SAS qangatuut timmisartuussisalerniartoq

Aappaagu juunip 27-ani SAS toqqaannartumik Nuuk Københavnillu akornanni timmeqqittalerpat tamanna oqaluttuarisaanermi pingaarutillit ilagissavaat. Kalaallit Nunaannimi timmisartornerup oqaluttuassartaa SAS-imut attuumalluinnarpoq.

Taamaaliorneq Skandinaviamiut timmisartuutileqatigiivisa ataannassasoq kissaatigaat.

– SAS Danmarkimik naalagaaffeqatigiinnermut annertuumik tunngavoq, oqaluttuarisaanerullu ingerlanerani Kalaallit Nunaata, Savalimmiut Danmarkillu akornanni attaviliisuulluni.Taamaattumik tamakkiisumik taamatut Atlantikukkut attaviuleqqittutut inissisimalernissarput immikkut ittumik maniguunnartillutigulu tulluussimaarutigaarput, attaveqarnermut piujuartitsinermullu pisortaaneq Mads Brandstrup Sermitsiamut oqarpoq.

– Kalaallit Nunaat alianaaqisoq nunarsuarmilu pingaarutilimmik inissisimasoq suli angalaffissatut pingaarutilittut inissisimavoq, neriuppugullu kingumut Nuummut aqqummi nutaami timmisalernitsigut Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni ineriartortitseqataasinnaallutalu suliffissanik pilersitsisinnaassalluta.

SAS-ip erseqqissarpaa ingerlatseqatigiiffiup Air Greeland qanimut suleqatigissagaa.

– Air Greenlandimik niuernermut tunngasumik isumaqatigiissuteqareernitsigut SAS aqqutigalugu Kalaallit Nunaata nunarsuarmut attaveqarnera pitsaanerulissaaq. Saniatigullu SAS-ip Issittumut angalanissamut periafissaasa nukittorsarnissaanik kissaatigisaa erseqqissarneqarluni.

Sapaatit akunneranut pingasoriarluni

SAS-ip aallarfissai nutaat sapaatit akunneranut pingasoriartassapput, ataasinngornikkut, pingasunngornikkut tallimanngornikkullu. SAS-ip pilersaarutigaa timmisartoq Airbus A-320 Neo atorlugu timmisartuussisarnissaq, SAS taamaattumik 67-inik peqarmat. Timmisartoq180-inut inissaqarpoq, qanorli piumaneqartiginera apeqqutaatillugu ilaneqarsinnaallutik, SAS-ip akikitsuni inissanik neqeroorutigimmagu SAS-imi GO-mik taaguteqartut, kiisalu Premium, ullutsinni SAS-imi Plus-imik taaguuteqartut. Matumani bilitsinut ilaavoq Kastruimi loungemiisinnaaneq ikiartorasuarsinnaanerlu.

Avammut attaveqarnermut pisortap Alexandra Lindgren Kaoukjip oqaatigisinnaanngilaa Københavnip Nuullu akornanni bilitsit qanoq akeqassanersut.

– Akit assigiinngillat ulluni assigiinngitsuni qanoq piumaneqartiginerat apeqqutaammat – uanilu takuneqarsinnaajuassallutik www.sas.dk

Juunip27-ani ullormi atulerfianni maannakorpiaq akit nittartakkami allassimapput, siumuinnaq GO-mi 2.599 koruuneqarluni Plus-imilu 3.299 koruuneqarlutik.

SAS aggustip naanissaanut timmisassaaq, periarfissaqartinneqalaarporli sivitsorneqarsinnaanissaa.

– Aggustip naanissaanut timmisassaagut – aallaqqaammut, Alexandra Lindgren Kaoukji oqarpoq.

Pisortaq oqartoorsimasoq

Qangali ilimagineqarsimavoq SAS Kalaallit Nunaannut utissasoq novembarip28-ani Nuummi mittarfik nutaaq ammarpat, SAS-ili paasissutissiinaveersaarsimavoq.

