Finlandip avannaani
orpippassuarni nipaanneq tassanngaannaq timmisartunik sorsuutinik qulaassisunit
kipineqarpoq.
– Finlandip NATO-mut
ilaasortanngornerata kingorna sakkutuut ingerlatsinerat annertuumik
annertusivoq, tamaani tuttuutilik Kyösti Uutela AFP-mut oqarpoq.
Finlandip avannaani
orpippassuarni nipaanneq tassanngaannaq timmisartunik sorsuutinik qulaassisunit
kipineqarpoq.
– Finlandip NATO-mut
ilaasortanngornerata kingorna sakkutuut ingerlatsinerat annertuumik
annertusivoq, tamaani tuttuutilik Kyösti Uutela AFP-mut oqarpoq.
Tassunga tuttuutileqataanullu
tamanna annertuumik ilungersunartorsiortitsivoq. Taama Uutela, Europap kitaani
qamutilinnik sungiusartarfiit annersaanni Rovajärvikkoornermini oqarpoq.
Piffik Ruslandip
killeqarfianit 100 kilometerinik ungasitsigisumiippoq, 1070
kvadratkilometerinillu annertussuseqarluni. Taannalu Uutelap aqutsivigisaani
tuttut ivigartortarfiisigoorpoq.
Finland Ruslandimut
killeqarfeqartoq, ukiuni qulikkaani iligiit avataanniinnerminik Ruslandip
Ukrainemik saassussineranut qisuariaatitut 2023-mi taamaatsitsivoq NATO-mullu
ilaasortanngorpoq. 2024-mi USA-p Finlandillu sakkutooqarnikkut
suleqatigiinnerat aallartinneqarpoq.
Qamussuarnik oqimaatsunik sakkutuunillu tuusintilinnik atuinikkut tuttut neriniartarfii pingaarnerit aserorneqarput, tuttuutilik nassuiaavoq.
Assi toqqorsivimmeersoq: Stoyan Nevov/Reuters
Sakkutooqarnikkut
ingerlatsineq sungiusarnerillu Ukrainemi sorsuunnerup aallartinnerata kingorna
annertuseriartut, Finlandimi sakkutuut AFP-mut uppernarsarpaat. Tamanna
isumannaallisaanermi pissutsit ajorseriarnerat pissutigalugu pivoq.
Siorna Finland sakkutuut
sungiusarnerini 103-ni peqataavoq. Tamanna 2023-mi 89-eriarnermit
qaffariarneruvoq.
Ullut ilaanni sakkutuut
sungiusannginneranni tuttuutilik Uutela orpippassuarni orpeqatinnginnersamut
qaqivoq. Tamanna tuttut ivigartorfigisaraluagaat maanna sakkutuunut
toqqorfissatut putuliorfigineqarsimavoq.
– Qamussuit sakkutuullu
tuusintilikkaat orpippassuarnik aserorteripput, taanna uumasuutit nerisaqarfii
pingaarnerit innersuussutigalugit oqarpoq.
– Tuttut
maaniissinnaajunnaarput.
Finlandi 4300-t missaannik
tuttuutileqarpoq, tuttullu 184.000-t missaanniipput. Uumasut piffinni
assigiinngitsuni 57-niipput. Taakku tamarmik nunap tamarmiusup 36 procenteraat.
Tuttuutillit tuttut neqaat amiilu tuniniartarpaat. Taakkulu pingaarnertut isertitarisarpaat.
Tuttu aqqusinikkut ikaannginnermini nasippoq. Sakkutuut sungiusarnerisa uumasut nalinginnaasumik ivigartortarfiinit qimaasikkai, tuttuutilik oqarpoq.
Assi toqqorsivimmeersoq: Oliver Morin/Ritzau Scanpix
Taakkununngalu Riikka
Porodudas ilaavoq. Taassuma sakkutuut 6500-t missaaniittut Finlandimeersut,
Sverigemeersut Tuluillu Nunaanneersut maajimi seqqortaarnermik sungiusarnerisa
uumasuutiminik akornusersuinissaat aarlerigaa.
