Nunarput avammut kimmut arritsumik nikikkiartortoq

Nunarsuarmi qeqertat annersaat ukiut tamaasa avannamut kimmut nikittarpoq.

Eqqortumik taassagaanni 2,3 centimeterinik, Videnskab.dk allappoq.

Tamatuma saniatigut sermersuup aakkiartornera pissutigalugu Kalaallit Nunaata ilaa annertusiartorpoq. Sumiiffiit ilaanni nunatta nunataata annertussusia annikilliartorpoq, tamanna misissuinerup nutaap atuagassiami JGR Solid Earth-imi saqqummersinneqartup takutippaa.

»Kalaallit Nunaanni sumiiffinni assigiinngitsuni assigiinngitsunik pisoqartarpoq. Npparissunik nallarissunillu assigiinngitsumik ingerlaartoqarpoq,« Danjal Longfors Berg, ilisimatusarnermi nutaami pingaarnertut allaaserinnittoq Danmarks Tekniske Universitetimilu (DTU) doktoritut atorfeqarallartoq oqarpoq.

Uuttortaanerit eqqoqqissaartut siulliit

Danjal Longfors Bergip ilisimatuullu nunanit tamalaaneersut qaammataasanit Amerikap avannaani, Kalaallit Nunaata immap naqqatigut atassuteqarfigisaani, uuttortaavinnut katillugit 2900-nut nunarsuup ingerlaarnera pillugu nalunaarsuisunit ukiut 20-t ingerlaneranni paasissutissat misissorsimavaat.

Misissuinerit taakkua iluaqutigalugit nunarsuarmi qeqertat annersaata qanoq qanorlu annertutigisumik nikeriarnera pillugu siullerpaamik eqqoqqissaartumik paasissutissaqalerpoq.

Videnskab.dk-mi paasisaqarnerugit: Grønlands undergrund bugner af kritiske råstoffer

Taamatut ilisimasaqarneq attaveqaatit pitsaasut pilersinnissaannut aamma sumiissusersiutit tunngavigisaat eqqortunik nutarterneqarnissaannutpingaaruteqarpoq.

Nunatta allanngorneranut pissutaasut pingasuupput: Nunap sananeqaataasa nikerarnerat, sermersuaqarnerata naajartornera sermersuullu aakkiartornera.

Kalaallit Nunaat Amerikami Avannarlermi nunavissuarmiittunit allanit allatut ingerlasoq ujarassiuut siornatigut misissuinerisa ersersippaa. Ilisimatusarnermili nutaami ingerlaarnerit kiisalu peqqutaasut pingasut immikkut ataatsimullu qanoq sunniuteqarnerat siullerpaamik eqqortumik paasineqarpoq.

Ukiut sermersuaqarfiit tupinnartumik sunniuteqartut

Sermersuaqarfiup kingulliup ukiut 11.700-t missiliorlugit matuma siorna naggasernerata kinguneri ilisimatuut maannamut ilimagisaannit Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarnerungaartut misissuinerup ilaatigut takutippaa.

Nunarsuarmi sermersuaqarnera — assersuutigalugu Kalaallit Nunaata sermersua aamma qanga Laurentidip sermersua — nunarsuup qalipaanik naqitsisarpoq. Nunarsuup qalipaa tassaavoq nunap qaavata ataani ikiaq ujarassanik kissartunik imerpalasunillu sanaajusoq.

»Kalaallit Nunaat nallorlunilu annikilliartorpoq, matumanili Laurentidep sermersuata aannerata kingunerisaanik Canadap USA-llu ilaanni nunap qaava suli alliartorpoq,« Danjal Longfors Berg oqarpoq.

Sermersuaqarnerup kingulliup kingorna Kalaallit Nunaanni sermersuup qaava suli narlorsarneqartoq misissuinerup nutaap takutippaa.

Tamatuma kingunerisaanik qeqertap kujataa arriitsumik kiviartuaarpoq, nunalu tamarmi Canadap tungaanut arriitsumik sangujartorluni. Misissuinerit naapertorlugit ilimagisanut allanut sanilliullugu sukkanerusumik allanngoriartortoqarpoq.

Kalaallit Nunaat immap qaffakkiartorneratigut nikikkiartortoq

Aamma sermersuup aakkiartornera immap qaffarujussuarneranik kinguneqarpoq, taamalillunilu Kalaallit Nunaata nunataa nikikkiartorpoq.

Ukiut 21.000-t matuma siorna sermersuaqarneraniit nunarsuup imartai 130-135 meterinik qaffassimapput. 76 meterit Laurentidep sermersuata aanneranit pisuupput.

Immap qaffakkiartorneranit 4,5 meterit Kalaallit Nunaanneersuupput, tassani inuit silaannaap kissatsikkiartorneranik pilersitsinerat pissutigalugu sermersuaq maanna aakkiartupallappoq. Aakkiartornera pissutigalugu Kalaallit Nunaata sineriaa silammut ajattorneqarpoq.

»Nunap sajunnerata kinguneri sermersuarsiornerillu ullumikkullu aakkiartornerup sunniutai ataatsimut isigalugit Kalaallit Nunaanni sumiiffiit ilaat annikilliartortut allallu alliartortut paasisinnaavarput,« Danjal Longfors Berg oqarpoq.

Paasissutissat GPS-inortut pitsaanerpaat

William Colganip, GEUS-imi – Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu nunap qanoq issusianik misissuiffimmi – sermersuarmik silallu pissusianik professorip Danjal Longfors Berg ilisimatuullu allat nersualaarpai. Nammineerluni misissuinermi peqataanngilaq, misissuinerli Videnskab.dk sinnerlugu atuarsimavaa.

»Ilisimatuut qaammataasanit paasissutissat atorlugit sermersuaq nunarsuup qaavanit aakkiartortillugu qanoq pisoqartarneranik paasinninnissamut silarsuarmi pikkorinnerpaanut ilaapput,« taanna oqarpoq.