SpaceX satellitsimik aallartitsivoq: Satellitsi ilaatigut Kalaallit Nunaanni Issittumilu silap pissusaanik nakkutiginnissaaq

Danmarkip Silasiortarfia (DMI) satellitsimik nutaamik silasiutissatut atugassamik ineriartortitsinermi peqataavoq, taanna iluaqutigalugu silamik ilimasaarutinik pitsanngorsaasoqassaaq.

DMI tusagassiutinut nalunaaruteqarluni taamak allappoq.

Kalaallit Nunaanni Issittumilu silap qanoq innerata malinnaaviginissaanut satellitsi ilaatigut atorneqassaaq, taamak oqarpoq Ole Krarup Leth, taanna DMI-p Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmi Globalt Klima-mi pisortaaneruvoq.

- Una qaammataasaq silap kissarneranik qanorlu isugutatsigineranik ilaatigut uuttortaassaaq, tamannalu ilimasaarutinik pitsaasunik suliaqarnissamut pingaaruteqarluinnarpoq, taanna oqarpoq.

- Issittumi uuttortaatit ikittuinnaapput - sumiiffinnut allanut sanilliullugu. Taamaattumik uuttortaatit amerlaneruppata, silap qanoq innissaanik siulittuutit pitsaanerulissapput.

Matumani pineqartoq tassaavoq qaammataasaq sananeqaatimigut nutaarluinnaq, tallimanngormat aallartinneqartoq. Qaammataasarlu taanna SpaceX-imit aallartinneqarpoq.

Ukiuni tulliuttuni qaammataasat taannatut ittut arfinillit nassiunneqassasut pilersaarutigineqarpoq, taakkulu silap pissusaata malinnaaviginissaa pitsanngorsaavigissavaat.

Taamaaliornikkut Issittumi silasiorneq kisimi iluaqutserneqassanngilaq, aammali Danmark iluaqutserneqassaaq, taama oqaatigineqarpoq.

- Tamanna isumaqarpoq silap pissusaata ineriartornera aamma assersuutigalugu anorersuartorfiusinnaasut malinnaavigineqarnerat pitsaanerulersinneqassasoq, taamatullu aamma silap pissusaata tamakkiisup nakkutigineqarnera nukittorsarneqassaaq, Ole Krarup Leth oqarpoq.

Qaammataasaq taanna prototypiusoq nunani avannarlerni silasiortunik suleqateqarluni ineriartortinneqarpoq aamma Europami Timmisartortartut Agenturianit (ESA) akilerneqarluni.

Qaammataasaq pineqartoq errorsivittut angissuseqarpoq angissuseqarpoq aamma 125 kilop missaani oqimaassuseqarluni, taamaalillunilu qaammataasanut allanut naleqqiullugu mikisunnguulluni.

Allatigut assingusumik satellitsit angissutsimikkut bussip angissusianik angissuseqarsinnaasarput.

ESA-p aningaasartuutai katillugit ingerlatsineq ilanngullugit 42 millionit euronik nalileqartut naatsorsorneqarput. Danskit aningaasanngorlugit 300 millioner koruuninik naleqarluni.

Danskinit isigalugu, akit qaffasissusaat suliffeqarfinnut nunatsinniittunut (Danmark, aaqq.) annerusumik periarfissiivoq, Ole Krarup Leth oqarpoq.

- Taamaattoqarpoq, amerlasuutigut systemit angisuut pioreersut suliffeqarferujussuarnut naleqqussagaasarmata. Taamaammallu suliffeqarfinnut danskinut peqataaffiginissaa ajornakusoortarsimalluni.

- Kisianni Danmark qaammataasanik mikinerusunik misilittagaqarpoq taamaalillunilu ilisimasaqarnermik tunniussisinnaalluni. Taamaalilluni teknologiimik nunanit avannarlerneersunik ineriartortitseqataasinnaanermik periarfissaavoq, tamannalu siornatigut annertunerusumik aallunneqarnikuunngilaq.

"Arctic Weather Satellite", taaguuteqalersimasoq, Issittup silaannartaani ingerlaartinneqassaaq nunallu qaavaniit 600 kilometerisut portutigisumiissalluni.

Issittumi ingerlaarfeqalernerisigut ullut tamaasa arlaleriarluni issittup silaannartai, qalasersuup nalaani siukuijuitsumilu kujallermi qulaavaatinneqartassaaq, ilaatigut kissassutsit, erngup aalaa, nuissat aamma silaannarmi sermeq silaannarmiittut uuttortarneqartassallutik.

Qaammataasap matumani pineqartup assingi arfinillit avataarsuanut nassiunneqassappata, tamanna pilersaarutaavoq 2029-miit 2042-mut nassiussorneqarumaartut.

/ritzau/