- Inituvoq. Politiinut aammali eqqartuussissuserisunut tunngatillugu.
AG-p politiit pisortaat Bjørn Tegner Bay Paul Watsonimik suliaq naammasseqqammiinnartoq allaffiani illoqarfiup qeqqaniittumi Nuummi Amisunut isikkivigissumi naapippaa.
Watsonimut suliamut atatillugu Bjørn Bayip ataaseq tupaallaatigaa.
- Sunaluunniit imatut allatulluunniit suliarineqassanersoq politiitut isumaqarfiginngilarput. Malittarisassat malittarpagut. Suliami matumani aamma taamaaliorpugut, kisianni – inuttut oqaaseqassaguma – inuit kunngeqarfiup avataaniittut suliami aalajangersimasumi oqaaseqartariaqanngikkaluartut politikki pillugu oqaaseqartut taama amerlatigissasut naatsorsuutiginngikkaluarpara.
- Matumani ilaatigut Frankrigimi præsidenti pivara. Sulimi Frankrigip præsidentiata isummersorfigisaani suleqataassallunga isumaqarsimanngisaannaraluarpunga, oqarpoq, taamatuttaarlu kikkulluunniit isummersorsinnaasut, kisiannili ilanngui piffissami sumiiffimmilu naleqquttumi isummersorsinnaapput.
Paul Watson tigummigallarneqartunut allanut sanilliullugu allaanerunngilaq. Allatigut immikkut ittumik pineqanngilaq, taamaallaat malittarisassat politiit ulluinnarni suliarineq ajugaralui qaqeqqinneqarput. Matumani immikkut sulisoqarpoq, annermik unnerluussisussaatitaasuni.
Watsonip iperagaanera asulersuaq suliffiunngilaq, politiit pisortaat oqarpoq.
- Suliani ajugaassanatalu ajorsarneq ajorpugut. Suliaqartarpugut. Isummersorata.
- Nunani tamalaani eqqartuussinermik suliaqarneq tamarmi nunat isumaqatigiissutinik atsiorsimasut isumaqatigiissutinik eqquutsitsinissaannik naatsorsuutiginninnermik tunngaveqarpoq. Qaammatit tallimat sivikippallaarnersut sivisuallaarnersulluunniit isummersortoqarsinnaavoq, nunanili tamalaani pissutsit assigiinngitsut suliami ilaanikuusut eqqaamassallugu pisariaqarpoq, naqissusiivoq.
Ilumoorsorisat oqaaseqaatillu
Kalaallit Nunaanni Politiit – ukioq mannattaaq – taamaassorisaminnik siammarterisartut takorluuillaqqittut qarasaanniipput. Ingammik Watsonip nalaani. Siammarterisut ilaat qaammaasaqarnerusariaqaraluartut politiit pisortaata tupigaa.
- Frankrigimi præsidenti ungasitsigaluni isummersorpoq, taassumali Kalaallit Nunaannit Politiit, nunatsinni/Danmarkimi eqqartuusseriaaseq, kattuffik uangaluunniit ilisimasaqarfiginngilai, inuilli kattuffimmik, eqqartuusseriaatsimik uannillu ilisimannittut politikkikkut piumasaqaat naapertorlugu tigusarinninnermi allamik siunertaqartoqarneranik isumaqarnerat pakatsissutigingaarpara, oqarpoq nangillunilu:
- Kattuffiup ilumoorsorisanik siammarterinerit soqutiginngilai, inuttulli ”uangaana suleqatikkalu qanoq issorigaatigut?” puiguinnarsinnaanngilara, tupigaara, Bjørn Bay unneqqarilluni oqarpoq.
Taamaassorinninnerit Facebookimi allatulli peqqarniitsigingajapput, inuilli nittartakkatigut naapittarfinni allataat ajuallatsitsisinnaapput.
- Inuit nittartakkatigut naapittarfii ajunngitsorpassuaqarput, inuinni nittartakkatigut naapittarfinni aataveqatigeeriaasiat nikalluutigingaarsinnaasarpara, oqarpoq.
Taamaassorinninnerilli internetsikkullu sorsuutigineqartut piviusumiit allaaneroqaat, Bjørn Bay oqarpoq.
- Ajornartoorfiunerpaami ikioqatigiittoqartarpoq. Tamanna allanngortinneqarsinnaanngilaq, oqarlunilu nangippoq inuiaqatigiit inuppalaassuseqanaartarlugit.
Inuinnaat aammali politiit sulinerminni pisussaaffitik avaqqullugit inuppalaartartut.
Politiit pisortaata aamma inoqatiminut tatiginninnini sutigulluunniit annaasimanngilaa.
Inuit nittartakkatigut naapittarfiini qanoq oqaaseqartoqartarnersoq tupaallaatigisinnaasarpaa, inuiaqatigiilli suli pisariaqartillugu ikioqatigiittarlutillu politiit eqqartuussiveqarfillu suli tatigineqarput.
- Inuiaqatigiit politiinut, pinerluuteqarsimasunut isumaginnittoqarfimmut, eqqartuussivimmut illersuisunullu annertuumik tatiginninnerat ulluinni misigisarpara, Bjørn Bay oqarpoq.
Ukioq ulapaarfiullunilu tatisimaneqarfiusoq
Bjørn Bayip misilittagai naapertorlugit inuiaqatigiinni naligiinnginneq pinerlunnermik pilersitsisarpoq. Akit qaffanneri aningaasaqarnikkullu ingerlanerliorneq eqqaaneqarmata ajornartorsiut tassaniinngitsoq oqarpoq.
