Nunarsuaq Atlantikullu
avannaa angingaarmata nunamit, imaanit dronenillu tamaat
takujuminaappoq.
Atlantikup avannaani nakkutilliinermut
attaveqaqatigiinnermullu qaammataasat mikisut pitsaanerpaamik
aaqqiissutissaasut, Aalborgimi qaammataasanik suliaqartartoq GomSpace
isumaqarpoq. Avataarsuanit tamakkerlugu isiginnissinnaaneq umiarsuarnik, dronenik nunamilu atortorissaarutinik silatusaartumik sunniuteqarluartumillu atuinissamut iluaqutaasinnaasoq, suliffeqarfik naliliivoq.
Suliffeqarfik aggustimi Illersornissaqarfiup Ballerup Superarenami inuussutissarsiornermik saqqummersitsineranut peqataavoq, aamma Dansk Industrip isumannaallisaanermut isumasioqatigiinneranut ”Future Greenland”-imut atatillugu Nuummi upernaaq peqataavoq, sapaatip-akunneranili matumani Kangerlussuarmi isumannaallisaanermut isumasioqatigiinnermut dronet qaammataasallu sammineqarneranut peqataanngilaq.
GomSpace qaammataasanut mikisunut teknologiimik tunisassiornermi siuttuuvoq nunarsuarlu tamakkerlugu nunanut 55-init amerlanerusunut tunisassiorluni.
Suliffeqarfik teknologiimik misilittagaqarluarpoq nunallu pisariaqartitaannik aaqqiissuteqartarsimalluni, soorlu USA-mi, Frankrigimi Colombiamilu oqartussaasut tapersersuineratigut. Aammattaaq imarsiornermik nakkutilliinissamut aaqqiissutissamik annertuumik, Atlantikup avannaani pisariaqartitanut naleqquttumik, Indonesia isumaqatigiinniarfigaa.
Suliniut Ulloriaq
Lars K. Alminde, GomSpacemi periusissiornermut ineriartortitsinermullu pisortaq, qaammataasat mikisut akikinnerusumik sunniuteqarluarnerusumillu aaqqiissutissaqalersitsisut oqarpoq.
Suliffeqarfik taanna qaammataasanik mikisunik inuiaqatigiinnut niuernermut nunallu iluani aaqqiissutissanut teknologiimik ineriartortitsinermi ukiuni 20-ni misilittagaqarluarpoq.
– Qaammataasaq Ulloriaq suliniutigaarput, tassani Issittumi nakkutilliinermut attaveqaqatigiinnermullu qanoq atorneqarsinnaanersoq takutinniarlugu. Suliniut 2016-imi aallartippoq Illersornissaqarfik oqaloqatigalugu, qaammataasarlu 2018-imi DTU Space suleqatigalugu aallartinneqarpoq. Qaammataasaq imaatigut silaannakkullu nakkutilliinermut iluatsittumik takutitsivoq, sulininilu 2024-mi aggustimi naammassivaa, Lars K. Alminde Sermitsiamut oqaluttuarpoq.
– Ajoraluartumilli illersornissaqarfiup suli avataarsuani atortunik pisinissamut periusissiamik utertiiviginninngillat. Taamaalilluta nunanut issittumiittunut allanut sanilliulluta kinguariarpugut. Ilaatigut avataarsuani paasissutissanik issittumi NATO-mi suleqatitsinnut avitseqatiginninnissamut ajornerusumut inissippugut, nangippoq.
– Atlantikup avannaa Kalaallit Nunaallu isorartoorujussuupput, avannarpasinnerujussuali pissutigalugu qaammataasaq issittumi ingerlaartoq atorlugu assersuutigalugu Kalaallit Nunaat nalunaaquttap-akunnera ataaseq minutsillu 30-t tamaasa assilisinnaavarput.
Nuna tamakkerlugu suliniut
Atlantikup avannaa Kalaallit Nunaallu tamaat tamatigut nakkutigisinnaajumallugu aallaqqaammut qaammataasat mikisut qulit-aqqaneq-marluk atorneqartariaqartut GomSpace-p naatsorsuutigaa, piffissallu ingerlanerani amerlanerusut atorneqartariaqartut, aaqqiissutissat assigiinngitsut pilersinneqarnerat ilutigalugu, soorlu nakkutilliinermut, attaveqaqatigiinnermut, silasiornermut, sikunik nalunaarsuinermut silallu pissusaanik nakkutilliinermut.
