Immami:
Umiarsuit attaveqatigiinnerinut atortut nutaaliat atorneqalissasut
Atortut AIS-iusut nutarsarneqartussanngorput, VHF-ikkulli attaviit ilaasa peerneqarnissaat pisariaqarpoq. Tamanna massakkut ajorutaaratarsinnaavoq, siunissarli ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu atortut nutarsakkat oqilisaataassapput, imarsiornermik ilisimasalik oqarpoq
Atortoq nutaaq siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu oqilisaangaatsiassaaq, massakkoqqissaarli nutarsaanermiippugut, maannalu atortumi nutaami VHF-imut attavinnik nutaanik pilersitsisoqassammat tamanna sulitillutik VHF-ip attaviinik sungiusimasaminnik atuisartunut ajoqutaasinnaavoq, Lars Frithjof Nielsen oqarp
Privat
VHF-radio, aqquteqanngitsumik radiup maligaasai atorlugit
attaveqatigiisitsisinnaasoq, ullumikkut tassaaginnanngilaq radio nunamiit
umiarsuarnut sianerfiusinnaasoq.
VHF-radio ullumikkut attaveqatigiinnermut atortuuvoq
tamatigoortoq, AIS-imik tigooraatitaqareersoq. AIS tassaavoq Automatic
Identification System, sumiissusersiornermut apunnginnissamullu atortuusoq, taamaalilluni
umiarsuarniit AIS-inik nassiussuutilinniit paasissutissanik
pissarsissutaasinnaasoq. Paasissutissat soorlu atit, suussutsit, sumiiffiit,
ingerlaarfiit nunamit suminngaanneerfiit, sumunngarfiit umiarsuullu
ilisarnaatitut normui pissarsiarineqarsinnaapput. Annermik ingerlaarfiit
sukkassutsillu pingaaruteqarput. Radiummi paasissutissat taakku atorlugit
umiarsuarnut allanut aportoqalernersoq naatsorsorsinnaavaa.
Attaviit VHF-imiit peeqquneqartut
Duplex: 24, 25, 26, 27, 28, 75, 76, 84, 85, 86
Simplex: 1024, 2025, 1026, 2026, 2084, 1085, 2085, 1086, 2086
Atortoq nutaaq attavinnik pisariaqartitsisoq
Arlalippassuilli AIS-imut atortumik atuisuulersimanerat
unammillernartuuvoq, maannami attaviusinnaasut nungulerput. Saqqummiussaq 2.0 –
VDES-imik (VHF Data Exchange System) taaneqartoq – atorneqalissaaq, VHF-imi
attaviit ilaasa atorunnaanissaat pisariaqarpoq. Lars Frithjof Nielsen, Garminimi
imarsiornermik immikkut ilisimasalik taama oqaluttuarpoq.
– Atortoq nutaaq, AIS-imut paarlattaasussaq,
32-riaammik sukkanerussaaq. Taanna umiarsuit akornanni suli toqqaannartumik
attaveqartassaaq, aammali qaammataasat atorlugit attaveqartassaaq, tassa
imaappoq, umiarsuit radiup maligaasaaniilluunniit
anguneqarsinnaanngikkaluarunilluunniit attavigineqarsinnaassapput – tassa
nunarsuaq tamakkerlugu taamatupajaarluunniit attaveqarsinnaassapput. Sikoqassuseq
aamma nakkutigineqarsinnaassaaq, taamatuttaarlu assersuutigalugu avatangiisini
atugassarititaasut, sumiiffinni aalajangersimasuni kissassutsit nillissutsillu
assigisaaluunniit nakkutigissagaanni puttaqutit silassorissuusiallit
atorneqarsinnaassapput. Atortoq nutaaq siunissaq ungasinnerusoq
eqqarsaatigalugu oqilisaangaatsiassaaq, massakkoqqissaarli nutarsaanermiippugut,
maannalu atortumi nutaami VHF-imut attavinnik nutaanik pilersitsisoqassaaq , Lars
Frithjof Nielsen oqarpoq.
Attaviit peerneqassasut
Suleqatigiissitanit World Radiocommunication Conference-mit (WRC) nalunaarut
tassaavoq maanna VHF-radiuniit attaviit ilaat oqaloqatigiilluni
attaveqatigiinnermut atorneqannginniassammata peerneqassasut.
VHF-radiut tamarmik qarasaasiaasa atortui
nutarsaaqqusissummik, attavinnik nunani tamalaani atorneqarsinnaasunik
piiaasussamik, ukioq naatinnagu tigusaqassasut Garmin nalunaaruteqareerpoq.
Nunalli ilaat siunertanut akuerisaasunut attavinnik atuinissamik
akuersisinnaassapput, Kalaallit Nunaannilu Nalunaarasuartaateqarnermut
Aqutsisut attaviit qanoq sivisutigisumik atorneqarnissaat akuerissaneraat suli
ilisimaneqanngilaq.
– Garminili ingerlatseqatigiiffittut nunani tamalaani
aallussaqartutut malittarisassanik malinnittariaqarpoq, taamaammallu
nutarsaanitsinni attaviit pineqartut peernikuuagut. Attaviilli ilaat sulinermut
atatillugu Kalaallit Nunaanni suli atorneqarmata, Garminimiit
VHF-radiusisimagaanni attaviit tuniniaasumiit ikkutseqqinneqarsinnaapput. Nutarsaanissaq
aamma utaqqisinneqarsinnaavoq, Lars Frithjof Nielsen oqarpoq.
Allaaserisaq ilassutitut saqqummersitami Motoori-mi saqqummersinneqarpoq. Motoori tamaat uani atuarsinnaavat.