Savalimmiut Watsonilu: Iliuuseq muminganik kinguneqarpoq

Savalimmiuni ukiumoortumik niisarnat piniarneqartarneranni Paul Watsonip suliniuteqarnera ukiorpassuarni misilittagaqarfiuvoq. Ukiut qulit 15-illu matuma siorna suliniuteqarnera Savalimmiuni inuusuttut arfanniarnermik soqutiginnilernissaannut ilimaginngisamik pissutaavoq

Niisarnat 130-t Savalimmiuni illoqarfiit pingaarnersaata Tórshavnip eqqaani illoqarfiup immikkoortuani Argirimi sissamut sioqqanik ulikkaartumut 2019-imi maajimi ungoorneqarput. Atlantikup avannaata kangiani arferit 380.000-it missaanniipput, taakkunannga 100.000-it Savalimmiut eqqaanniillutik. Whaling.fo naapertorlugu Savalimmiormiut agguaqatigiissillugu ukiumut 600-nik arfernik pisaqartarput.
Saqqummersinneqarpoq

Akerliussutsimik takutitsisartoq Amerikamiu Canadamiulu Paul Watson allaaserisap matuma allanneqarnerata nalaani Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmi suli tigummineqarpoq.

Umiarsuaq John Paul DeJoria avannamut ingerlasoq, tassanilu Paul Watson, Japanimi eqqartuussivimmit ujaarineqartoq, ilaasoq Savalimmiuni politiit juulimi nalunaarput.

Akerliussutsimik takutitsisartoq Amerikamiu Canadamiulu Paul Watson allaaserisap matuma allanneqarnerata nalaani Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmi suli tigummineqarpoq.

Umiarsuaq John Paul DeJoria avannamut ingerlasoq, tassanilu Paul Watson, Japanimi eqqartuussivimmit ujaarineqartoq, ilaasoq Savalimmiuni politiit juulimi nalunaarput.

Savalimmiormiut oqartussaasuinit nalunaarutigineqarmat tupinnanngitsoq, Savalimmiuni tusagassiortoq erseqqissaavoq.

- Paul Watsonip iliuusii Savalimmiormiunut politiivinullu ukiut ingerlaneranni ulapputigineqartarsimapput. Taamaammat immaqa alapernaavigiuaannassavaat, Hallur av Rana innuttaasunut tusagassiisarfimmi Kringvarp Føroyameersoq AG-mut oqarpoq.

Paul Watsonip kattuffiullu Sea Shepherdip Savalimmiuni ukiut 1000-it sinnerlugit ileqquusoq malillugu niisarnarniarneq 1980-ikkunni akerliussutsimik takutitsinikkut unitsinniarlugu aallartippaat. Akerliussutsimik takutitsinermi piniarnerup unitsivinnissaa siunertaavoq, Watson National Geographicimut 2014-imi naqissusiivoq.

Anguniagarli suli anguneqanngilaq, niisarnammi ukioq manna Savalimmiut sineriaanni aamma pisarineqarput.

Immaqa aamma inuusuttut ileqqutoqqamik piniarnermik nuannarisaqarnerat tamatumunnga pissutaavoq.

Inuusuttut peqataanissaannut kajumissaarineq ajornakusoortarmat niisarnarniartarneq ukiut 15-it matuma siornatigut annikilleriarsimasoq tusagassiortoq Hallur av Rana oqaluttuarpoq. Paul Watsonili suleqataalu Animal Planetimili aallakaatitassiami „Whale Wars“-imi (arfannianut sorsunneq, aaqq.) „niisarnanik toqoraanermik“ taasaminnik unitsitsiniarlutik akiuunnerminnik uppernarsaallutik immiussiartormata suliniut akerlerluinnaanik sunniuteqarpoq.

- Inuusuttunut eqeersaataavoq: Savalimmiormiut suut eqqortuunerannik eqqunngitsuunerannillu avataanit oqaluttuunneqartariaqanngillat, Hallur av Rana oqarpoq.

Savalimmiuni tusagassiuutit Kalaallit Nunaanni tusagassiuutit tusagassiisarnerat aqqutigalugu Watsonip tigummigallarneqarnera pillugu allaaserisaqartut ilanngullugu oqaatigaa. Tamannali Atlantikup avannaani qeqertani tusagassiuutitigut sammineqangaarneq ajorpoq.

- Paul Watson suleqataalu maaniikkaangamik tusagassiarineqarnerusarput, Hallur av Rana oqarpoq.

Ataqqinaammik innuttaasoq Watson

Arfernik illersuisoq Kalaallit Nunaanni tigummigallarneqartoq nunarsuarmi sumi tamaani suli kamaatigineqarpoq.

Minnerunngitsumik Frankrigimi, tassani Paul Watson sapaatip-akunnerani kingullermi, marlunngornermi novembarip 19-iani, Frankrigip illoqarfiisa pingaarnersaanni Parisimi ataqqinaammik innuttaasutut toqqarneqarpoq. Taamaalilluni ilaatigut toqukkut qimagunnikoq Mahsa Amini aamma Iranimi arnat pisinnaatitaaffitik pillugit akiuuttut tamaasa, aammalu atuagassiaq quiasaariffiusoq Charlie Hebdo 2015-imi saassunneqarsimasoq ilagilerpai.

Frankrig Paul Watsonimut immikkut ittumik aamma attaveqartuuvoq. Akerliussutsimik takutitsisoq Frankrigimi politikkikkut qimaasutut qinnuteqarumalluni nalunaarpoq, soorluttaaq Frankrigimi Sea Shepherdip immikkoortortaqarfia (Watsonip pilersitaa, kingusinnerusukkulli aaqqiagiinngissuteqarfigilersimasaa, aaqq.) tigummigallarneqarnera eqqartuussivimmut sassartinneqaleraangat tamatigut Nuummukartarpoq.

Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviup tigummigallarneqarnera sivitsorsinnaaneraa ataasinngorpat decembarip aappaani – Paul Watsonittaaq inuuiani – paasinarsissaaq. Danmarkimi Inatsisinik atuutsitsinermut ministeria arfernik illersuisartoq 73-inik ukiulik Japanimut tunniunneqassanersoq ulloq pineqartoq sioqqullugu aalajangersimanngippat tamanna ilimanaateqarpoq.

Pisartagaqarneq

Allaaserisaq tamaat atuarniarukku atuisunngortariaqarputit! Iserit!

Sermitsiaq.gl – Nittartagaq

  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
  • Qaammammut kr. 59.00
  • Ukiumut kr. 650.00
Pisigit

Sermitsiaq - E-aviisi

  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

AG - Atuagagdliutit E-aviisi

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-mi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

Sermitsiaq.AG+

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik iserfigisinnaalissavatit
  • Arnanut e-magasinatut atuarsinnaalissavat
  • Nutserisoq.gl atorsinnaanngussavat
  • Soqutiginnikkuit abonnement@sermitsiaq.gl-imut allagaqarsinnaavutit
Toqqaagit

Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.

Powered by Labrador CMS