EU pakatsisimagaluarluni piareersimavoq silap pissusaa pillugu isumaqatigiissuteqarnissamut 

Annertuumik pakatsisimaaraluarluni CO2-mik annikillisaanissamut aqqut sukangasumik EU-ip COP30-mi silap pissusianut ataatsimeersuarnermi isumaqatigiissutissatut siunnersuut kingulleq, Brasilianip siulittaasuuffigisaa, akuerissallugu nalunaarpoq.

EU-p silap pissusianut kommissæriata, Wopke Hoekstra, aamma Danmarkip silap pissusianut ministeriata, Lars Aagaard (M), EU-p siulittaasuuffigineranut atatillugu peqataasoq isumaqatigiillutik oqaaseqarput.

- Taanna tapersersorparput, tassami minnerpaamik eqqortumik alloriarneqarmat, Wopke Hoekstra oqarpoq.

EU Belémimi, Brasilianimi ataatsimeersuarnermut tikippoq piumasaqaat pingaarutilik nassarlugu, tassalu isumaqatigiissut kingulleq Parisimi isumaqatigiissutip anguniagaanut, kiatsikkiartornerup 1,5 gradi qummut killilerneqarnissaanik aqqutissiuussisoqarnissaa.

Tassunga atatillugu silap pissusianut ataatsimeersuarnermi qanoq annertutigisumik aniatitsineq annikillisinneqassanersoq aqqutissiuunneqassasoq naatsorsuutiginnissimagaluarput, maannakkutut isikkoqartillugu, nunarsuarmioqatigiit Parisimi anguniagaannut aqqutissiuunneqanngimmat.

Taamaattumik isumaqatigiissut, EU-ip maanna akuersissutiginiagaa, EU-mut aamma Lars Aagaardimut annertuumik narrujuummissutaavoq.

- Uanga takorusussimavara, COP manna, Parisimi isumaqatigiissutip ukiunik qulinngortorsiornerani, ataatsimoorussamik annertunerusumik anguniagaqarluni aniatitsinernik annikillisaanissamut aqqutissiuussisoqarnissaa. Taamaattoqanngilluinnarpoq, Danmarkip silap pissusianut ministeria oqarpoq.

EU-p europa sinnerlugu kissaatigisimagaluarpaa isumaqatigiissutip pisussaaffimmik nukittorsarnissaa kiatsikkiartussutaasumik aniatitsinerit annikillisarneqassasut, kisianni silap allanngoriartornera pillugu siusinnerusukkut isumaqatigiissutini neriorsuutit attatiinnarniarlugit tamaviaartariaqarsimavoq.

Unammillernarsimavoq nunarsuarmi ataatsimoorussamik isumaqatigiinniarneq nunarsuarmi ikummatissat mingutsitsisut atorunnaarsikkiartorneqarnissaat isumaqatigiissutigiinnarlugu cop28-imi Dubai-mi ingerlanneqartumi.

- Taanna allassimasoqannginnissaa kissaatigineqaraluarpoq, kisianni allassimasutut innersuussutit qulakkeerneqarput, suleriaqqinnissatsinnut atussavarput, Lars Aagaard oqarpoq.

Co2-p aniatinneqarnerata annikillisarneqarnissaanik pisariaqartitsineq pillugu oqallinnerit sukumiinerusut kinguartinneqartutut isikkoqarput.

COP-imi isumaqatigiissutip siunnersuutaa imaappoq, aappaagu qaffasissumik ataatsimiittoqassasoq, kiatsikkiartussutaasunik aniatitsineq sammineqassalluni.

Ukiumi tullermi COP31-imi Tyrkiami ingerlanneqartussami taanna piareersarneqarsinnaavoq.

Silap pissusaata allanngoriartornera pillugu ataatsimeersuarnermi EU-mut piumasaqaatigineqarpoq aningaasaliissutinik silap pissusaa pillugu naleqqussaasoqarnissaa innersuussutigineqarluni.

Taanna isumaqatigiinniarnermi angujuminaatsinneqarsimavoq, EU aningaasalersuissappat co2-p annikillisarneqarnissaanik neriorsuuteqartoqarnissaa piumasarineqarmat.

Lars aagaard oqarpoq, unammillernartumik silap pissusaa pillugu iliuuseqarnermik isumaqatigiissuteqarsimallutik, kisianni aningaasaliissutinik qulakkeerinninnissaq pingaarnerutillugu nunat piitsuunerpaat silap pissusaata allanngoriartorneranut naleqqussarnissaat.

- Uagut nunanut piitsuunerusunut nalunaarutigaarput, ikiuinissatsinnut qulakkeerinninniarluta mingutsitsinikinnerulernissamut aningaasalersuinissatsinnut uagut piareersimasugut.

Maanna isumaqatigiissutissatut siunnersuutip annertusissavaa piitsuunerpaat nunat silap pissusaata allanngorneranut naleqqussarnissaannut aningaasalersuineq. Silap pissusaa pillugu COP26-mi Glasgowimi nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiissuteqarput 40 milliarder dollarit ukiumut 2025-miit aningaasalersuisoqassasoq. Isumaqatigiissut nutaaq  aqqutigalugu kajumissaarutaavoq, tamanna 2035-mi annertusineqassasoq pingasoriaammik.

Silap pisuussaa pillugu ataatsimeersuarnermi maanna pisumi nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiinniarput sapaatip akunnerini marlunni, tallimanngornermilu isumaqatigiinniarnerit sivitsorneqartariaqalersimapput.

Nunat arlallit, soorlu Saudi-Arabien aamma Indien annertuumik akornusersuipput isumaqatigiissummik ikummatissat mingutsitsisut atorunnaarsinnissaanut, tassami nunat taakku aningaasaqarneranni ikummatissat mingutsitsisut aalajangeeqataalluinnartuummata.

Unnuaq naavillugu periarfissat oqaloqatigiissutigereerlugit, brasiliami COP-formandskabet maanna isumaqatigiissutip oqaasertassai piareersimavai,  misiliiniarporlu ataatsimeersuartut ataatsimoorlutik ataatsimiinneranni akuersissutigineqarnissaa qulakkeerniarlugu.

Ataatsimoorluni ataatsimiinneq aallartissaaq nalunaaqutaq 16.00 danskit nalunaaqutaat malillugu.

Lars Aagaard oqaluttuarpoq, nammineq eqqumaannavissimalluni nalunaaquttap akunnerini 26-ni, taamaattumillu eqqarsarsinnaanini qasunermit akornuserneqaqqasoq.

Taamaattumik iluamik akissutissaqanngilaq, EU-mut naammaginanngitsumik angusap kingunerissaneraa COP-itut ilusilimmik ataatsimeersuartarnerit eqqarsaatigeqqinnissaannut, taassuma angusarliussagunik oqaluuserineqartariaqartoq oqaatigisimagaluarpaa ataatsimeersuarneq sioqqullugu.