CSR GREENLAND
Silami saliiffissanngorpoq
Nuna tamakkerlugu suliffeqarfiit kommunillu aaqqatinik gumminik eqqagassalerinermilu puussiarsuarnik saqqumititsipput. Nuummi ippassaq marlunngornermi suliffeqarfiit 37-it sulisullu 450-it missaanniittut eqqiaanermik annertuumik suliaqarput.
CSR Greenland siuttoralugu, nuna tamakkerlugu silami eqqakkanik katersineq annertooq piffissami matumani ingerlaneqarpoq.
CSR Greenland ilisimatitsivoq sumiiffinni amerlasuuni ukiumoortumik eqqagassanik katersineq naammassineqarsimasoq, soorlu Kujataani, tassani sumiiffinni arlalinni maajimiilli aallartinneqarsimasoq.
Paamiuni Saligaatsoq juunip 19-ani pisussaavoq, Nuullu Saligaatsoq juunip 11-ani pisussaalluni, assillu matumani takuneqarsinnaasut tassanngaaneerput.
Qeqqani, Avannaani kiisalu Tunumi Saligaatsoq pilersaarusiorneqarpoq.
Pinngortitamik mingutsitsinnginnissamik pingaartitsineq annertusiartorpoq
CSR Greenlandimi pisortaq Ulla Lynge oqaluttuarpoq "Kalaallit Nunaat saligaatsoq" ukiumiit ukiumut annertusiartortoq, suliffeqarfiillu peqataanerat maanna annertuumik ingerlanneqarmat, maannakkut nunarput tamakkerlugu ingerlanneqartalernikuulluni.
Ukioq manna suliniutit
nutaani maluginiagassaasoq suliffeqarfiit annerit najugaqarfinnut
sammititaminnik suliniuteqartut imaluunniit suliffeqarfiit immikkut
akilikkaminnik saliititsinissamik suliassaqartitsisut Lynge oqaluttuarpoq.
Assersuutigalugu oqaluttuarivaa Royal
Greenland KNI-lu peqatigiillutik suliniut ’Nunaqarfiga kusanartoq’
najugaqarfinnut minnernut sammitinneqartoq ingerlappaat. Tamatumalu saniatigut aamma inissiaatileqatigiit
imaluunnut najugaqarfinni peqatatigiiffiit ukiumoortumik inissiaqarfiit
eqqaanni saliititsisarneri assersuutissanut allanut ilaasut.
Ukiut
tamaasa neqeroorutaasartunut aamma ilaavoq igitassanik angisuunik
aallertitsinissamik kommunit neqerooruteqartarnera. Nuummilu suliffeqarfiit angallassisartut aamma tapersiinerisigut eqqagassat katersorneqarput.