– Taamaattumik aaqqiissut tamanna atorneqarsinnaappat nuna tamakkerlugu suliniutinngussaaq, taannalu pitsaalluinnartumik nakkutilliissaaq inuiaqatigiinnilu tamani atuuttussanngorluni, illersornissaqarfiup nakkutilliinissamik attaveqaqatigiinnermillu pisariaqartitai ilanngullugit, GomSpacemi ineriartortitsinermut pisortaq oqarpoq.
GomSpace-p naliliinera naapertorlugu tamanna "drone-nit ungasissumut timmisartortartunit“ Issittumi piginnaasanik annertusaanissamut pilersaarutinut ilaasunit, tamarmik immikkut 750 millionit koruuninik akeqartunit, akisunerussanngilaq.
– Qaammataasat marloqiusamik atuuffeqarnerat iluaqutaavoq, tassa isumannaallisaanermut tunngasunik paasissutissiinermut aamma inuiaqatigiinnut pingaarutilinnut, soorlu annaassiniarnermut aalisarnermillu nakkutilliinermut, iluaqutaasinnaapput.
– Allatut iliussagutta immami, silaannarmi nunamilu sakkutooqarnerusariaqarpugut, tamannalu naalagaaffiit ilaasa sakkulersornerulernertut isigissavaat, tamannalu qallunaat kalaallillu nunap tamatuma ’sakkulersorfiunnginnissamut’ kissaataannut akerliussaaq, Alminde Sermitsiamut oqarpoq.
Nakkutilliineq
GomSpacep aaqqiissutissai umiarsuarnik timmisartunillu nakkutilliinermut taakkunanngalu attaveqarnermut atorneqartarput.
Umiarsuit Kalaallit Nunaata imartaani angalasut sumiinnersut ilisimassallugu inuiaqatigiit pisariaqartippaat.
Ingammik aalisariutit assigiinngitsut, kiisalu umiarsuarnik takornariartaatit umiarsuillu ilisimasassarsiortunik angallassisut pineqarput.
– Umiarsuit tamarmik AIS-imik nalunaaruteqartartut qaammataasatsinnit takusinnaavavut, aammali umiarsuit AIS-imik nalunaaruteqarunnaarsimasut malinnaaffigisinnaavavut, umiarsuarmit radiukkut nalunaarutit allat, soorlu radarimik, malinnaaffiginerisigut.
– Taama pisoqaraangat pasitsannartoqartarpoq taamaattoqartillugulu misissuiffigineqartariaqarput, Alminde oqarpoq.
Aasaanerani umiarsuaq takornariartaat Tunumi kangerlummi tammarsimavoq.
– Taamaattoqartillugu qaammataasat umiarsuup sumiinneranik paasissutissiinissaat ilimanarpoq, oqartussallu sumiinnersut takusinnaavaat assersuutigalugulu drone atorlugu sulerinersut takusinnaallugu, AIS-imilluunniit nalunaaqutaat qamissimagaluarpat, tamannami Kalaallit Nunaata imartaani inerteqqutaavoq, oqarpoq.
Timmisartunik nakkutilliinermut aamma Kalaallit Nunaata silaannartaani Naviairip akisussaaffigisaani aqutsinermut qaammataasat aamma atorneqarsinnaapput.
– Timmisartut nakkutigisinnaallugillu attaveqarfigisinnaalissavavut, Lars K. Alminde oqarpoq, tamannalu Kalaallit Nunaata silaannartaani isumannaatsuunerulersitsillunilu sunniuteqarluarnerulersitsissaaq.
Timmisartorsuit tammariataarsimasut nassaarineqarsimanngisaannartut pillugit Lars K. Alminde innersuussivoq, GomSpacellu teknologii ineriartortissimasaa atorlugu qaammataasakkut imarpiit nakkutigineqarsimasuuppata taama pisoqarsimanavianngikkaluartoq, taanna isumaqarpoq.
Qaammataasat atorlugit sermeqarnermut, annaassiniarnermut, sinerissami uuttortaanermut, silap pissusiata allanngoriartorneranut il.il. atorneqarsinnaasut aamma innersuussutigaa.
– Suut tamarmik, ilaatigut umiarsuarnik sakkutuujunngitsunik angallattunik, tamakkiisumik takunnissinnaaneq SAR-imik suliaqarnermi ilisimassallugu pingaaruteqarpoq, tamannalu sukkasuumik sunniuteqarluartumillu ikiuinissamut iluaqutaasinnaavoq. Tassani qaammataasat iluaqutaasinnaapput, taanna ilisimatitsivoq.
