Nuummiut timmisartunik soqutiginnittut tusaaniarluarunarlutillu sammisatik alarlugit illersornissaqarfiup helikopterii EH 101-t sapaammi Nuummut tikimmata takuniaasimassagunarput.
Nunatsinni helikoptererpalaaq sungiusimavarput, helikopterilli angisuut EH-101-t immikkuulluarissumik kukkusassanngitsumik nipeqarput. Nipi qatitooq motoorinit pingasunit Rolls-Royceneersoq 1.567 kW-nik (2.130 HK) sakkortunerpaaffilik. Motoori ataaseq aserussagaluarpat motorit marluinnaat atorlugit ingerlaannartoqarsinnaavoq.
Nuummiut timmisartunik soqutiginnittut tusaaniarluarunarlutillu sammisatik alarlugit illersornissaqarfiup helikopterii EH 101-t sapaammi Nuummut tikimmata takuniaasimassagunarput.
Nunatsinni helikoptererpalaaq sungiusimavarput, helikopterilli angisuut EH-101-t immikkuulluarissumik kukkusassanngitsumik nipeqarput. Nipi qatitooq motoorinit pingasunit Rolls-Royceneersoq 1.567 kW-nik (2.130 HK) sakkortunerpaaffilik. Motoori ataaseq aserussagaluarpat motorit marluinnaat atorlugit ingerlaannartoqarsinnaavoq.
Soorlu busserujussuaq
Helikopterit EH-101-t angisoorujssuupput, pisiarineqarmatalu tusagassiortut bussinut illoqarfinni angalaartunut sanillersuuppat. Helikopteritoqarput S-61 sanillersuutissutsigu, EH-101 4 meterinik katineruvoq – 22,8 meteriuvoq, S-61-toqarlu 18 meteringajaavoq. Initaalumi aamma silinneruvoq – Danmarkimilu EH 101 ilaatigut napparsimaviit akornanni napparsimasut innangaannartut nuunneqarnerannut atorneqartarpoq, napparsimavimmimi siniffik nakorsanik sygeplejerskinillu arlalinnik ilaqartillugu initaaniissinnaavo.
Danskit illersornissaqarfiat katillugit 14-nik EH-101-nik helikopteriuteqarpoq. Taakku AugstaWestlandimit sananeqarput, siullermeerlutillu 1987-mi timmillutik.
EH 101-it Danmarkimi 2007-mili atorneqalerput. Sakkutuut timmisartortartut EH 101-nik helikopteriutaat kingulliit 2010-mi tunniunneqarput. Annaassiniarnernut inuinnaallu pisariaqartiaannut kiisalu sakkutuunik nussuinerni sakkutuut pisariaqartitaannut atorneqartaput. Angutit 25-it helikopterimiissinnaapput, tunuanilu matorsuakkut pisullutik anisinnaapput, kigaallassaaserlutilluunniit pissillutik.
Ingammik sakkutuut immikkut sungiusarsimasut helikopterersuarnik sungiusarnernik Jærgerkorpsimillu Frømandskorpsimillu suliaqarnermik atuisuupput. Sakkutuut immikkut sunigusarsimasut Flyvestation Aalborgimi angerlarsimaffeqarput – tamaanilu EH 101-init sakkutuut aqqartartut 10-15 meterinit qutsissusilimmit Limfjorimut pissittarnerat takussallugu nalinginnaasuuvoq.
Illersornissaqarfiup helikopterii EH 101-t marluk sapaatiummat Nuummut tikipput.
Assi: Hans Chr. Sivertsen
EH 101-it Jyllandip kitaani timmisartoqarfimmi Karupimi angerlarsimaffeqarput, tamatigulli helikopterit annaassiniartartut pingasut Aalborgimi, Skrydstrupimi Roskildimilu inissisimasarput. Sisamaat assersuutigalugu mittarfnnit pingasunit allanit annaassiniarnermik ajornakusoortitsisumik anorersuarnissaanut assingisaanilluunniit aarlerisaarisoqartillugu Bornholmimut inissinneqarsinnaasarpoq.
S-61 taarseraa
FAKTA
takissusaa 22,8 m
Silissusaa 18,6 m (rotorii)
Portussusaa 6,7 m
Sului 271,72 m²
Rortori aqorleq 4 m
Useqarani oqimaassusaa 10.500 kg
Usisinnaassusia 5.443 kg
Qangattalernermi oqimaannerpaaffia 15.600 kg
Motorii 3×Rolls Royce Turbomeca RTM322-01 turboskaftmotorer
Sakkortussusai 1.725 kW hver
Sukkanerpaaffia 309 km/t (167 knob)
Angalasinnaaffia 1.400 km
Qutsinnerpaaffigisinnaasaa 4.500 m
Issuaaffik: Wikipedia
EH 101-inik pisinissaq 2001-mi illersornissaqarfiup s-61-iutai pisoqqat 1964-mi pisiarineqartut taarserneqartussanngormata aalajangerneqarpoq. Taamanikkut Danmarki nunanut allanut politikiminik akuutitsisorujussuulluni ingerlatsivoq, sakkutuullu nunarsuarmi saqitsaaffinni arlalinniitinneqarput. Taamaammallu helikopterit nutaat sakkutooqarnermut siunertalinnut aamma atorneqarsinnaanerat piumasaqaataavoq – EH 101-llu tuluit sakkutuuisa taamaatut ingerlatsinermi misilittagaqarfigilluagaat toqqarneqarput.
