Hans Enoksen inuiaqatigiinni qaffasissumik inissisimagaluarluni pingaarutilinnilu atorfeqartaraluarluni, angutit arnallu – nunaqarfiillu puigunngisaannarpai. Isummersuutai naleqartitailu ataqatigiilluinnarput, politikkerit suleqatai oqarput. Suliami qanorluunniit ajornartorsiuteqaleraluarpat.
Taanna 1995-imi marsimi Inatsisartunut qinigaareerluni (tassa ukiut 30-t matuma siorna) AG-mi apersorneqarnermini siullermi ima oqarpoq: - Lars-Emil Johansenip ataatsimiititaliami sorlermi ilaasortaarusunnersunga toqqaannartumik aperippanga ingerlaannaq akissavara: Nunaqarfinnut ataatsimiititaliami.
Hans Enoksen inuiaqatigiinni qaffasissumik inissisimagaluarluni pingaarutilinnilu atorfeqartaraluarluni, angutit arnallu – nunaqarfiillu puigunngisaannarpai. Isummersuutai naleqartitailu ataqatigiilluinnarput, politikkerit suleqatai oqarput. Suliami qanorluunniit ajornartorsiuteqaleraluarpat.
Taanna 1995-imi marsimi Inatsisartunut qinigaareerluni (tassa ukiut 30-t matuma siorna) AG-mi apersorneqarnermini siullermi ima oqarpoq: - Lars-Emil Johansenip ataatsimiititaliami sorlermi ilaasortaarusunnersunga toqqaannartumik aperippanga ingerlaannaq akissavara: Nunaqarfinnut ataatsimiititaliami.
Niuertoruseq 39-nik ukiulik 1995-imi upernaakkut Inatsisartunut qinigaammat Inatsisartuni allanik „nunaqarfimmit sinniisoqanngilaq“. 339-nilli taaneqarluni qinigaavoq, naak nunaqarfia Itilleq 120-t missaannaannik innuttaasoqaraluartoq. Politikkikkut sulinermini nukissaqarluartuulluni oqaaseqarumatullunilu qinikkat illuatungiliuttut akiortarpai – qineqqusaarnerminilu 6 kilonik oqilivoq. Anguniakkani AG -mi 1995-imi marsimi apersorneqarnermini arlaleriarluni uterpaa.
- Inatsisartuni nunaqarfiit sinnerlugit oqaaseqartartuunissannik neriorsuuteqarpunga.
Taamaaliorporlu. Ukiakkut ataatsimiinnermi tallimanngormat aallartittumi ilungersuuteqarnini tamanna ingerlateqqissallugu piareersimagaluarpoq.
Toqukkut qimaguttoq tallimanngornerup annersaani eqqaaniarneqarpoq. Inatsisartut siulittaasuat Kim Kielsen (S) minutsimi ataatsimi nipaallisimanissamik qinnuiginnikkami killitsisimavoq. Killitsisimaneq tv-kkut toqqaannartumik aallakaatinneqarmat innuttaasut malinnaaffigisinnaasaat.
- Hans Enoksen pingasunngornerup unnuaani Inatsisartut ataatsimiinnerannut peqataajartoraluarluni maani Nuummi toqukkut qimaguppoq. Toqukkut qimagunnerata tamatta qamuuna attorpaatigut, Kielsen oqarpoq.
Maqaasissaqaarput
Erik Jensen, Kielsenitut Enoksenitullu Siumumi siulittaasuusimasoq taava oqaaseqartussanngorpoq: - Inummik tamatta ikinngutigisatsinnik, ataqqisatsinnik, nuannarisatsinnik annaasaqarnikuugatta nunatsinnut ernerulluartoq maqaasissaqaarput, taanna oqarpoq.
Parteeqataata Jens Napaattuup Enoksenip Kalaallit Nunaannut kalaallinullu illersuisuunera eqqaavaa. Illersuinera namminiilivinnissamik aallaaveqartoq – Anersaava ingerlaqqippoq, Napaattooq oqarpoq.
