Pisat sungiusarnernit pingaarnerusut

Kalaallit Nunaanni innuttaasut ilimagisinnaassavaat septembarimi illersornissaqarfimmi pisoqarfiunerussasoq, ilaatigut Arctic Lightimik taaguuserlugu sungiusarluni septembarip qulingiluaaniit 19-anut ingerlanneqartussami, saniatigullu sungiusarluni allanik ingerlatsisoqarluni.

Sungiusarneq Issittumi Sakkutooqarfimmit aqunneqarpoq, Naalakkersuisunit ataqatigiissaarneqarluni.

Illersornissaqarfik nunat NATO-mi ilaasortat peqatigalugit sungiusarpoq, Kalaallit Nunaannut, Kunngeqarfimmut Atlantikullu avannaani Issittumilu NATO-mut siooranarsinnaasunut qisuariarsinnaassuseq sungiusarlugu, Illersornissaqarfimmit tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Arctic Light 2025 atorlugu illersornissaqarfik Frankrigimi, Tysklandimi, Sverigemi Norgemilu suleqatit peqatigalugit sungiusarniarpoq. Sakkutuut peqataasut katillugit 550-it sinneqarput.

– Arctic Light aqqutigalugu Kalaallit Nunaata upalungaarsimanera Illersornissaqarfiullu siooranartoqartillugu akisinnaassusaa sungiusarneqarput, Kalaallit Nunaanni oqartussaasut nunarsuarmilu suleqatit suleqatigalugit, Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortaq generalmajor Søren Andersen oqarpoq.

Innuttaasut peqataasariaqartut

Iliuuserisat ingammik Nuup eqqaani kiisalu Kangerlussuarmi Sisimiunilu ingerlanneqarput.

Søren Andersen Nuummi Kangerlussuarmilu innuttaasunut upalungaarsimaneq pillugu ilisimatinniarlugit akuutinniarlugillu sapaatip-akunnerata ingerlanerani ataatsimiititsivoq, sapaatip-akunneratalu tulliani Sisimiuni innuttaasunik ataatsimiititsinermik taamaattumik ingerlatsisoqassalluni.

Kangerlussuarmut atatillugu borgmesteri nunaqarfimmilu aqutsisut siulittaasua attavigisimavai, sakkutuut sukkoqquussinnaanerat pillugu piniarianut akornutaanngitsumik.

Tassunga atatillugu Søren Andersen erseqqissaavoq:

- Piniariat sungiusarnernit pingaarnerupput.

Sakkutooqarnikkut annertusaaneruvoq sakkutuut imarsiortut, timmisartortartut nunamiittullu tamarmik peqataallutik, nalinginnaasumik sakkutooqarnermi sungiusarneq ajortut. Aamma juunimi ilaatigullu aggustimi sakkutooqarnerusimavoq.

Tamatuma saniatigut Danmarkimi sulisut sungiusarneqarput Opportune Jaguarimik taasamik, tassani danskit qullersaqarfiata (JHQ DNK) illersornissaqarfiup Issittumi kikkut saassussinerannik kinaassusersisinnaaneq sungiusarlugu, Danmarkimilu qullersaqarfimmit iliuusissanik ingerlatsillutik.

Sakkutuut amerlanerit

Piffissami aggersumi sorsuut Niels Juel umiarsuit nakkutilliissutit Ejnar Mikkelsen Thetisilu peqatigalugit sungiusassapput. Matumani franskit umiarsuaat ikiuuttoq Garonne aggustimili Kalaallit Nunaata imartaaniissimasoq peqataassaaq.

Sakkutuunit timmisartortunit timmisartoq Challenger (CL-604) peqataassaaq kiisalu qulimiguullit annaassiniartartut EH101 Merlinit marluk peqataassallutik kiisalu franskit timmisartuat orsussamik pajuttaat, Issittup silaannartaani timmisartut sorsuutit F-16 orsersornissaannik sungiusarluni.

Danmarkimi sakkutuut pisuinnaat Slesvigske Fodregiment kiisalu sakkutuut immikkut sungiusakkat Frømandskorpset Jægerkorpsetilu. Sakkutuut qimussersut Siriusikkut sakkutuunut immikkut sungiusakkanut ilaalersimapput. Tamatuma saniatigut politiit immikkut sungiusakkat kiisalu Danmarkimit, Norgemit Sverigemillu hjemmeværnimeersut nakkutilliinermik suliaqarput.

Sungiusartariaqarpugut

Søren Andersenip erseqqissarpaa sungiusarneq pineqarmat taamaalilluta suliassavut pikkoriffiginerulerlugit isumannaatsuunerlu annertusillugu.

