DANMARKIMI KOMMUNINUT REGIONINULLU QINERSINEQ
Allakkatigut taasinerit amerlassusaat rekordiliinerup kingorna illoqarfissuarni ikileriarput
Illoqarfiit annerit tallimaasut sisamaanni allakkatigut taasinerit amerlassusaat naatsorsorneqareerpoq, rekordiliinerup kingorna 2021-mi ikileriarneranik takutitsivoq.
Illoqarfinni anginerni tallimani illoqarfiit sisamat - Aarhus, Aalborg, Odense, Esbjerg - allakkatigut taasinerit amerlassusaat 4648-inik appariarsimavoq, tassa 9,8 procentinik 2021-mut sanilliullugu appasinnerulluni. Københavnimi allakkatigut taasinerit suli naatsorsorneqanngillat.
Assiliisoq (Toqqorsivimmit): Bo Amstrup/Ritzau Scanpix
Takuneqarsinnaassaaq, ukioq manna Danmarkimi kommunimut nunallu immikkoortuinut qinersinermi allakkatigut qinersinerit ikinnerusut kingullermik qinersinermut sanilliullugit.
Nuna tamakkerlugu illoqarfiit anginersaanni kisitsisit takutippaat, 2021-mi qinersinermi rekordiliisoqarmat qinersisimasut ikinnerusut.
Illoqarfiit anginersaasa tallimaasa sisamaanni - Aarhus, Aalborg, Odense, Esbjerg - allakkatigut qinersinerit 4648-nik ikinnerupput. Tassa imaappoq 2021-mut sanilliullugu allakkatigut qinersinerit 9,8 procentinik ikinnerullutik.
Ukioq manna inuit 42.618-it illoqarfinni sisamani taaneqareersuni allakkatigut qinersisimapput. Kingullermik kisitsisit 47.266-iusimapput.
Københavnimi allakkatigut qinersinerit suli kisinneqanngillat.
2021-mi kommunimut nunallu immikkoortuinut qinersinermi 10,1 procentit allakkatigut qinersisimapput, tassanilu qaffariarnerujussuaq rekordiliinerlu pivoq, corona-mik tunillaassuinerup peqqutigisinnaavaa.
2017-imi qinersinissamut ullormi qinersivimmi qinersinerit 5,7 procentii siusinaarlutik qinersipput.
Allakkatigut qinersinerit nalinginnaasumik 2009-mi kommunimut nunallu immikkoortuinut qinersinerup kingorna qaffariartorsimapput.
Allakkatigut qinersiniarsimagaanni tallimanngormat kingullermik periarfissaavoq, kommunimut nunallu immikkoortuinut qinersinissamut allakkatigut qinersiniaraanni, qinersinerlu aqagu marlunngornermi ingerlanneqartussaavoq.
Allakkatigut taasinerit sumiluunniit ingerlanneqarsinnaanikuupput- tassa nammineq kommunerisamiinngikkaluarluni allakkatigut qinersisoqarsinnaalluni.
Ilaasa sulineq pissutigalugu qinersiviup ulluani piffissaqanngitsut allakkatigut qinersineq iluaqutaasinnaavoq - allat nammineq ulluliinissaminnik aalajangiinissartik kissaatigisarpaat.
Kommunit pillugit ilisimatusartoq aamma Danmarks Medie- og Journalisthøjskolemi centerlederi Roger Buch siornatigut oqarpoq, allakkatigut qinersineq isumaqartoq amerlanerit qinersinikkut ataatsimoornermik misigisaqanngitsoornermik kinguneqarsinnaasartoq.
Allakkatigut qinersinerit qinersisussanut sunniuteqarsinnaapput, qinersiviup ulluani ilaatigut angajoqqaanik peqateqarluni qinersiartorsinnaaneq misigisinngitsoorneqartarluni, taanna oqarpoq.
- Qinersineq ataatsimoorussinermik tunngaveqarpoq, qinersiviup eqqaani tulleriiaat ersersitsipput, tassani pingaarutilimmik pisoqartoq, siornatigut taanna Ritzau-mut oqarpoq.
