Kalaallit Nunaanni aningaasaliinerit politikikkut nalorninartortaqarput. Kalaallit Nunaanni soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfituaq, SISA, 2023-mut naatsorsuusiamini uppernarsarpaa.
Siulersuisunut siulittaasup Jess G. Berthelsenip oqariartuutaa aamma paatsuugassaanngilaq.
Kalaallit Nunaanni aningaasaliinerit politikikkut nalorninartortaqarput. Kalaallit Nunaanni soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfituaq, SISA, 2023-mut naatsorsuusiamini uppernarsarpaa.
Siulersuisunut siulittaasup Jess G. Berthelsenip oqariartuutaa aamma paatsuugassaanngilaq.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
– Uagut allallu tamarmik maani nunami aamma nunani allani aningaasaleerusuttut, aalisarnermut, aatsitassarsiornermut imaluunniit allamut aningaasaliiniarutta, politikikkut sinaakkutit ukiunit 20-nit 30-nut tulliuttunut pitsaasuullutillu allanngujaannissaat pingaaruteqarpoq, Sermitsiamut oqarpoq.
Partiit illuatungiliuttut Demokraatit siuttoralugit pissaaneqalerlutik Naalakkersuisunngussappata, aalisarnermut inatsit Inatsisartunit akuerineqaqqammersoq, aappaagu allanngortinneqaratarsinnaasoq Jess G. Berthelsenip aarlerinartoqartippaa.
Kalaallit Nunaanni aningaasaliinerni annaasaqartoqartoq
Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfik kalaallit suliffeqarfiutaannut aningaasaliigaangami ilaasortat aningaasaataannik aarlerinartorsiortitsisarpa? Aap, SISA-p 2023-mi Kalaallit Nunaanni aningaasaliineri naammaginartumik inerneqarsimanngillat.
Kisianni aningaasaliinerit ataasiakkaat qanoq ingerlasimanerat assigiinngitsorujussuuvoq. Ataasiakkaat annertuumik annaasaqarfiupput, allallu annertuumik iluanaarfiullutik.
SISA
SISA Pension suli siuariartorpoq. Ilaasortat 2023-p naanerani 43.144-nut amerleriarput, ukiup siuliani 41.988-inik amerlassuseqartut.
Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfik 2023-mi ilaasortanit 385,5 millionit koruuninik tapiiffigineqarpoq.
SISA 2023-mi aningaasaliinermit katillugit akileraannginnermi 624,7 millionit koruuninik pissarsiaqarpoq, 2022-mi 716,4 millionit koruuninik annaasaqarluni. Taamaalilluni 2022-mi annaasat ilarujussui anguneqarput.
– Ilaasortat ileqqaagaannit 2023-mi aningaasaliissuteqartarneq assut naammaginarluinnartumik angusaqarfiuvoq. Iluanaarutit nikerartarnerat ullormiit ullormut nalinginnaasumik nikerarnerat pisarpoq, taamaattoq ukiup pineqartup ingerlanera tamakkerlugu ajunngitsuusimavoq, ingammik aningaasaliissutit novembarimi aamma decembarimi qaffasissumik iluanaarfiupput, aqutsisut allapput.
Naatsorsuutit naapertorlugit niuerneq tunngavigalugu neqeroorutinik taasani 13 procentinik pissarsiaqartoqarpoq.
SISA-mi soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqiissutit annerpaartaat, SIK-p suliffeqarfippassuarnut isumaqatigiissutaat tunuliaqutigalugit pilersinneqarput. Tamakkununnga ilaapput pisortat suliffeqarfiutaanut tamanut SIK-p isumaqatigiissutitigut aalajangersarneqarsimasut soraarnerussutisiaqalernissamut akileeqataassutit SIK-mut attuumassuteqartuni. SISA aamma suliffeqarfinnut isumaqatigiissuteqartarpoq suliffeqarfimmi soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussineq pillugu suliffeqarfiit sulisuisa sinnerinut, taamaaliornikkut sulisitsisut qulakkeersinnaammassuk sulisumik tamarmik soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermik pigisaqarnissaat.
Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfik SISA-mi aqutsisut siorna ukiumoortumik naatsorsuutinut nalunaarusiaminni taama allapput.
Siulittaasoq Jess G. Berthelsen aamma sulisartut kattuffianni SIK-mi siulittaasuusoq, Kalaallit Nunaanni aningaasaliinerit iluatsilluarsimanngitsut nassuerutigaa.
– Nunatsinni aningaasaliinerit ajoraluartumik iluatsittumik kinguneqanngillat, taanna oqarpoq.
