingaaruteqarpoq.

Aka Simonsen angutinut pingaaruteqarluinnartumik aamma siunnersuuteqarpoq. Paasisassarsiornerup nalaani aaqarsimalluni oqaluttuarpoq. Tassani nukillalaarnarisaanik pisoqarpoq.

- Ullormut sukkulaatugassamininnguatsinnik pisarpugut. Aaqalernissannullu ulloq ataasiinnanngortoq sukkulaataatiga nerineqarsimavoq. Naammagittarsinnaajunnaarpunga aqaguanilu marloriarlunga sukkulaatussallunga oqarpunga, Aka Simonsen oqaluttuarpoq.

Qungujuppunga, qisuariaataalu ilisarisinnaavara.

– Oqallisingaatsiareerluta sukkulaassakka pivakka, sunalu tamarmi aaqqeqqippoq. Taamaammat angutinut pingaarutilimmik nalunaarutissaqarpunga: Arnaq aaqangajalerpat sukkulaassaa nerissanngilat. Tamanut pitsaanerussaaq, oqarpoq.

Tusarnaartut assatik pattaallugillu imminnut qungujupput.

Paasisassarsiorluni angalanernik oqaluttuat pillugit paasisaqarnerunikuullunga Katuaq qimappara, angerlarumalu filmi pissanganartuliaq uumaniarnermut tunngasoq ”Against the Ice” takussallugu aalajangiusimavunga.

Filmi Ejnar Mikkelsenimut umiarsuarmilu maskiinalerisumut Iver Iversenimut aaffannianit norskinit annaanneqannginnerminni ukiut marluk kisimiillutik ukiisariaqarsimasunut tunngasoq pissanganartoq. 

Oqaluttuani takuss.