Pinguaqqami kiassarnermut akiligassaq affaannanngortinneqarpoq

Kalaallit tissisaarisarnerattut inissiarsuarni ussiitsuni najugallit »Grønlandsflymut timmiaaqqanullu« kiassaasartut oqaatigineqartarpoq.

Taamaattariaqanngilarli.

Grønlandsflyp atini allanngortillugu Air Greenlandinngorpoq, kommunillu inissiaatileqatigiiffia Iserit A/S Qinngutsinni Pinguaqqami inissianik 48-nik, oqorsarluagaanertik pissutigalugu inissianut malittarisassani 2006-meersuni piumasaqaatinit kiassarnermik 50 procentimik pisariaqartitsinnginnerusunik sanaatorpoq. Inissialiorneq Nunat Avannarliit avatangiisinut nersornaataanut innersuunneqarpoq.

– Sanaartukkami uani atortussianik sanaatornermit assartuinermut, sulinermi atugassarititanut eqqakkanillu passussineq mingutsitsinnginnerulersinneqarpoq, siunnersuisooqatigiit innersuussinerminnut tunngavilersuutiminni allapput.

Iserit sulisuisa innersuunneqartunut ilaanertik tulluusimaarutigeqaat.

– Pinguaqqami sanaartorneq Kalaallit Nunaanni sanaartornermi allannguisuunera pissutigalugu tamanna nersorinninnertut isigaarput, pisortaq Torben Kortegaard Sermitsiamut oqarpoq.

Sanaartorneq nunatsinnut nunarsuullu sinneranut sammititaavoq.

– Pinguaqqami attartortut kiassarnermut aningaasartuutikitsunik ineqassapput, nukissiamillu pisariaqartitsinikitsunik sanaartornitsigut silaannaap kissatsikkiartorneranut akiuuteqataavugut.

Siusinnerusukkut marloriarluni ajugaasoqarpoq

Nunat Avannarliit avatangiisunut nersornaataat 1995-mi siullermeerluni tunniunneqartoq Nunani Avannarlerni avatangiisinik suliniarnermik eqqummaarinninnermik annertusaanissamik siunertaqarpoq.

Kalaallit Nunaat siusinnerusukkut marloriarluni ajugaavoq: 1996-mi Inuit Circumpolar Conferencekkut 2018-milu Attumi pinngortitamik siunnersuisooqatigiinnut Pisunamut.

Avatangiisinut nersornaat ukioq manna piujuartitsisumik sanaatornermut nersornaasiisussaavoq, Inissiaatileqatigiiffillu Iserit A/S Pinguaqqami sanaartukkaminik Nunani Avannarlerni ingerlatseqatigiiffiit suliniutillu arfineq marluk allat innersuunneqarput.

Nunat Avannarliit avatangiisunut nersornaataannik ajugaasoq ukiaru tamanut saqqummiunneqassaaq, ajugaasullu Nunat Avannaarlit Reykjavikimi ataatsimeersuarnerannut atatillugu nersornaat tigussavaa. Nersornaammut peqatigitillugu »Nordlys« qallunaallu aningaasaat 300.000 kr-it pissarsiarineqassapput.

Tamakkerlugit attartortinneqarput

Pinguaqqami sanaartugaq DGNB-mik aaqqissuussinermik - Deutsche Gesellschaft für Nachhaltiges Bauen naalisaataasumut – piujuartitsisumik sanaartukkatut akuerisatut nunatsinni siullersaavoq.

Soorlu aqqata paasinarsitikkaa, aaqqissuussineq tyskit aaqqissuussinerivaat FN-p nunarsuarmi anguniagassarititaanut 17-nut avatangiisinik, aningaasaqarnermik inuuniarnikkullu atukkanik annertoqqatigiimmik oqimaalutaanermigut ikorfartuisuuvoq.

DBNB ullumikkut nunarsuarmi akuerisatut aaqqissuussineruvoq europami malittarisassanut piffinnilu sanaartoriaatsinut nalimmassarsimasoq. Pinguaqqami sanaartugaq uppernarsaasiisarnermi immikkoortumi immikkuullarissumi, nukissiamik pisariaqartitsinermi, tikikkuminassutsimi, silataani periarfissani klimamilu peqataavoq.