Aningaasaliinermi suleqatigiinneq
SISA 2020-mi qallunaat EIFO aningaasaliisarnermi suleqatigilerpai, siornatigut Vækstfonden, aamma Nalik, siornatigut Greenland Ventures. Suleqatigiinnermi tassani siorna kalaallit suliffeqarfiutaannut imaluunniit suliffeqarfinnut Kalaallit Nunaanni suliaqartunut aningaasaliisoqarpoq. Aningaasaliinerit akissarsianut imaluunniit nammineq aningaasaatinut aningaasaliinerusimapput.
SISA 2023-mi suliffeqarfinnut makkununnga 100 millionit koruunit missaanniittunik aningaasaliivoq: Usisaat, Amaroq Minerals, Blujay Mining, EMJ-Atcon aamma Greenland Anorthosite Mining. Ukiup matuma aallartinnerani Avani Homes, KS Glas aamma South Greenland Boat Charter 44 taarsigassarsitinneqarput.
Usisaat 2023-mi angusarluttorujussuaq, SISA-mut annertuumik annaasaqartitsisoq pillugu apeqqummut, ilaatigut Jess G. Berthelsen ima oqarpoq:
– Aningaasaliinerit aalajangersimasut ataasiakkaat iserfiginianngilakka.
Piffissaq ungasissoq eqqarsaatigalugu aningaasaliisartut
Ukiumoortumik 2023-mut nalunaarusiami allappusi, »Taamaattorli aammattaaq paasivarput Kalaallit Nunaanni aningaasaliisarnerit pillugit politikikkut nalorninartoqartoq. Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaaliisartutut SISA-mit pisariaqartinneqarpoq politikkikkut piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pilersaarusiortoqartarnissaa atituumik isumaqatigiissuteqarnikkut, naalakkersuinikkut allanngortoqaraangat allanngortussaanngitsunik.«
- Tamanna nassuiarsinnaaviuk?
– Aalisarnermut inatsimmut nutaamut tunngatillugu, SISA aalisarnermut aningaasaliissagunartoq eqqarsaatigaarput. Uagut allallu tamarmik maani nunami aamma nunani allani aningaasaleerusuttut, aalisarnermut, aatsitassarsiornermut imaluunniit allamut aningaasaliiniarutta, politikikkut sinaakkutit ukiunit 20-nit 30-nut tulliuttunut pitsaasuullutillu allanngujaannissaat pingaaruteqarpoq.
– Tassami SISA piffissaq ungasissoq eqqarsaatigalugu aningaasaliisarpoq aamma allanngorartoqannginnissaanik ujartuivoq, suliffeqarfimmut aningaasaliigaanni sinaakkutit piffissaq ungasissoq eqqarsaatigalugu atanissaat qulakkeerneqartussaapput.
SISA-P ANINGAASALIINERI
Nunani allani aningaasaliinerit qaffasinnerpaamik pissarsiaqarfiupput
Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfik SISA 2023-mut ukiumoortumik nalunaarusiaq naapertorlugu 5,5 milliardit koruunit sinnerlugit nalilinnik pigisaqarpoq, taakkunannga niuerneq tunngavigalugu neqeroorutinut tunngasut aningaasaliinermi nalillit amerlanersaallutik.
Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfik siorna kalaallit suliffeqarfiinut 100 millionit koruunit missaannik aningaasaliivoq.
Aningaasaliinermini nalillit danskit aktiaannut, nunani allani aktianut, ‘emergin markets aktianut, danskit obligationiinut, investment gradenut, high yield bondsinut, emerging markets debtinut, senior bank loansinut aamma allanut aningaasaliinernut agguataarneqarsimapput.
Nunani allani aktiat 17,5 procentinik pissarsiaqarfiupput, taakkulu pissarsiani qaffasinnerpaapput.
Sorsunnerit nalorninartoqartitsipput
Ukiuni tallimani kingullerni agguaqatigiissitsilluni ukiumoortumik iluanaarutit tassaapput 6,8 procentit. Aningaasaliissuteqartarnerni iluanaarutaasinnaasut 2024-mi assut suli nalorninartoqarput, aamma tamatumunnga apeqqutaapput Europami (Ukrainemi, aaqq.) aamma Kangiani qiterlermi sorsuunnerit. Tamakku aamma 2023-mut ukiumoortumik nalunaarusiami atuarneqarsinnaapput.
SISA-p aningaasaliissuteqartarnermut ingerlatsinerata annertunersaa allanut suliassanngortitsinikkut Danske Bank Asset Managementimit isumaqatigiissuteqarnikkut ingerlanneqarpoq.