- Illersornissaqarfimmi sakkutuut Kalaallit Nunaanni sungiusartariaqarput Kalaallit Nunaat illersornerusinnaaniarlugu. Taamaattumik sapaatit akunnerini aggersuni qanimut suleqatigisavut ilivullu peqatigalugit ingerlanneqartussat pingaartuupput. Sungiusarnikkut illersornissaqarfiup sumiiffimmi oqartussaasunik ikiuussinnaaneq nukittorsassavaa kiisalu Kalaallit Nunaanni eqqaanilu nunanit tamalaanit suleqatigisat suleqatigalugit.

- Sungiusarnerupput suliassavut pitsaanerusunik suliarisinnaaleqqullugit isumannaatsuunerlu pitsaanerulersillugu. Tassunga atatillugu innuttaasut akuutinnissaat pingaartuuvoq, paasitinniarlugu sooq maaniinnersugut saniatigullu sumiiffinni pissutsit mianeralugit, Søren Andersen oqarpoq

- Nunarsuatsinni taamatut ineriartoqarnera peqqutigalugu Issittoq alaatsinaanneqarnerulersimavoq. Taamaattumik nunani NATO-mi ilaasortaasuni iligisat Kalaallit Nunaanni illersornissaq isumannaatsuunissarlu pingaartinneqarpoq.

- Sungiusaqatigiittariaqarpugut, Kalaallit Nunaata illersornissaa isumannaatsuunissaalu qitiutillugit. Ukiuni 20-ni Rusland Issittumi sakkutooqarfimminik annertusiivoq. Naak Ukrainemik saassussinerup nalaani tamanna uninngatinneqaraluartoq Ruslandip Ukrainemik sorsunnini unitsippagu iliuuserisinnaasaannut piareersimasariaqarpugut.

- Ernumaneq taamaattoq Baltikumimi Europallu kangiani ilisimaneqarpoq, kiisalu Danmarkimi Atlantikup avannaa Issittorlu pineqartillugit, Søren Andersen oqarpoq nangillunilu:

- Sapaatit akunnerini tulliuttuni Illersornissaqarfiup siooranartunik arlalissuarnik akiuussinnaassusaata sungiusarneratigut Kalaallit Nunaanni oqartussaasut suleqatigalugit Kalaallit Nunaanni aamma upalungaarsimaneq tamakkiisoq nukittorsassavarput, pisariaqarlunittaaq ajunaarnerit ajunaarnersuillu piareersimaffiginissaat.

Inuiaqatigiinni isumannaatsuuneq

Suliaqartoqarnerulernera Nuup eqqaani malugineqarsinnaassaaq qulimiguullit angallannerulerlutik ilaatigullu attaveqaasersuutit mianernartut nakkutigineqarlutik soorlu Utoqqarmiut Kangerluarsunngua Polaroililu. Timmisartut sorsuutit Tunumi kitaanilu sungiusartassapput.

Sungiusarnermi taamaallaat illersornissaq pineqanngilaq aammali inuiaqatigiinni suliassat soorlu ujaasinerit annaassiniarnerillu kiisalu avatangiisinik nakkutilliineq ikuallattoqartillugulu kiisalu allatigut ajutoortoqartillugu upalungaarsimaneq. Sungiusarnerit aamma Royal Arctic Linemit umiarsuarmi – Tilioq Arctikami - ingerlanneqassapput.

- Inuiaqatigiit isumannaannerulernissaat nukittorsassallugu pingaartuuvoq, Søren Andersen erseqqissaavoq.

- Kalaallit Nunaata paarinissaa suliassaraara. Illersornissakkut ingerlatsinerpassuit innuttaasunit ernumagineqarpata eqqissisaaniarlunga oqarusuppunga, pitsaanerpamik isumannaatsuutitsiniarneq tassaammat sungiusarneqartoq, taamaalilluta ajunaarnersuaqassagaluarpat piareersimalluta. Taamaaliorpugut Kalaallit Nunaanni isumannaatsuuneq nukittorsarniarlugu, Søren Andersen oqarpoq.

Naalakkersuisut ingerlanneqartut tapersersorpaat tusagassiuutinilu nalunaarummi tikkuarlugu illersornissaqarfiup sungiusarnerisa amerlasuut ingerlanneqartarnerisa Illersornissaqarfik Kalaallit Nunaanni takussaanerulersikkaa.

Tassunga atatillugu nunanut allanut ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt oqarpoq tamanna piviusuusoq nutaaq sungiuttariaqagarput.

– Taamaammat innuttaasut akuutinnissaat pingaaruteqarpoq, taamaaliornikkut Illersornissaqarfiup sungiusarniarluni piginnaasanillu sanarfiniarluni maaniinneranik, Naalakkersuisullu suliniutinut akuutinneqarnerannik kikkut tamarmik ilisimatinneqaqqullugit. Sungiusarnerit Illersornissaqarfiup isumagisassaminik naammassinnissinnaaneranut pingaaruteqarpoq, erseqqissaavoq.