USA-p Kalaallit Nunaat tiguassagaluarpagu Danmarkip illersornissamut isumaqatigiissut atuukkunnaartissinnaavaa
Donald Trumpip præsidentinngornerata kingorna Kalaallit Nunaallu tiguarusullugu kissaateqarluni oqariartuuteqartareernera pissutaalluni USA-mut illersornissamut isumaqatigiissut isornartorsiorneqarpoq.
- Amerikamiut Kalaallit Nunaat tamakkiisumik ilaannakoortumilluunniit tiguaraluarpagu, Danmark illersornissamut isumaqatigiissummik unitsitsinissamut soorunami pisinnaatitaassaaq, nunanut allanut tunngasunut ministeri Lars Løkke Rasmussen (M) allappoq.
Foto: Emil Nicolai Helms/Ritzau Scanpix
USA-p Kalaallit Nunaat pissaaneq atorlugu tiguassagaluarpagu Danmark illersornissamut isumaqatigiissummit, naalagaaffissuaq Danmarkimut sakkutuunik atortussanillu aallartitsisinnaaneranut periarfissiisumit, anisinnaavoq.
USA-p præsidentiata Donald Trumpip Kalaallit Nunaat tiguarusullugu arlarleriarluni oqaatigaa, sakkuaatinillu atuinissaq tunuarsimaarfiginagu oqarnikuulluni. Taama pisoqassagaluarput isumaqatigiissutip atuuffia suli naanngitsoq atorunnaarsinneqarsinnaasoq folketingimut akissummi atuarneqarsinnaavoq.
- Amerikamiut Kalaallit Nunaat tamakkiisumik ilaannakoortumilluunniit tiguaraluarpagu, Danmark illersornissamut isumaqatigiissummik unitsitsinissamut soorunami pisinnaatitaassaaq, nunanut allanut tunngasunut ministeri Lars Løkke Rasmussen (M) folketingimut akissummini allappoq.
USA-p Danmarkillu isumaqatigiissutaat 2023-mi decembarimi atsiorneqarpoq, Folketingimilu amerlanerussuteqartumi maanna suliarineqarluni.
Isumaqatigiissut "ukiuni qulini atorunnaarsinneqarsinnaanngitsutut" taaneqarpoq, USA-llu sakkutuui Karupimi, Skrydstrupimi Aalborgimilu timmisartoqarfinnut pingasunut "killeqanngitsumik missinnaanerannik“ periarfissiilluni.
2023-mili nunanut allanut sillimaniarnermullu politikki allanngorpoq, aamma Donald Trump præsidentinngormat.
Nunarsuarmi qeqertat annersaat tiguarusullugu oqartarpoq, taannalu Danmarkip ataani inissisimavoq. Amerikamiut Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni kilitsissiaqartoqarusunnerat kissaatigineqartoq Amerikamiut aviisianni Wall Street Journalimi aamma allaaserineqarpoq.
Taamaakkaluartoq politikikkut amerlanerussuteqartut isumaqatigiissut akuererusuppaat, tamannalu isornartorsiorneqarpoq.
Oqaatigineqarpoq USA-p sakkutuui Danmarkimiittut pissaaneqarpallaartut.
USA-mi nunanut allanut ministerip Marco Rubiop Nato-mi ataatsimeersuarnermi USA-p Kalaallit Nunaata nammineersinnaatitaanera ataqqillugu oqartoq, Folketingimut apeqquteqaatip aappaani Lars Løkke Rasmussen allappoq.
Tamannali Trumpip kissaatiminik uteqattaarineranut akornutaanngilaq.
Ikinngutigiit akornanni kilitsissiaqartoqartanngitsoq EU-p nunanut allanut tunngasunut pisortaa Kaja Kallas Danmarkimut qanittukkut tikeraarnermini oqarpoq. USA-p kilitsissiaqarusunneranut taama qisuariarpoq.
- Ikinngutitsinnut suleqatitsinnullu kilitsissiaqartussaanata isumaqatigiissuteqarpugut. Allaaserisat atuarpakka, ajuusaarnarpullu, oqarpoq.
/ritzau/