– Sungiusarnerit kulavannik
piaraannillu ungertitsisarput. Ivigartortarfiinit qimaatinneqartarput, taanna
AFP-mut oqarpoq.
Finlandimi tuttuutillit
amerlasuut Samiupput. Tuttuuteqarneq Samit kinguaariippassuarni kulturiannut
ilaavoq.
SAAMIT PILLUGIT IMMIKKOORTUT TALLIMAT
*Samit Skandinaviap avannaanni Kolallu qeqertaasaani
Ruslandimiittumi inuiattut ikinnerussuteqartuupput. Samit nunaat Laplandimik,
Samelandimik Sápmimilluunniit taagorneqartarpoq.
* Samit 50.000 – 70.000-it missaannik
amerlassuseqarput, amerlanersaallu Norgimi najugaqarput (30.000 - 40.000),
Sverigemi (15.000 - 20.000), Finlandimi (9000) Ruslandimilu (1800 - 2000)
najugaqarput. Samit oqaasii oqaaserivaat.
* Samit siusinnerusukkut aallaaniaallutillu
piniartutut angalaavartuupput, ukiunili akullersuarni tuttuuteqalerput aalajangersimasumillu
najugaqalerlutik. 1800-kkunnit 1900-kkut qiteqqunnerat tikillugu sakkortuumik
politikikkut akuutinniarneqarnermik nalaataqarput, amerlasuullu oqaatsiminnik
kulturiminnillu pinngitsaalillutik taamaatitinneqarput.
* Sametingimik taaneqartoq Norgimi, Sverigemi
Finlandimilu pilersinneqarpoq, taannalu sulianut Saminut tunngasunut
siunnersuisartuuvoq. Norgip tunngaviatigut Samit piffinnik qangarsuaanilli
najukkaminnik piginnittuunerat akueraa.
* Tuttuuteqarneq amerlasuutigut Saminut
tunngatinneqartarpoq, 10 %-lli inorlugit taamatut inuussutissarsiortuupput,
inuussutissarsiullu ullunit nutaanit avatangiisitigullu unammilligassanik
naalataqarfiuvoq. Samit annertuumik eqqumiitsuliornikkut assassornikkullu
ileqqoqarput.
Issuaaffik: Den Store Danske
Sakkutuut ingerlatsinerat
silaannaallu pissusaata allanngoriartornera Finlandimi Saminut tuttuutilinnut
1200-t missaanniittunut annertuumik ilungersunartorsiortitsivoq.
Taama Tuomas Aslak Juuso,
Finlandimi Sametingimi præsidentiugallartoq AFP-mut oqarpoq.
– Tuttuuteqarnitsinni tuttut
nunami uumaffimminni ivigartorsinnaanerannik pinngitsuuisinnaanngilluinnarpoq.
Finlandimiut timmisartuutaat sukkasuuliaq mittarfimmiit qangattarnissaminut piareersartoq. Taanna sakkutooqarnermi maskiinat Finlandip avannaani pinngortitami uumasunut ajoqusersuisartut arlallit ilagaat.
Assi: Markku Ulander/Ritzau Scanpix
Silaannaap pissusaata silamik
sunniinerata ”tuttorpassuit toqorarnissaat pinngitsoortinniarlugu” tuttuutillit
annertusiartortumik tuttuutiminnik nerukkaasalernerat kinguneraa.
Sakkutoorpassuillu Samit
nunaanniittalernerat 2023-mi ”Saminut pitsaanngitsumik misigititsisoq”, Juuso
oqarpoq.
- Piffinni tuttuutillit
sioqqutsisumik nalunaarfigineqarsimanngillat. Upernaakkut ivigartortarfiit
aserorneqarput. Traktorit ivigartortarfinnik aseruipput, ivikkallu
naaqqissinnaagunanngillat, Juuso nassuiaavoq.
Sakkutooqarnikkut
ingerlatsinerit aserugaannut akisussaatitsisoqartariaqartoq taanna isumaqarpoq.