- Massakkutut itsillugu nakuusernerit annikillissapput. Annikillingaatsiarnavianngillat, annikillissappulli, oqarpoq erseqqissaatigalugulu ukioq suli naanngimmat, taamaammallu kisitsisit eqqoqqissaaratillu maanna ukiortaarnissaanut ullualuinnanngortut taamaattoqarniarpasittoq.
Ataatsimut isigalugu 2024-mut kisitsisit ukiut siuliinut sanilliullugit pitsaaneroqaat. Ukiumoortumik nalunaarusiaq saqqummerpat tamatta paasisaqarnerujumaarpugut.
Ajornartorsiut inuiaqatigiit nikingasumik inissisimaneranniippoq, tassami pillit pissakitsullu nikingavallaalertarput.
- Ukioq 2024 inuit aningaasaqarnikkut ilungersuuteqarsimanersut nakuusersimasut nalunaarsorfianni takusinnaanngilarput, oqarpoq.
Illuatungianik politiit aningaasaqarnikkut ilungersunartorsiorput. Ingammik ukiup affaani kingullermi.
- Politiit aningaasaqarnerat unammillernartoqarpoq. Uagutsinniinnaanngitsoq, aammali Danmarkimi Savalimmiunilu suleqatitsinni. Taamaaligaangat suna tamarmi pisariunerulertarpoq, oqarpoq, inuiaqatigiilli aamma eqqissisarpai:
- Politiit agginngitsoornissaat ernumagineqassanngilaq. Sipaassagutta massakkorpiaq orniguttarnerit sipaarfigissanngilagut, pisariaqassappallu qulimiguulimmik ujaasinissamut millionit atussavagut, aningaasaqarnerli tatisimaneqarpoq. Tamanna malugisinnaavarput, oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni Politiit ukiumi immikkut ittunik alutornartunillu suliaqarput. Ilaatigut ilisimasassarsiortut pingaarnertut russinit inuttallit inatsisinilli unioqqutitsisut upernaaq manna avannaarsuani politiinit Issittumilu Illersornissaqarfimmit orninneqartariaqarsimapput. Tamanna AG-p suliaq maluginiarneqanngitsoq uissuumminartorli pillugu politiit pisortaanik oqaluttuarineqartoq ukiumi nutaami allaaserippagu paasisaqarfiginerusinnaavat.
Kunngikkormiuttaaq tikeraarput. Qaanaamiit Igaliku tikillugu peqataaneq nukinnik aamma atuiffiuvoq.
- Ukioq manna, nutaamik kunngeqarluta, angusarput suleqatikkalu nuannaralugulu pissanganartutut nalilerparput. Taamalli oqariarluta suliassap aallartinnginnerani pilersaarusiornera, ilaatigut Naalagaaffiup Sinniisoqarfia, Namminersorlutik Oqartussat, Kunngikkormiut Issittumilu Illersornissaqarfik qanimut aaqqissuusseqatigalugit ingerlanneqartoq nukimmik atuiffiungaatsiarpoq, oqarpoq.
Bjørn Bayittaaq Narsami aallaasersorneq pillugu suliami pineqaatissiineq ukiup ingerlanerani angusat ilaattut eqqaavaa. Unnerluussisussaatitaasutut qanoq pineqaatissiisoqassanersoq soqutiginarpoq. Pinerluttoq 21-nik ukioqartoq, qulimiguulimmik timmisartortartunik marlunnik ilaasunillu arlalinnik igalaap sequminneranik ajoqusiisoq, piffissaligaanngitsumik Danmarkimi katsorsarneqartussanngorlugu pineqaatissinneqarpoq.
- Maanna suliat ”immikkuullarissut” eqqartorpagut, pinerlunnerilli uagutsinnut nalunaarutigineqartartut tamarmik pinerlunnermut attuumassuteqartunut tamarnut ajorluinnartuunerat eqqumaffigineqassaaq. Taamaammat inuk tillinniarfigitissimasoq imaluunniit imerniartarfimmi tillutsissimasoq pillugu pisarneq malillugu suliat ilungersunartuummata uagullu pitsaasumik sullittussaagatsigit eqqartorneqassanngillat, oqarpoq.
Suleqateqartinnani suunngitsoq
Ukioq manna imatut immikkuullarinngilaq, ukiummi tamarmik immikkut ittunik suliaqarfiusarput. Avannaani tassaarsuaqarnera 2017-mi pivoq. Corona 2020-mi pivoq. 2022-mi Nuuk sarfaaruppoq. Suliat immikkuullarissut ulapaartitsisaramik ukiumi ataatsimi amerlavallaannginnissaat politiini pisortap neriuutigiinnarsinnaavaa.
Bayip ullut tamaasa ukiullu tamaasa nuannaarluni politiit pisortaattut suliartortarneranut ataatsimik pingaarutilimmik peqquteqarpoq.
- Suliat assigiinngeqisut ataatsikkooraangata suleqatima ingerlaannarsinnaasarneri. Sulisut tamarmik imminnut ikioqatigiittarnerat. Ingerlatsivinni allanituulli sorpassuit pillugit naammaginninngittoqarsinnaavoq, ulapaarfimmili ikioqatigiittoqartarpoq, oqarpoq.
Ingerlatsiviup suulluunniit pilersaarutaanngitsut suliarisinnaagai tulluusimaarutigaa. Suliat qalleraatiinnaleraangata tunniutiinnartoqarneq ajorpoq.
- Sulisut nalimmassarsinnaallutillu nammineq inuunerminnut kalluaagaluarpalluunniit ikiuuttarput. Pisariaqartillugu suleqatigiittarnerat tulluusimaarutigeqaara. Taamaammat suliffiga suliffigiinnarusuppara, naqissusiivoq.
