Siunissami imigassamik politikkissamik ilusilersuineq
Peqqissutsimut Naalakkersuisoq, Agathe Fontain, Nuummi isumasioqatigiissitsinermut peqataatitsiffiusumut ulluni 18. aamma 19. september qaaqqusisuussaaq, tassani politikerinut aamma suliaqartunut imigassaq aalakoornartortalik pillugu ukiunut arlalinnut politikkissamut ilisimatusarnikkut tunngavilimmik innersuussutinik ineriartortitsinermut siunnersuuteqartitsiffiusumik ataatsimiittoqassaaq.
Ukiuni amerlasuuni politikkikkut iliuuseqarnikkut imigassamik atornerluinermik akiuiniarneq Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarsimavoq. Kingullermik pisiniarfinni aalakoornartortallit immikkut inissillugit takoriaannaajunnaarlugillu misiliisoqarpoq. Tamatuma saniatigut pisiniarfinni imigassamik tuniniaanermut inerteqqutit sumiiffinni pisoqarfiusuni atuuttarsimapput. Maanna imigassaq pillugu politikki nutaaq suliarineqassaaq, qanorli inerneqassanersoq suliniutillu qanoq ittuussanersut suli oqaatigineqanngillat, kisianni nalunaarusiaq Inatsisartunut upernaakkut ataatsimiinnermi 2025-mi tunniunneqassaaq.
Asseq toqqorsivimmit assiliisoq: Leiff Josefsen
Imigassamik aalakoornartortalimmik imertariaaseqarnerput ilorraap tungaanut ingerlavoq. Tamanna naqissuserneqarpoq Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasa kingulliit ersersitaat malillugu.
Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup kingullermik naatsorsuinerata malillugu 2023-mi imigassamik aalakoornartortalimmik 382 tusind literimik eqqussisoqarpoq tunisasiortoqarlunilu. Ukiup siulianut sanilliullugu 12 tusind literimik imaluunniit 3,3 procentimik imigassamik aalakoornartortalimmik pilersuineq annertuseriarsimavoq, taamaakkaluartoq ukiut qulikkaat kingulliit qissimissagaanni aalakoornartortallit eqqussukkat tunisassiallu annikilliartorput:
- 1994-imut sanilliutissagaanni 154 tusind literinik appariaateqarpoq. Tassa ukiut 30-t ingerlaneranni imigassamik eqqussineq tunisasiornerlu taamaalilluni 28,7 procentimik appariarsimavoq.
Imigassaq pillugu isumasioqatigiinneq septembarip 18-iani 19-ianilu
- Isumasioqatigiissitsineq ataatsimut aallussinermik pilersitsinissamik siunertaqarpoq, aamma imigassaq aalakoornartortalik pillugu ukiunut arlalinnut politikkissamut ilisimatusarnikkut tunngavilimmik innersuussutinik ineriartortitsinerup nangillugu suliarinissaanut siunnersuutinik pingaarutilinnik katersinissaq.
- Tamatuma peqatigisaanik innersuussutit piareerpata, isumasioqatigiinneq najukkami aamma nuna tamakkerlugu aalajangiisartunut imigassaq pillugu suliassaqarfimmi piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aalajangiinissamut piareersaataaqataasinnaanera neriuutigaara, Peqqissutsimut Naalakkersuisoq Agathe Fontain oqarpoq, nangillunilu:
- Ajoraluartumik imigassap aalakoornartup kingunerluutigisartagai ilisimalluarneqarlutillu ilungersunartuupput. Imigassamik aalakoornartumik ajoqusiisumik atuineq inuiaqatigiit tamakkerlugit aamma pingaartumik meerartatsinnut eqquisarpoq.
Iliuuseqartoqartariaqarpoq
Imigassaq aalakoornartulik pillugu suliassaqarfimmi nuna tamakkerlugu imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkiliornikkut sunniuteqarluartumik piffissamullu ungasinnerusumik atuuttussamik iliuuseqarnissamik pisariaqartitsisoqarpoq, taamaalilluta meerartatta toqqissisimasumik peroriartornissaat aamma maanna siunissamilu kinguaariinnut imigassamik ajoqusertoqannginnissaa qulakkiissavarput, peqqissutsimut Naalakkersuisoq, Agathe Fontain (IA) tusagassiuutitigut nalunaarummini tunngavilersuuteqarpoq.
Isumasioqatigiinnermi makku sammineqassapput:
- Imigassap aalakoornartortallip inuiaqatigiinnut qanoq sunniuteqarnera, aamma iliuuseqarnissamik pisariaqartitsineq.
- Inersimasut imigassamik aalakoornartortalimmik ajoqusiisumik atuinerat aqqutigalugu meeqqat pisinnaatitaaffii qanoq innarlerneqartarnerat.
- Imigassaq aalakoornartortalik, sakkortuumik misigisaqartarneq aamma imminnut toquttarneq imminnut qanoq ataqatigiinnerat.
- Imigassap aalakoornartortallip ajoqusiisumik kinguneqartarneri pitsaaliorneqarsinnaasut, aamma atortussat ilisimatusarnikkut tunngavillit aamma misilittakkanit allaavillit sorliit atorsinnaanerivut.
Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik, Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfik aamma WHO/Europe isumasioqatigiissitsinissap pilersaarusiorneqarnera suleqatigiissutigaat, tassani immikkut ilisimasallit saqqummiissapput, WHO-mi ilisimasallit ilanngullugit, oqaluttuartitsinerit aamma kulturikkut saqqummiussinerit kiisalu peqataasunut annertuumik peqataatitsineq, Naalakkersusoqarfik ilisimatitsivoq.
