Rusland siulittaasutut

Piffissami nunarsuarmioqatigiit Ruslandimik Putinimillu tunutseqqaffigisaanni, Russip PAME-mi, Issittumi Siunnersuisoqatigiit imaani avatangiisit illersorneqarnissaannut suleqatigiissitaanni, siulittaasunngornera uissuummisitsivoq.

Abidat Magomedova, Russit pinngortitami isumalluutinut avatangiisinullu ministereqarfianni nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnermut immikkoortumi pisortamut tullersortaavoq.

Abidat Magomedova Issittumi Siunnersuisoqatigiit suleqatigiissitaanni sulisarnermigut ilisarisimaneqarpoq. Ruslandip piffissami 2021 – 2023 Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuutitaqarnerani SDWG-mik suleqatigiissitamut siulittaasuuvoq – Issittumilu Siunnersuisoqatigiit nittartakkakkut quppernerat naapertorlugu siusinnerusukkut suleqatigiissitami CAFF-imik taaguuteqartumi aamma ilaasortaasimalluni.

PAME-p siulittaasunngortoq sorsualiarinngilaa. Tusagassiuutinut nalunaaruteqartoqanngilaq – suleqatigiissitallu nittartakkakkut qupperneranut isernerluni ilaasortat ataasiakkaat alakkarlugit taamaallaat tamanna paasineqarsinnaavoq.

Toqqagaq maluginiarnartoq

Russimik siulittaasunngortitsineq maluginiarnartuuvoq, Issittumimi Siunnersuisoqatigiinni nunat ilaasortat sinnerisa, Ruslandip 2022-mi Ukrainemik saassussinerata kingorna Ruslandimik suleqateqarnerat unitsinneqarnikuuvoq – Ruslandillu inissisimanera tamarmi kingorna Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataannarsinnaanerannut annertuumik navianartorsiortitsivoq.

Ruslandip piffissami 2021 – 2023 Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuutitaqarnerata pissutsit taamanikkut ajorseriartippai, nunallu tamat akornanni suliniaqatigiiffimmi arlaannaataluunniit suleqatigiumanngisaanik siulittaasoqarneq tusiapitsitsivoq.

Norgep siulittaasuutitaqarneq Ruslandimit tigummagu, Norgemiut Issittumut Siunnersuisoqatigiinnik aallartitseqqinnissamik annertuumik suliassaqarput – ilaasortallu akornanni attaveqaqatigiinnerit annertuut ingerlanneqarlutik, peqatigisaanillu Ruslandip suli suleqataanera avammut malunnartikkumaneqanngilaq.

Tamanna ilaatigut Issittumi Siunnersuisoqatigiit siulittaasoqarfiata ulloq 28. februar 2024 tusagassiuutinut nalunaarutaanni malugineqarsinnaavoq. Tassani Morten Høgslundip, Norskit Issittumi aallartitaata taamanikkullu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni SAO Chairiusup Issittumi naalagaaffiit arfineq pingasut nunap inoqqaavisa suliniaqatigiiffiinit sinniisut suleqatigalugit suleqatigiissitami sulinerup attaveqaatit atorlugit ingerlaqqissinnaaqqilernera nuannaarutigaa.

- Suleqatigiissitat peqataanngippata Issittumi Siunnersuisoqatigiit ingerlasinnaanngillat. Suleqatigiissitat pisortatigoortumik ataatsimiittarnerisa nanginneqarnerisigut, Issittumi Siunnersuisoqatigiit Issittumi avatangiisinik illersuinermik piujuartitsisumillu ineriartortitsinermik apeqqutit suleqatigiissutigineqarneranni ataatsimooqatigiinnermi pisinnaatitsissutiminik nangitsisinnaaneranik qularnaarinninniarnermi pingaarutilimmik alloriartoqarpoq, Morten Høgslund tusagassiuutinut nalunaarummini allappoq.

Aallartitaqarnikkut suliarilluagaq

Tusagassiorfinnut 2024-mi nalunaarut aallartitaqarnikkut suliarilluagaavoq, Morten Høgslundimmi suleqatigiissitani sulinerup nanginneqarnera oqaluttuaraa – taamaalillunilu ajornartorsiutinut qitiusoq – Rusland - taanagu.

- Tamannalu aamma PAME-p Ruslandimeersumik suleqatigiissitap siulittaasoqarneranik sorsualiarinninnginneranut patsisaagunarpoq, Forsvarsakademimi lektori Marc Jacobsen, Issittumi politikimi Danmarkip alaatsinaattuini nuimanernut ilaasoq oqarpoq.

- Maannakkut immikkoortut marluinnaat Ruslandip nunanik allanik suleqaatigiissutigisinnaavai – silaannarsuaq Issittorlu. Manna suleqatigiinnerup attanneqarnissaanut tunngavoq, naak tamanna toqqoqqakannersumiluunniit pigaluarpat. Russit Issittumi Siunnersuisoqatigiinni peqataanerat taamaalilluni attaveqaatit atorlugit ingerlanneqartoq, Ruslandimik akuutitsiinnarneruvoq. Ruslandip nunataata angissusiata Issittumi annertuumik peqataanerata kinguneraa – Ruslandilu peqataatinnagu Issittumi suleqatigiinnermik ingerlatsineq isumassaqanngilaq.

- Tamannalumi ilisimatusarnerup silarsuaani oqaasertaqartipparput. Issittumi acceptionalismemik taagorparput, Marc Jacobsen oqarpoq.

Sullivik

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiissitat Issittumi suleqatigiinnermi sulliviupput. Tassani ukiumut arlaleriarluni ataatsimiittoqartarpoq, tassanilu pappiaqqat sulinermi pappiaqqat amerlanerit allanneqartarput – amerlanertigut ilisimatuunit immikkoortuminni immikkut ilisimasalinnit.

Suleqatigiissitat arfinillit ukuupput: ACAP (mingutsitsinermik akiuiniarneq), AMAP (Avatangiisinik nalunaarsuineq), CAFF (Assigiinngiiaassuseq uumasunillu naasunillu illersuineq), EPPR (Pinaveersaartitsineq ajunaarnersuarnillu akiuiniarneq – tassani ilaatigut uuliaarluernerit pinngortitamilu ikuallattoornerit), PAME (Imaani avatangiisinik illersuineq) kiisalu SDWG (Issittumi inuiaqatigiinnik aningasaqarnikkut inuuniarnikkullu piujuartitsisumik ineriartortitsineq).

Akuttunngitsuni, tamatiguunngitsorli suleqatigiissitani siulittaasoqarneq nikittaattumik ingerlanneqartarpoq, taamaalilluni nunat tamarmik paarlaattaallutik siulittaasuutitaqartarnerat qularnaarneqartarpoq. Tamannali suleqatigiissitamut SDWG-mik taagorneqartumut atuutinngilaq, tassani nuna Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuutitaqartoq aamma siulittaasuusarpoq.

Taamaammat maanna Kunngeqarfik Danmark SDWG-mi siulittaasuutitaqarpoq. Nunanut allanut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfimmeersoq Camilla Aviaja Olsen siulittaasuuvoq.

Piffissami siulittaasuutitaqarfiusumi kingullermi Kunngeqarfik Danmark CAFF-imi siulittaasuutitaqarpoq. Tassani Inge Thaulow Nunalerinermit, Imminut pilersornermut, Nukissiuuteqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmeersoq siulittaasuuvoq.

Suleqatigiissitat siulittaasuuffiillu inissitsiternerat suli naammassinngilaq. USA EPPR-mi siulittaasuussasoq aalajangerneqarpoq, sulili sinniisumik toqqaasoqanngilaq.