Akerliussutsimik takutitsisartoq Amerikamiu Canadamiulu Paul Watson allaaserisap matuma allanneqarnerata nalaani Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmi suli tigummineqarpoq.
Umiarsuaq John Paul DeJoria avannamut ingerlasoq, tassanilu Paul Watson, Japanimi eqqartuussivimmit ujaarineqartoq, ilaasoq Savalimmiuni politiit juulimi nalunaarput.
Akerliussutsimik takutitsisartoq Amerikamiu Canadamiulu Paul Watson allaaserisap matuma allanneqarnerata nalaani Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmi suli tigummineqarpoq.
Umiarsuaq John Paul DeJoria avannamut ingerlasoq, tassanilu Paul Watson, Japanimi eqqartuussivimmit ujaarineqartoq, ilaasoq Savalimmiuni politiit juulimi nalunaarput.
Savalimmiormiut oqartussaasuinit nalunaarutigineqarmat tupinnanngitsoq, Savalimmiuni tusagassiortoq erseqqissaavoq.
- Paul Watsonip iliuusii Savalimmiormiunut politiivinullu ukiut ingerlaneranni ulapputigineqartarsimapput. Taamaammat immaqa alapernaavigiuaannassavaat, Hallur av Rana innuttaasunut tusagassiisarfimmi Kringvarp Føroyameersoq AG-mut oqarpoq.
Paul Watsonip kattuffiullu Sea Shepherdip Savalimmiuni ukiut 1000-it sinnerlugit ileqquusoq malillugu niisarnarniarneq 1980-ikkunni akerliussutsimik takutitsinikkut unitsinniarlugu aallartippaat. Akerliussutsimik takutitsinermi piniarnerup unitsivinnissaa siunertaavoq, Watson National Geographicimut 2014-imi naqissusiivoq.
Anguniagarli suli anguneqanngilaq, niisarnammi ukioq manna Savalimmiut sineriaanni aamma pisarineqarput.
Immaqa aamma inuusuttut ileqqutoqqamik piniarnermik nuannarisaqarnerat tamatumunnga pissutaavoq.
Inuusuttut peqataanissaannut kajumissaarineq ajornakusoortarmat niisarnarniartarneq ukiut 15-it matuma siornatigut annikilleriarsimasoq tusagassiortoq Hallur av Rana oqaluttuarpoq. Paul Watsonili suleqataalu Animal Planetimili aallakaatitassiami „Whale Wars“-imi (arfannianut sorsunneq, aaqq.) „niisarnanik toqoraanermik“ taasaminnik unitsitsiniarlutik akiuunnerminnik uppernarsaallutik immiussiartormata suliniut akerlerluinnaanik sunniuteqarpoq.
- Inuusuttunut eqeersaataavoq: Savalimmiormiut suut eqqortuunerannik eqqunngitsuunerannillu avataanit oqaluttuunneqartariaqanngillat, Hallur av Rana oqarpoq.
Savalimmiuni tusagassiuutit Kalaallit Nunaanni tusagassiuutit tusagassiisarnerat aqqutigalugu Watsonip tigummigallarneqarnera pillugu allaaserisaqartut ilanngullugu oqaatigaa. Tamannali Atlantikup avannaani qeqertani tusagassiuutitigut sammineqangaarneq ajorpoq.
- Paul Watson suleqataalu maaniikkaangamik tusagassiarineqarnerusarput, Hallur av Rana oqarpoq.
Ataqqinaammik innuttaasoq Watson
Arfernik illersuisoq Kalaallit Nunaanni tigummigallarneqartoq nunarsuarmi sumi tamaani suli kamaatigineqarpoq.
Minnerunngitsumik Frankrigimi, tassani Paul Watson sapaatip-akunnerani kingullermi, marlunngornermi novembarip 19-iani, Frankrigip illoqarfiisa pingaarnersaanni Parisimi ataqqinaammik innuttaasutut toqqarneqarpoq. Taamaalilluni ilaatigut toqukkut qimagunnikoq Mahsa Amini aamma Iranimi arnat pisinnaatitaaffitik pillugit akiuuttut tamaasa, aammalu atuagassiaq quiasaariffiusoq Charlie Hebdo 2015-imi saassunneqarsimasoq ilagilerpai.
Frankrig Paul Watsonimut immikkut ittumik aamma attaveqartuuvoq. Akerliussutsimik takutitsisoq Frankrigimi politikkikkut qimaasutut qinnuteqarumalluni nalunaarpoq, soorluttaaq Frankrigimi Sea Shepherdip immikkoortortaqarfia (Watsonip pilersitaa, kingusinnerusukkulli aaqqiagiinngissuteqarfigilersimasaa, aaqq.) tigummigallarneqarnera eqqartuussivimmut sassartinneqaleraangat tamatigut Nuummukartarpoq.
Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviup tigummigallarneqarnera sivitsorsinnaaneraa ataasinngorpat decembarip aappaani – Paul Watsonittaaq inuuiani – paasinarsissaaq. Danmarkimi Inatsisinik atuutsitsinermut ministeria arfernik illersuisartoq 73-inik ukiulik Japanimut tunniunneqassanersoq ulloq pineqartoq sioqqullugu aalajangersimanngippat tamanna ilimanaateqarpoq.
