Kalaallit Nunaanni innuttaasut sisamararterutaasa inuuniarnermut aningaasartuutit qaffakkiartornerat inuiaqatigiinni ajornartorsiutit pingaarnerpaatut taavaat. Tamanna Epinion-ip Ilisimatusarfimmi Nasiffik sinnerlugu misissuinerani nutaami paasinarsivoq.
Inuit nioqqutissat akisunerulernerat allanit tamanit, soorlu pinerlunnernit, silap pissusiata allanngoriartorneranit Issittumilu sakkutooqarnikkut aarlerinartorsiortitsinermit, ernumaginerugaat.
Kalaallit Nunaanni innuttaasut sisamararterutaasa inuuniarnermut aningaasartuutit qaffakkiartornerat inuiaqatigiinni ajornartorsiutit pingaarnerpaatut taavaat. Tamanna Epinion-ip Ilisimatusarfimmi Nasiffik sinnerlugu misissuinerani nutaami paasinarsivoq.
Najoqqutaq: Nunanut allanut sillimaniarnermullu politikki pillugu isumasiuinerit aappaat
Nasiffik - nunanut allanut sillimaniarnermullu Ilisimatusarfik
Inuit nioqqutissat akisunerulernerat allanit tamanit, soorlu pinerlunnernit, silap pissusiata allanngoriartorneranit Issittumilu sakkutooqarnikkut aarlerinartorsiortitsinermit, ernumaginerugaat.
Tamanna Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiinni siulittaasup professorip Torben M. Andersenip tupaallaatiginngilaa:
– Naamik, nunani allani aamma taamaappoq, aningaasat naleerukkiartornerat ajornartorsiutitut isigineqarpoq. Nunat inissisimavii aallaavigalugit politikkip allanngorarnerinit silalluunniit pissusiata allanngoriartorneranit akit qaffakkiartornerat qanimut misigineqarnerusarneranik aamma ersersitsivoq. Pisiniarfimmi aningaasivimmik paarsaqartilluni tamanna misigineqartarpoq, Torben M. Andersen oqarpoq.
Aningaasaqarnermut ilisimatuut maannakkut naatsorsuutigaat 2025-mi aningaasat naleerukkiartornerat Kalaallit Nunaanni 3 procentit missaanniissasoq.
Akit ineriartornerat assigiinngitsut
– Kalaallit Nunaanni aningaasat naleerukkiartornerat nunarpassuarnut sanilliullugu qaffasippallaanngilaq. Soorunalimi akit qaffakkiartornerat annertuumik eqquisinnaavoq, ingammik inuit aningaasatigut angummateqqareerneranni. Qanorluunniit nassuiaatigigaluarutta aningaasat naleerukkiartornerat tamaani taama annertutiginngilaq.
Aningaasat naleerukkiartornerat 3 procentiuppat soorunami inunnut ataasiakkaanut 3 procentiunissaanik isumaqanngilaq. Akit allanngornerat inuit assigiinngitsumik nalaatissavaat, Torben M. Andersen oqarpoq:
– Kisitsisit agguaqatigiissinneqarnerat nalinginnaasumik sammisarpagut, kisiannili immikkoortortat atuinerillu assigiinngissuteqarsinnaapput. Kalaallit Nunaata ikummatissat akiinik isumaqatigiissuteqarnera pissutaalluni aningaasat naleerukkiartornerat annikitsumiitinneqarnikuunerat aamma immikkuullarequtaavoq.
- Aamma assigiinngissutaasoq alla tassaavoq sumi najugaqarneq. Assersuutigalugu inuit pisortat inissiaataanni najugallit ineqarnermut akiliutip qaffannerannik eqqugaassapput. Taakku akikinnerpaaffissaminiinnikuupput maannalu nutarterisoqarnissaa pissutigalugu akit qaffanneqartussanngorlutik.
Ajornartorsiutaajuassanngitsoq
Ingerlatami ataatsimi akit ineriartornerat aamma assigiinngitsorujussuusinnaapput. 2025-miit Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut timmisartuussinernut akigititat unammillerutaalerpata siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu akikinnerulernissaat ilimanarpoq. Nunalli iluani akikinnerulernissaat ilimanaatikinnerulluni.
Aningaasat naleerukkiartornerat kingusinaartumik sunniuteqartartoq Torben M. Andersenip aamma oqaatigaa. Tassa akit qaffaqqaartarput, kingornalu aningaasarsiassat aamma qaffattarlutik.
- Aningaasat naleerukkiartornerat ajornartorsiutaajuarnissaa isumakuluutigivallaanngilara. Aningaasat naleerukkiartornerat annertuumik qaffakkaluaraangalluunniit appaqqittarmat. Piffissami sivisuumi aningaasat naleerukkiartornissaat ilimaginngilara, oqarpoq.
