Qallunaat
oqaasii nunatsinni ukiuni qulikkuutaanni kingullerni tatineqaraluttuinnarput.
Inoqatinut attaveqaqatigiittarfinnut internetimullu iserniarneq
ajornannginnerujartortillugu inuusuttut tuluttut oqalunnissaq ulluinnarni
toqqarusunnerusarpaat, qallunaalli oqaasii tunulliunneqaleriartorlutik.
Qallunaat
oqaasii nunatsinni ukiuni qulikkuutaanni kingullerni tatineqaraluttuinnarput.
Inoqatinut attaveqaqatigiittarfinnut internetimullu iserniarneq
ajornannginnerujartortillugu inuusuttut tuluttut oqalunnissaq ulluinnarni
toqqarusunnerusarpaat, qallunaalli oqaasii tunulliunneqaleriartorlutik.
Politikikkut
partiit arlallit Kalaallisut Tuluttullu oqaatsit nukittorsarneqarnissaannik piffissap
ingerlanerani siunnersuuteqartarput, taamaalillunilu qallunaatut oqaatsit suli tatineqarnerulerlutik.
Inatsisartut
ataatsimiinnissaanni tullermi oqaatsit pillugit saqqummiussisoqaqqissaaq, meeqqat
inuusuttuaqqallu ilinniartinneqarneranni Qallunaat oqaasiisa
pingaaruteqannginnerulernissaat Tuluillu oqaasiisa pingaaruteqarnerulernissaat,
ilaatigut siunnersuutigineqassallutik.
Tuluilli
oqaasiisa atugaanerulernerat oqaatsitsinnut qanoq sunniuteqassava?
Qallunaat oqaasii
atorunnaariartuaarneqassappata, qanoq inissisimaffeqassappat? Aamma oqaatsivut Namminersorlutik
Oqartussani allaffissornermi siunissami kisimik atugaalissappata, taava
oqaatsinut qanoq aningaasaliisoqartariaqassava? Apeqqut kingulleq
siulliuteriartigu.
Oqaatsivut
tunngavigisassamik suli amigaateqartut
Oqaasileriffimmi
siunnersortaanerusimasup ullumikkullu soraarnerup Per Langgårdip oqaatigaa, Namminersorlutik
Oqartussani kalaallisuinnaq atuilernissamik takorluukkap piviusunngortinnissaa
ajornaatsuinnaanavianngitsoq.
- Kalaallit
oqaasii Danmarkimisut allaffissornikkut pisortaqarfinni oqaasiusutut pingaarnertut
atorneqassappata, tamatumunnga aningaasartuutissanut
akileerusussuseqartoqartariaqarpoq, – tamatumanilu aningaasarpassuit
pineqarput, oqarpoq.
Tamatumani
pisariaqartinneqarput atuakkat ilinniutit, ordbogit, aalajangersimasunut
taaguusersuutit, allaffiit nutserisoqarfiit aamma ilinniartitaanikkut
sakkortuumik suliniuteqarnerit.
Suliassap
tamatuma kivinnissaanut oqaatsivut ullumikkut piareersimanngilluinnarput.
Taassuma
tikkuarpaa, Danmarkip qallunaat oqaasiisa attatiinnarnissaannut
ineriartortinnissaannullu aningaasarpassuit ukiut tamaasa atortarai — ilaatigut
atuakkanik saqqummersitsisarnernut aamma atuartitsinermi atortunut.
- Uagut Nunatsinni
oqaatsitta taama pineqarnissaat kissaatigigutsigu, tamatumunnga aningaasaliinissamut
piumassuseqartariaqarpugut, taamaanngippat anguniagaq angusinnaanngilarput.
Ilitsoqqussaralugu oqaatsinik atuartitsineq
pitsanngorsarneqartariaqartoq
Per
Langgårdip oqaatigaa, ajornartorsiutit annersaasa ilagigaat, innuttaasut
amerlanersaasa namminneq ilitsoqqussaralugu oqaatsitik atorlugit naammattumik
ilinniartinneqarsimannginnerat.
- Inuiaqatigiittut
nammineq oqaatsitsinnik naammaginartumik ilinniarluarsimasuunngilagut. Inuiaat oqaasiinik
ilinniarluarsimasutut suliaqarnermi oqaatsit assigiinngitsunik qaffasissusillit
akornanni suliaqarsinnaasariaqarpoq – soorlu innuttaasut allagaannik
sammisaqarnermit inatsimmi oqaasertanik periaatsinik erseqqissaanernut. Oqaatsit
atorneqartut taakku marluk atorlugit attaveqaqatigiinnerit assigiinngillat,
oqarpoq.
Assigiinngissutaat
assersuummik ima erseqqissarpaa: Pisortani oqartussat innuttaasumut
oqariartuutigissagunikku illuni hiistitut nimeruaartutut qalipassinnaanngikkaa,
oqariartuut paasiuminartumik oqaatigisariaqartarpoq. Illoqarfimmili
pilersaarutinut ilanngunneqaraangat oqaatsit teknikimut tunngassuteqarnerujussuusarput.
- Oqaatsit
assigiinngilluinnartut marluk pineqarput, Langgård erseqqissaavoq.
Taamaattumik
kalaallisut aalajangersimasunut taaguusersuinerit atorluarneqarsinnaasut
ineriartortinneqarnissaat marloqiusamik suliassatut isigaa: Ilaatigut ilitsoqqussaralugu
oqaatsit atorlugit atuartitsinerup malunnaatilimmik pitsanngorsarneqarnissaa
aamma allamiut oqaasiinik ilinniartitsinerup nukittorsarneqarnissaa.
- Allamiut
oqaasiinik pisinnaasaqannginneq aqqutissaanngilaq. Nutaaliaasumik
ingerlatsinermut malinnaasinnaassagaanni allamiut oqaasii minnerpaamik oqaatsit
ataatsit pitsaanerpaamillu oqaatsit assigiinngitsut
marluk, pikkoriffigisariaqarput.