Kielsen naapertorlugu ulloq aliasunnermik qulangerneqarpoq, aamma sulinermik nuannaarutiginninnermik, Inatsisartut ataatsimiinnerisa ammarneqarnerat tamatigut innuttaasut naalakkersueqataanerisa nukittuneranut naleqassusianullu nuannersumik takussutissaavoq. Isummat assigiinngissinnaanerat pissusissamisoortoq, tamatumanilu suleqatigiinnissaq avissaartuunnerunngitsoq ujartorneqassasoq Kielsenip eqqaasitsissutigaa.
- Nalitsinni unammilligassarpassuaqarfiusumi Nunatta nunatsinnilu innuttaasut avissaartuunerit saqitsaannerillu pinnagit ataqatigiinneq suleqatigiinnerlu pisariaqartippaat, taanna oqarpoq.
Siulitsinnit inuiaqatigiinnik pilersitsinissamut pisussaaffik kingornussimasarput
Jens-Frederik Nielsen Naalakkersuisuni siulittaasutut perngarluni ataatsimiinneq ammarlugu oqalugiarpoq, oqaluuserisassallu nukingernarnerpaat eqqaavai. Aammattaarlu “nunatsinnut erniulluartoq” eqqaaniarlugu aallartippoq.
- Hansip sulinermini qiimasuunini, allanngujaatsuunini unneqqarissuuninilu ilisarnaatigivaa eqqaamaneqaatigissallugulu. Hansip nulia Aaliiaraq Enoksen, qitornai, ernutai ernutaqqiutaalu eqqarsaatitsinniipput qamanngalu pisumik misiginneqatigaagut.
Kingorna oqalugiarnera qaammatini tulliuttuni politikkikkut suliassanut tunngavoq. Nunanut tamalaanut innuttaasunullu tunngasut, matumanittaaq peqqinnissaqarfik eqqaaneqarput:
- Peqqinnissaqarfiup iluani pikkorissorsuarnik tunniusimasunillu amerlasuunik sulisoqarpugut. Taakku sulilluarneri pillugit qutsavigaagut. Taamaattoq sinaakkutissanik pitsaasunik peqartinneqartariaqarput.
Naalakkersuisooqatigiit aningaasaqarnerup ilaqutariinnut tatisinera ukkatarigaat taassuma erseqqissarpaa:
- Akit qaffakkiartorneri uagut nammineq aqussinnaanngisatsinnik avataaniit pissuteqarpoq. Inoqutigiit inuuniarnerminni aningaasartuutaat annertusisimapput. Amerlasuunut tamanna ulluinnarni pisiarisartakkanut allaat sipaarniartariaqarnermik kinguneqarsimavoq. Angajoqqaat ilaasa aalajangertariaqarpaat akiligassat akilissanerlugit imalt. meeqqat sunngiffimmi sammisartakkatut nuannarilluinnagaat pilliutigissanerlugit.
- Innuttaasut utoqqaanerusut toqqissisimannginneq misigisalerpaat Pilersuisumukaraangamik akit qaffakkiartuinnartut takullugit, utoqqalinersiutiminnut inorsartitsisalermata. Politikeritut pisussaaffigaarput tatineqarnerit iliuuseqarfigisinnaasagut oqilisaavigissallugit. Ajornartorsiutit tamaasa peersinnaanngilagut, taamaattoq qulakkeersinnaavarput suliniutit aallartitavut amerlanerpaanut iluaqutaassasut, ikinnerpaanillu akornusiissasut, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.
Inuiaqatigiit sinnerlugit najuunnerminnik oqariartuuteqarpoq.
- Siulitsinnit inuiaqatigiinnik pilersitsinissamut pisussaaffik kingornussimasarput akisussaassuseqarluta ingerlattariaqarparput. Pisussaaffiup tamatuma imaraa sukkulluunniit inuiaqatigiit pitsaasumik atugaqarnissaat qulakkeereerlugu kingulissatsinnut ingerlateqqissagipput.
- Takorluugaralugulu neriuutigaara tamatta peqatigiilluta nunamik pilersitsisinnaasugut tamatta taperseeqataanissatsinnut inissaqartitsisumik. Aamma kikkut tamarmik tapersiissutitik pillugit akuerineqartutut misigimasut. Taamatut pinitsigut Kalaallit Nunaat nukittunerusoq atajuarsinnaanerusorlu pilersissinnaavarput