Ilimagineqarpoq SAS-imi pisortaaneq Hollandimiu Anko van der Werff oqartoorsimassasoq, septembarip17-ani ataatsimeersuarnermi oqarami timmisartuussinermik suleqatigiiffik SkyTeam SAS-ip ilaasortaaffigisaa Kalaallit Nunaannut timmeqqittalerniartoq.

Eqqumiiginartumik taamanikkut pisortap oqaasii SAS-imi tusagassiinermut immikkoortortamit uppernarsiumaneqanngillat, oktobarilli 23-ani kiisami uppernarsarneqarpoq.

SAS-ip timmiffigisartagassaa nutaaq Nuummi aasaanerani timminissanut ilanngunneqarpoq, tamannalu ukioq manna siusinnerusukkut uppernarsineqareersimavoq. Pineqarpoq Aalborgimit timmineq, timmisartuutileqatigiiffimmit AirSevenimit ingerlanneqartussaq Danmarkimi angalatitsivik Ruby Rejser sinnerlugu kiisalu toqqaannartumik New Yorkimit timmineq, USA-mi timmisartuutileqatigiiffimmit United Airlinesimit nunarsuarmi timmisartuutileqatigiit annersaannit pilersinneqartussaq.

Kalaallit Nunaanni qangaaniilli

SAS 1949-mili Kalaallit Nunaannut timmisartortaleqqaarpoq – 1954-imilu Ingerlatseqatigiiffik nunat tamat akornanni aqqusaarfissamik pilersitsivoq, SAS-ip Københavnip Los Angelesillu akornanni issittumi angallavik ammarmagu, Kangerlussuarmi orsersorfittalik. Oqaluttuarisaanermi pingaarluinnartuuvoq.

Angallavik ukiorpassuarni USA-mi filmiliaritittartunit Europaliartunit miffigiumaneqarnerusarpoq – tassungalu atatillugu tusaamasarsuit Kangerlussuarmut tikeraartarput. Angallavimmi tassanerpiaq ussassaariniummik pilersitsisoqarsimavoq, SAS-ip 1954-imi Kalaallit Nunaanni aqquserngit aqqinik allagarsiivik assilineqarnerpaaq ikkummagu, Kangerlussuarmi akunnittarfiup eqqaani nunarsuarmi illoqarfiit pingaarnersaanut qanoq isorartutiginersoq allassimalluni.

Kingorna ukiorpassuarni Københavnip Kangerlussuullu akornanni aqqut taanna ataavartuuvoq kalaalllit amerlanersaannit Danmarksmaskinamik ilisimaneqartoq. 1998-ip tungaanut SAS kisimiilluni tassani angalasarpoq, taamanikkut Grønlandsfly angalasalermat timmisartortaani Boeing 757 Kunuunnguaq atorlugu. Kangerlussuup Københavnilli akornanni timmisalerpoq, tamatumalu kingornagut ukiuni timmisartuutileqatigiit marluk timmisarput.

Ukiakkut 2002-p tungaanut, SAS timmisartuussiumajunnaarluni Kalaallit Nunaannit qimagummat, saniatigut Air Greenlandip timmisartoq A-330 siulleq Norsaq pisiaralugu. SAS aasakkut 2007-mi iluatsittorsuunngitsumik timmisartuussisaleqqinniaraluarpoq.

Ukiorpanni SAS siullermik Grønlandsflymik piginneqataavoq kingornalu Air Greenlandimik. Ingerlatseqatigiiffik aallarnisaaqataavoq, taamanikkut kalaallit timmisartuutileqatigiiffiat 1960-mi pilersinneqarmat. SAS-ip 2019-ip tungaanut Air Greenlandimi piginneqataassutit 37,5 procentiat pigaa, kingorna piginneqataassutit Naalakkersuisunit pigineqalerlutik.