SISA makkununnga aningaasaliisanngilaq
Akisussaassuseqartumik aningaasaliineq SISA-p aningaasaliisarneranut ilaavoq. Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiup aningaasaliineri tamarmik piujuartitsinermut aarlerinaatilinnik taaneqartartut appartinneqarnissaannik ukkataqarput, SISA-mi ilaasortat aningaasaliineri illersorniarlugit.
Soorlu assersuutigalugu ingerlatsiviit aningaasanik isertitsisinnaanerat ajoqusersinnaavaa, tassa mingutsitsinngitsumut aningaasaqarnermut ikaarsaanngikkuni imaluunniit sulisuminnik pitsaanngitsumik atugassaqartitsigunik, SISA allappoq.
SISA-mit ingerlatsivinnut arlalinnut aningaasaliissuteqarnissaq pinngitsoorniarneqarpoq, taakkua soorlu assersuutigalugu siunissami piujuartitsinermut ajoqutaasumik sunniuteqarsinnaappata. Soorlu assersuutigalugu aamarsuarnut, sioqqat usserutillit, sakkut nalinginnaanngitsut aamma tupa.
Soraarnerussutisiaqalernissamik aningaasaateqarfik aamma sakkussianut nalinginnaanngitsunut ingerlatsivinnut toqqaannanngitsumik imaluunniit toqqaannartumik peqataasunut aningaasaliineq ajorpoq. Taakkununnga ilaapput qaartartut seqummakunik siammartitsisartut, sakkut biologiskiusut, sakkut akuutissanik siammartitsisartut aammattaaq sakkut atomitallit.
– Imaassanngilaq ukiup tulliani naalakkersuisut nikippata, sinaakkutit allanngorluinnassasut, Jess G. Berthelsen oqarpoq.
Nunanit allanit aningaasaliisartut qimagutissapput
Aalisarnermut inatsisip nutaap kingunerisaanik nunanit allanit aningaasaliisartut ukiut qulit tulliuttut iluanni aalisarnermi suliffeqarfiit qimassavaat. Nunanit allanit aningaasaliisartut aamma soorlu assersuutigalugu Arctic Prime Fisheriesimik kiisalu nunatsinni aalisarnermi suliffeqarfissuit annersaasut marluk Royal Greenlandip aamma Polar Seafoodip ingerlatseqatigiiffiutaanni piginneqataasut.
- Nunanit allanit aningaasaliisartut aalisarnermit qimaguppata, aningaasaliisullu tamarmik Kalaallit Nunaanni najugaqartussanngorpata, aalisarnermut inatsit nalorninartoqarpa?
– Raajarniarneq qiviarutsigu, kilisaatinik aalisarnermut aningaasaleereersimasut arlaatigut matussuseriissagaat qularinngilara, Jess G. Berthelsen isumaqarpoq.
- Kalaallit Nunaanni aningaasaliisarnerit pillugit politikikkut nalorninartoqartoq allappusi. Aalisarnermut inatsimmut tunngava?
– Aalisarnermut inatsit akuerineqareerpoq, taamaammat sumut isernerluta nalunngilarput. Neriuppugut inatsit minnerpaamik ukiuni 20-ni tulliuttuni atassasoq. Nalorninartilaarparput, tassami partiit illuatungiliuttut aalisarnermut inatsimmik tapersersuinngitsut, pissaaneqalerunik allanngortinniarlugu aarlerisaarutigereerpaat. Tassani nalorninartoqalereerpoq, assersuutigalugu aalisarnermut aningaasaliissagutta sumut isernerluta ilisimaqqissaanngilarput.
- Taava aalisarnermut aningaasaliissanngilisi?
– Taamatut oqarnianngilanga, tassami misissuleruttorparput. Kisianni illuatungiliuttut aappaagu pissaaneqalerunik (Inatsisartunut 2024-mi qinersisoqareerpat nutaanik Naalakkersuisunik pilersitsisoqassappat, aaqq.) aalisarnermut inatsit allanngortinneqarsinnaavoq, taanna oqarpoq.
SISA-p aningaasaliisarnermini Grønlandsbankenimi aamma soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiit ingerlatseqatigiiffiillu assigalugit ilaasortat pissarsiaqarnissaat anguniagaraa.
- SISA taama annertussusilimmik pissarsiaqarpa?
– Aap, taamaaliorpugut. Inissisimalluarpugut aamma Danmarkimi soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiit naligisinnaavavut, Jess G. Berthelsen oqarpoq.
