Unnerluussisup politiip sakkortuumik pineqaatissinneqarnissaa piumasaraa
Unnerluussisup politiiusimasoq meeqqanik arlaleriarluni atornerluisimasutut unnerluutigineqartoq ukiuni arfineq-marlunniit arfineq-pingasunut pineqaatissinneqassasoq piumasarisimavaa. Ukiut marluk pineqaatissinneqarsimasut inissiisarfianniittussanngortinneqassasoq illersuisua isumaqarpoq.
Suliaq ulluni sisamani uani eqqartuussissutigineqarpoq. Eqqartuussut maanna amigaataaginnalerpoq.
Assi: Morten Okkels
Politiiusimasup niviarsiaqqanik 14-15-it missaanni ukiulinnut 20-riarluni pinerluuteqarsimasutut unnerluutigineqartoq, ilaatigut niviarsiaqqanik marlunnik pinngitsaaliisimasutut, pillugu Eqqartuussisoqarfik Sermersuumi suliaq sapaatip-akunnerani kingullermi allaaseraarput.
Inatsit nutaaq naapertorlugu ukiukitsumik atoqateqarneq ukiut nikingassutit amerlappata kinguaassiutitigut pinngitsaaliinertut unnerluutiginnittoqarsinnaavoq. Suliamut atatillugu atinik saqqummiussisoqaqqusaanngilaq.
Unnerluussisup illersuisuillu naggataarutaasumik oqaaseqaataat Nuummi eqqartuussisunut tallimanngornermi ualikkut saqqummiunneqarput. Niviarsiaqqat marluk nassuiaatinneqarnitik matoqqasumi apersorneqarnerminni ilumoortut uppernarsarsimavaat.
Angutip akisussaaffimminik sumiginnaasimasoq unnerluussisup oqaaseqarnermini erseqqissarpaa. Inersimasuuvoq, politeeq, meeqqallu Kalaallit Nunaanni peqatigiiffimmi suliaqarnini aqqutigalugu naapissimallugit. Aqqinik saqqummiusseqqusaannginneq pissutigalugu suliamut tunngasut ilaat allaaserissanngilavut.
Niviarsiaqqat angummut piffissap ilaani aamma malugeqqusaartarsimanerarnerat pillugu oqaaseqartoqarnera unnerluussisup eqqunnginnerarpaa. Ilisimannittut ilaat taama oqarmat. Meeqqat inersimasumit atornerlunneqarnertik, inunnguutsiminillu alapernaatsuunertik pisuussutiginngikkaat unnerluussisup naqissuserpaa.
Politiiusutut iliuutsini inerteqqutaasut ilisimavai, aamma niviarsiaqqat pingajuannut tunngatillugu. Tassa inatsit nutaaq isumapiloqarluni tatiginnilersitsiniaanermut inerteqquteqarnermut tunngatillugu, unnerluussisoq isumaqarpoq.
Allagaq unnerluussut naapertorlugu ukiunit arfineq-marlunnit ikinnerunngitsunik pinerluuteqarsimasunut inissiisarfimmiittussassanngortinneqassasoq piumasarineqarpoq. Unnerluussisulli ukiut arfineq-marluk arfineq-pingasullu akornanni pineqaatissinneqassasoq naleqqunnerusoq maanna oqaatigaa.
Suliami illuatungiliuttoq
Illersuisoq oqaaseqartussanngorpoq. Niviarsiaqqat angummut namminneerlutik attaveqarusuttarsimanerat erseqqissaatigaa. Unnerluussisup akerlianik niviarsiaqqat ilisimannittutut nassuiaataat uppernanngitsutut isigai.
Niviarsiaqqat nassuiaatinneqarnerat aamma isornartoqartippaa, taakku oqaluttuarnerat sunnerneqarsinnaasoq isumaqarluni. Aamma niviarsiaqqat ilaata ataatsip 15-ileereertoq atoqatigineqarsimanera tunngavilersuutigaa, aamma unnerluutigineqartup akisussaaffigiunnaareeraa pisoq pisimammat.
Niviarsiaqqamik ukiukinnermik illoqarfimmi allami najugalimmik allaqateqartarsimaneranut tunngatillugu, tassa isumapiloqarluni tatiginnilersitsiniaaneqarneranut, unnerluutigineqartup peqatigiiffimmi suliaqarnerminut atatillugu attaveqartarsimanera illersuisup tunngavilersuutigaa. Peqatigiiffimmi suleqataaffigisaani niviarsiaraq ineriartornissamik periarfissaqarnera pineqartoq.
Annerpaamik ukiuni marlunni pineqaatissiisoqassasoq illersuisoq isumaqarpoq.
Unnerluutigineqartoq naggataatigut nammineq oqaaseqarsinnaatitaanini atorlugu oqaaseqarpoq. Allaqatigiinnerit annerpaartaat kalaallisut allassimasut atuaqqullugit eqqartuussivimmut kaammattuutigaa, taakku qallunaatut nutserneqarneranniit paasinarnerummata.
- Tamarmik akuerseqqaarnikuupput. Suut tamarmik isumaqatigiissutigineqaqqaarput, politiiusimasoq aamma oqarpoq.
Niviarsiaqqalli pineqartut ilaat 14-inik ukioqartoq atoqatigisimallugu suliamut atatillugu siusinnerusukkut uppernarsarnikuuaa. Tassa atoqateqarsinnaanermut ukiui inuuttut:
– Nalunngilara eqqunngitsumik pisoqarnikuusoq. Taamaattuminguna aamma nassuerutigigiga (14-inik ukiullip aqqa taavaa, aaqq.). Iliuuserisimanngisannili pisuutinneqarusunngilanga. Ilisimannittut eqqartugaat eqqartuussiviup paasisinnaassagai neriuutigaara.
Ataasinngornermi apeqquterpassuit akineqassasut
Ataasinngornermi suliamut atatillugu taasinissamut piffissaq atorluarneqarpoq. Eqqartuussisut unnerluussinermi immikkoortut 20-t tamaasa immikkut nalilersussavaat, tamatumalu kingorna angut qanoq pineqaatissinneqarsinnaanersoq aalajangissallugu.
Angut taanna ukiukitsumik atoqateqarsimanerminik nassueruteqarmat pineqaatissinneqarnissaa ilimanaateqarpoq. Unnerluussutinili amerlanerni angut pinngitsuunerarpoq.
Eqqartuussisup eqqartuussisooqataasullu meeqqanut pinerlunnerit pillugit malittarisassat nutaat suliami pineqartut piffissartorfigissagunarpaat. Ilaatigut meeqqanik isumapiloqarluni tatiginnilersitsiniaanerup inerteqqutaaneranut tunngasoq, tassani unnerluutigineqarneranut pisuutinneqarneranut tunngavilersuutigineqarsinnaalluni.
Inatsisit 2024-mi atuutilersinneqarmatali Kalaallit Nunaanni siullerpaamik isumapiloqarluni tatiginnilersitsiniaasoqarsimaneranik suliaq siulliunersoq suli pisortatigoortumik uppernarsarneqanngilaq. Sulianilli allani tamanna pisimanersoq unnerluussisup oqaaseqarnermini oqaatigaa.
Politiiusimasoq pineqaatissinneqassanersoq marlunngornermi aalajangerneqassaaq.