Akikinnerusoq pitsaanerusorlu
Dronenit, timmillutik nakkutilliisunit, qaammataasat akikinnerusumik nakkutilliisinnaasut GomSpacep nalilerpaa.
Qaammataasat paasissutissanik annertuunik pissarsisitsisarput, taamaalillunilu periarfissat allat pitsaanerusumik atorneqarsinnaapput. Assersuutigalugu dronet sumiiffinni pasinartunik takunnissimaffiusuni atorneqarsinnaapput, taamaalillunilu appasinnerusumit eqqorluarnerusumik assiliisinnaallutik. Aamma aalisariutinik inunnillu ajornartorsiortunik umiarsuarnik alapernaarsuisunik toqqaannartumik alapernaarsuiartortitsisinnaasoqalissaaq, Atlantikup avannaani nammineq ujaasiartunngikkaluarluni.
– Illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaanni nakkutilliinissamut dronet ungasissumut ingerlasinnaasut eqqartortarpai, akisuallaarpulli, suliniullu unitsikkallarneqarpoq. Illuatungaani qaammataasatigut aaqqiissut Illersornissaqarfiup iluaqutaasumik atorsinnaavaa, ujagarlu nassaarineqareerpat dronenik ikiorteqarsinnaapput, Alminde naliliivoq, Den Europæiske Rumfartsorganisationilu (ESA) Issittumi silamik silaannarmillu nakkutilliinissamut Artic Weather Satellite-mik taaneqartumik qaammataasamik aallartitseqqammersoq ilisimatitsissutigalugu.
– Suliniummi tamatumani Sverige siuttuusuuvoq, GomSpacelu Luxembourgimi immikkoortortaqarfini aqqutigalugu aningaasaliisarpoq, Danmarkip aningaasaliisarnera killeqartorujussuummat, naak suliniut taanna Kunngeqarfimmut tunngassuteqangaaraluartoq, ilassuteqarluni oqarpoq.
Sakkutooqarnerup tungaannit avataarsua sakkutuut atugassarititaasut ilaattut pisariaqartinneqartoq Natop 2018-imiilli akueraa, tamannalu isumaqarpoq nunat ilaasortaasut tamarmik, aamma Danmark, piginnaasaqarnerulertariaqartut. Issittumi avataarsuanut aningaasaliisoqartariaqarnera USA-p Issittoq pillugu periusissiamini nutaami aamma erseqqissarpaa.
Immap naqqatigut kabelinik taarsiisinnaanngitsut
- Immalli naqqatigut kabelinik qaammataasat taarsiisinnaappat?
– Naamik, ullumikkut inuiaqatigiinni atorneqartartunik, immap naqqatigut kabelitigut sunniuteqarluartumik ingerlanneqartussanik, paasissutissanik taama amerlatigisunik qaammataasat mikisut nassiussuisinnaanngillat.
– Taanaattumik immap naqqatigut kabelit suli pisariaqarput. Qaammataasalli atorlugit kabelit sumiinnersut nakkutigineqartarput, pasitsaanneqarsinnaasunillu pisoqarnersoq paasineqarsinnaasarluni.
– Qaammataasat mikisut aamma ajunaarnersuaqartillugu atorneqarsinnaapput, pinasuartoqartillugulu immap naqqatigut kabelit arlaannik ajoquserpata ajornartorsiutit aaqqinneqarnissaannut iluaqutaasinnaallutik. Taama pisoqarpat oqartussaasut nunap iluani avataanilu attaveqaqatigiinnermi pisariaqartitaminnik qaammataasanit ikiorneqarsinnaassapput, oqarpoq.
GomSpacep "nunat avataarsuanik atuisalerlaat" oqartussaassutsiminnik atuinerminni qaammataasanik atuinermik ikiussallugit misilittagaqarluarfigigaa Alminde ilisimatitsivoq.
- Colombia 2017-imiilli suleqatigaarput, tassani sulisunik ilinniartitsilluta, attaveqaqatigiinnermut pilersitsillutik, nunat tamalaat qaammataasaannik atuinermik attaveqaqatigiinnermillu aqutsillutau, qaammataasanillu marlunnik nakkutilliinermut atortunik tunniussilluta.
- Assersuutigalugu orpippassuarni unioqqutitsilluni orpinnik killuinermi imaluunniit aatsitassarsiornermut nakkutilliissutitut, oqartussat unioqqutitsiviusumut ornigussiinnaaniassammata, maanna atorneqartarput, oqarpoq.