Danskit helikopterii ilaatigut 2014-2015-mi Afganistandimi, 2020-mi Malimi 2022-milu Irakimi atorneqarput.
Helikopterit marluk sapaatiummat Nuummut tikittut qaammatini aggersuni sungiusarnerni arlalinni peqataassapput – ilaatigut Kangerlussuarmi Issittumi Tunngaviusumik ilinniarnermi – kiisalu ingerlatani nalinginnaasuni allani.
Atlantikoq tulaallugu ungasissumut angalaneq
Helikopterit taakku nunatsinnut deployererneri – sakkutuut oqaasiittut – sakkuttut ingerlatsineranni imminermini annertuujuvoq.
Danmarkip nunattalu akornanni imartaq isorartuvoq silallulissagaluarpallu allanilluunniit ajornakusoornartunik nalaatsinermi helikopterinullu miffissaqarnani. Taamaammat nunatsinnunarkeq imminut ikioqatigiissinnaanngorlugit pilersaarusiorneqarpoq, soorunami periarfissaqarnerit tamaasa orsersornerit ilanngullugit. Ingerlaarnermi Shetlandip qeqertaarai, Savalimmiut, Island Kulusullu aqqusaarlugit Nuup tungaanukartoqarpoq.
Helikopterip inuttai Kulusummi unnuipput, nunaqarfiullu meerartai EH 101-p iluanik takusaqarnissamik periarfissinneqarput.
Assiliisoq: Illersornissaqarfik
NUNATSINNI SAKKUTUUT NAJUUNNERUNERAT
Sakkutuut nunatsinni najuunnerunerisigut sungisarnerillu amerlanerit ingerlanneqarnerisigut asaanerani illersornissaqarfiup nunatsinni suliai amerlisarneqassapput.
Illersornissaqarfiup Issittumi nukittorsarnissaa inuiaqatigiillu kalaallit isumannaallisarneqarnerannut ilapittuinissaq siunertaavoq.
Suliniutinut ilaatigut makku ilaapput:
- Sakkutuut immikkut sungiusarsimasut ukiuunerani sungiusarnerat kiisalu sungiusarnerit attaveqaatinut immikkut pingaarutilinnut sammisut.
- Helikpterinik marlunnik (EH 101) ingerlatanut tapertaasussanik nuussineq.
- Imartami suliassanik ingerlatsisinnaaneq nukittorsarniarlugu fregatimik inissiineq.
- Attaveqaatinik pingaarutilinnik nunamiittunik paarinninneq, Issittumi Tunngaviusumik ilinniartut akuutinnerisigut.
- F-16-mik Kangerlussualiarasuartitsinnaaneq kitaatalu sineriaanik alapernaarsuineq.
”Illersornissaarfiup suliniutaanut Naalakkersuisut akuutinneqarput, nunaqavissullu akuutinnissaat piffissallu piniariartarfiit piaqqiorfiillu isumannaariffigininiarlugit ingerlaavartumik akuutinneqarput”, Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarumminni allapput.
”Suliniutit ilaattut ingerlaavartumik innuttaasunik sammititanik aaqqissuisoqartassaaq, tassani Nuummi fregatip tamanut ammatinnera Kangerlussuarmilu timmisartunik eqqussisarfiup tamanut ammatinnera, taamaaliornermi kalaallit innuttaasut Illersornissaqarfimmik naapitsinissaat ingerlassinnaasaannillu paasisaqarnissaq siunertaavoq”, ilaatigut tusagassiuutinut nalunaarummi allassimavoq.
Ingammik Islandip nunattalu akornanni Danmarksstrædi ikaarlugu ingerlaarneq unammmillernartutut isigineqarpoq, tassanilu asuliinnaq fregatti Niels Juel ingerlaartinneqarpoq, taannalu helikopterinut mittarfeqarnermini pisariaqalerfiani orsersorfissatut miffissatulluunniit periarfissaatinneqarpoq. Taamattaaq Danmarksstrædikkut ikaarneq Knagerlussuarmi Luftgruppe Vestimit Challengerimit ingiateqarput.
Helikopterip inuttai arfininngornerup sapaatillu unnuaani Kulusummi unnuipput. Nunaqarfimmiut tamarmik timmisartortartut tamanut ammatsitsineranni helikopterersuarnik takuniaanissamut periarfissinneqarput. Helikoptermut isernissaq motorillu sakkortussusaat ilaatigut minnissaq sioqqullugu nunaqarfiup saavani hoisti atorlugu takutitsinermi periarfissaatinneqarpoq.
