ATTAVEQAASERSUUTIT PINNGITSOORNEQARSINNAANNGITSUT
Tusass EU-mit 255 millioner koruuninik taperserneqartoq
255 millioninik pisussanngortitsinikkut Tusass katillugit 409 millioner koruuninik katillugit taperserneqarpoq - EU-mit tapersersorneqarneq oqaluttuarisaanermi qaffasinnerpaaq, illuatungeriit erseqqissaapput.
Kalaallit Nunaanni innuttaasut naatsorsuutigisinnaavaat attaveqaqatigiinnermut tunngaviusumik atortut isumannaatsuunissaat annertusissasoq. Illersornissamut isumaqatigiissummi immikkoortoq 2-mi Naalakkersuisut Danmarkillu naalakkersuisui isumaqatigiissuteqarput immap naqqatigut kabelimik nutaamik Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni ikkussisoqassasoq, maannalu Tusass EU-lu nalunaarput EU-mit 255 millionit koruuninik siuertamut tapiisoqassasoq.
Arkivfoto: Leiff Josefsen
Tusass aamma EU suleqatigiinnertik naammagisimaarluarpaat, tusagassiuutitigut nalunaarummi Tusass-imit tallimanngornermi ualikkut saqqummiunneqartumi tamanna erserpoq.
Isumaqatigiissut nutaaq aqqutigalugu Tusassip attaveqaatitigut nutarterinerminik ingerlaqqinnissamut periarfissinneqarpoq pilersuinerup isumannaatsuunissaa annertusarlugu, EU-milu qulakkeerneqarluni EU-mi innuttaasunut, nunani avannarlerni nunarsuullu immikkoortuni, attaveqaatit annertuut, isumannaatsut toqqissisimanartullu periarfissinneqarnissaat, Tusass aamma EU erseqqissaapput.
Tusassip siulersuisuni siulittaasoq, Bodil Marie Damgaard.
Arktivfoto: Leiff Josefsen
- Nuannaarutigingaarlugu tulluusimaarutigaarput EU-Kommissionimiit tapiissutisisussaanerput, taama oqarpoq Tusassimi siulersuisuni siulittaasoq Bodil Marie Damgaard, nangillunilu:
- Taassumami takutippaa, Europamiittaaq Nunarput aammalu isittumi inissisimavipput annertunerusumik eqqumaffigineqaleriartuinnartoq. Taperneqarnitsigullu Nunatsinni anguniagatta qaffassinnaanissaannut, tassa innuttaasut aamma suliffeqarfiit pitsaanerusunik mutiunerusunillu attavilersuuteqarnissaat angusinnaanissaat qulakkeersinnaalissagipput.
Pilersuinermut isumannaallisaaneq annertooq
Tusassip tungaanit EU-p tapersersuereernermi qaavatigut aamma 255 millioner koruuninik tapersersuisussanngornera aamma nuannaarutigineqarpoq:
- Tusassip ukiuni tullernguuttuni attaveqaatitigut pilersuisussaatitaanermut isumannaatsuutitsinermi, immap naqqatigut kabelinik, qaammataasatigullu attavilersuinikkut pitsanngorsaanissaminik aningaasanik annertuunik illikartitsisimavoq.
- Taama suliniutinut annertutigisunut aningaasartuutaangaatsiartussanullu Tusass kisimiilluni anginaasatigut matussusiisinnaanngilaq. Qaqortumiillu Aasiaat tungaanut immap naqqatigut kabeliliinissamut, tamatumalu Ilulissanut ingerlateqqinneqarsinnaasussianngortussamut aningaasaliiniarneq allanit aatsaat taperserneqaqqaarluni piviusunngorsinnaasussaalluni, taama oqaaseqarpoq Tusassimi Pisortaanerup tullersortaa Jonas Hasselriis, nangillunilu:
Attaveqaqatigiinnermi, Imarisamut aamma teknologimi pisortaanerup tullersortaa Renate Nikolay aamma Tusassimi Pisortaanerup tullersortaa Jonas Hasselriis assammipput EU-p 255 millioner koruuninik tapersiinissaanut tunngatillugu.
Asseq: Tusass
- Taamaammallu tamassumunnga tunngatillugu, Tusassimit attaveqaasersuinissamut takorluukkavut piviusunngortinnissaanut EU-mit taperserneqarnerput, suleqateqarnerpullu nuannaarutigaarput. Tassuunatigullu Nunatta unamminartorsiorfiatigut iliuuseqarniarnitsinni, EU-ttaaq angorusutaatigut taperseeqataasinnaaneq saqqummiunneqarmat ersarissitippaa.
409 millionit koruunit ukiut sisamat ingerlanerini
- 2022-mi Tusass 66 millioner koruunit missaanik, kitaata imartaata naqqa assiliortornissaanut tapiiffigitinneqarnissaminut tusarlerneqarpoq. Tassanilu immap naqqatigut kabelimik sillimmatissamik sanaartortoqarsinnaanissaannut tunngaviliisinnaanissaq aallarniivigineqarsimalluni. Misissuinerlu taanna Qaqortumiit Aasiaap tungaanut ingerlasimavoq.
- 2023-imi Tusass 25 millioner koruunit missaanik tapiiffigitinneqarnissaminut tusarlerneqaqqissimavoq. Taakkulu Aasianni aamma Qaqortumi immap naqqatigut kabelip nunamut attavilersuutinut attaveqaasersorfissaanut aammalu nunami attaveqaasersuutinut attuumassutilinnut marluusunut atugaasimapput.
- 2024-mi Tusassi Qaqortup Aasiaallu akornganni immap naqqatigut kabeliliinissamut 63 millioner koruuninik tapiiffigitinneqarnissaminut tusarlerneqarpoq.
- 2025-mi Tusass 255 millioner koruuninik tapersersorneqarpoq Qaqortup Aasiaallu akornanni immap naqqatigut kabeliliinissaminut atugassaanik.
EU-mit aningaasaliissutit qaffasinnerpaaffiat
EU-p Kalaallit Nunaanut attaveqaasersuinikkut tapersersuinera aamma EU-mut iluaqutissiissasoq EU-p tungaanit qularutigineqanngilaq:
- Kalaallit Nunaanni digitalitigut ineriartorneq annertusigaluttuinnarpoq, inissisimavillu tamanna aalajangiisooqataavoq. Suliniut TUSASS Connect, Connecting Europe Facility (CEF) Digitalimit katillugit 409 millioner koruuninik angingaasaliiffigineqarluni taperserneqarpoq, tamassumalu takorluugaasumik immap naqqatigut kabeleqarsinnaaneq toqqammavilerpaa, Attaveqaqatigiinnermi, Imarisamut aamma teknologimi pisortaanerup tullersortaa Renate Nikolay oqarpoq, nangillunilu:
- EU-mi inuiaqatigiinnut aamma OLT-niittuni tamanut, attavinnut qajannaatsunut isumalluuteqarsinnaanissaq qanoq pingaartinneqartiginersoq, taamatullu Qaqortumiit Aasiannut immap naqqatigut kabelilersuinissami suliniutip, uaguttaaq pimoorussinerput takutippaa. Siunissami Europamut, Asiamullu aammalu issittumi nunat akorngannit Japanip tungaanut immap naqqatigut kabelimik attavileersuinermi siullertut attaviliisinnaanerup, systemip uuma tamanna piviusunngortissinnaanissaanut qanillisitsivoq.