Iserit sanaartukkamik siuarsimasumik nunatsinnilu maligassiuisumik iluatsittumik sanaartorpoq. Nunani Avannarlerni innersuussut

Inissiaatileqatigiiffiup akiviusut malillugit ineqarnermut akiliisitsisarnissamik anguniagaa peqatigalugu, DGNB-mik aaqqissuussineq ineqarnermut akiliummut ilaasut assigiinngitsut sunniuteqarput; assersuutigalugu pitsaasumik oqorsaasiineq illuliornermi malittarisassani piumasaqaataasunit 50 procentimik nukissamik pisariaqartitsinikinnerunermik inerneqarpoq.

– Kiassarnermut akiligassani Iseritip suut misilittagarai?

– Suleqatitta ilaat Pinguaqqami najugaqarpoq, taassumalu inigisamit pisoqqamit appasinnerusumik kiassarnermut akilisarnini misigaa. Taamaattoqarnerata eqqortumik ingerlariartugut eqqarsartippaatigut, ileqqaarutilli tamakkiisut qanoq annertutiginerannik oqarnissaatsinni, ukiualunni kiassarnermik naatsorsuutinik takusaqaqqaassaagut, Torben Kortegaard oqarpoq.

Pinguaqqami inissianut nutaanut ineqarnermut akiliut Iseritip inissiaataanit pisoqaanernik annertunerujussuuvoq, ineqarnermullu akiliut qaffasissoq kiassarnermullu akiligassat appasissut ineqartunut appasinnerusunik isertitaqartunut iluaqutissiivoq, maannami inatsisini taamaallaat ineqarnermut akiliutinut ineqarnermut tapiisoqartarpoq, kiassarnermuunngitsorlu.

– Inissiat 48-t tamakkerlugit attartortippavut. Namminersortut attartortittagaannut sanilliullugu Pinnguaqqami najugaqarneq suli akikinneruvoq, taamaammallu inissiat annertuumik piumaneqarneranni niuffaffimmi immikkuullarissoq eqqorparput, Torben Kortegaard oqarpoq.

Siaruaattoq

Suliffeqarfiup Leif Hansens bygherregådgivning Nuuk ApS Danmarkimi Rådet det for Bæredygtigt Byggeri peqatigalugu DGNB-mik aaqqissuussineq nunatsinnut nalimmassarpaat.

Sanaartornermi siunnersuisarnermik ingerlatsisuni siunnersuisut allat ullumikkut nunatsinni immikkut atugassarititanik nalimmassakkamik DGBN-mik aaqqissuussineq eqqummaariffigaat, piffissamilu matumani aamma politikikkut nikeriartoqarpoq.

Kalaallit Nunaat Parisimi isumaqatigiissummut ilannguteqqammivoq, namminersorlutillu oqartussat »Illuliortiternermik sanaartornermillu inuussutissarsiutilinni piujuartitsinissamut nunami namminermi periusissiaq« ulloq 27. august akissuteqarfigineqartussanngorlugu tusarniaassutigileqqammivaat.

Sanaartornermik ingerlatsisut illuutigineqartullu nunarsuarmi CO2-p aniatinneqartup 40 procentiannik aniatitsisuupput. Taamaammat nunarsuarmi aniatitsinerup annikillisinneqarlunilu klimamik ajornartorsiutinik aaqqiinissami inuussutissarsiortut qitiusumik pingaaruteqarput, Naalakkersuisullu sukumiisumik iliuuseqartoqarnissaa isumaqatigaat.

Ineqarnermut attaveqatigiinnermullu naalakkersuisoqarfik nunatsinni pissutsinut nalimmassakkamik DGNB-mik aaqqissuussinermik ineriartortitsinermi suleqataapput, Namminersorlutillu Oqartussat siunissami sanaartugassat DGNB-mik aaqqissuussinermi kaammattuutit malillugit sanaartorneqassapput.