– USA pillugu politikkikkut isumaqatigiinneq suleqatigiinnerlu pisariaqartipparput

Naaja H. Nathanielsenip USA-mi senatori Ted Cruz (Republikaneri Texasimeersoq), senatip niuernermut, ilisimatusarnermut angallannermullu ataatsimiititaliaani siulittaasoq, ataatsimiititaliami tusarniaanermik qulequtalimmik ”Nuuk and Cranny”-mik, Issittoq Kalaallit Nunaallu USA-p soqutigisaanut pingaaruteqarnerat pillugu ingerlatitseqqittoq tusarnaarpaa. 

Nunatta pisiarineqarsinnaanera pillugua amerikamiut tusarniaaneranni malinnaaneq pisoq ingattarsernerusoq eqqarsaatigaa.

- Ingattarserneruvoq, nunallu allap uagutsinnik pisinissaq pillugu kongressimi, uagut inatsisartutsitut ittumi, tusarniaassuteqarmat tunngaviusumik. Tamatumunngali atatillugu Amerikamiut naalakkersuisuisa nutaat annertusaanissamik eqqarsaateqarnerat isiginiarneqartariaqarpoq, uaguinnaanngitsoq, aammali Canada, Panama Gazalu, tamarmik USA-p sunniuteqarnerunissamik imaluunniit piginnittuunerulernissamik kissaateqarfittut taaneqarsimasut, Naaja H. Nathanielsen (IA) oqarpoq. 

Tusarniaassuteqarneq pimoorussassatut tiguneqartariaqartoq taanna isumaqarpoq. Tamanna sianiilliornerunngitsoq isumaqarpoq, kisianni amerikamiut nunanut allanut politikkiannik pimoorussilluni ineriartortinneqartussatut isiginiarneqartariaqarpoq. 

- Immikkut ilisimasallit nunatsinnut tunngasunik oqaaseqaqquneqartut tusarnaarpakka. Aammali apeqqutigineqartut tusarnaaqqissaartarpakka, apeqquteqartummi tassaapput amerikamiut politikerii, taakkualu apeqqutaannik amerikamiut eqqarsartaasiat paasisaqarfiginerusinnaavarput. Amerikamiut Kalaallit Nunaat, pisuussutivut nunarpullu nunarsuarmi politikkikkut pingaaruteqartutut isigalugit Kalaallit Nunaannik arlaatigut sunniuteqarusuttut ersarilluinnartoq isumaqarpunga, Naaja H. Nathanielsen Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartunut qinigassanngorteqqittoq oqarpoq.

USA-p silarsuarmut isiginnittaasia nutaaq

USA-mi naalakkersuisunngortut nunanut allanut allaanerulluinnartumik isiginnittaaseqarput, diplomatiimilu malittarisassat nalinginnaasut malinngilaat, Naaja H. Nathanielsen isumaqarpoq.

- Trump qinigaaqqimmat nalinginnaasumik diplomatiitut iliuuseqarsinnaajunnaartugut eqqarsarpunga. Allatut suleqatigiittoqartariaqarlunilu allatut silarsuarmut isiginnittaaseqartoqartariaqarpoq. Taamaamamt aamma allatut iliuuseqartariaqarpugut, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

USA-p naalakkersuisuisa annertusaarusussuseqarnerat, Naajap oqaatigisaa, Kalaallit Nunaannuinnaanngitsoq aammali Canadamut Gazamullu tunngavoq.

– USA-p nunanut allanut ministeriata Mark Rubiop Gazamut ataatsimut pilersaarusiaq eqqartorniarlugu qanittukkut Israelip ministeriunera Benjamin Netanyahu ataatsimeeqatigaa, palæstinamiullu peqataatinngilai. 

Præsident Trumpip Gazap kangiani qiterlermi ’aliannaarsaarfittut’ allanngortinnissaanik pilersaarutini oqaatigaa. 

USA-llu Ukraine peqataatinnagu Ruslandi Saudi Arabiami eqqissinissamik isumaqatigiinniarfigaa. USA-llu naalakkersuisui diplomatiitut pissusilersoriaatsiminnik atuiunnaarmata Kalaallit Nunaat allatut iliuuseqartariaqartoq, Naaja H. Nathanielsen isumaqarpoq

- Tamat oqartussaaqataaffigisaannik naalakkersuisoqarluta nammineerlutalu naalakkersuisoqarlutalu inatsisartoqarluta amerikamiunut oqartuartarnissarput pingaaruteqarpoq. 

-Siunissarput uagut nammineq aalajangissavarput. Amerikamiut suleqatigaagut, kisianni amerikamiunngorusunngilagut. Inuit pissaanerat, aamma piffissami ajornartorsiorfiusumi matumani suleqatigiinneq pisariaqartoq suli upperigakku oqariartuutip taassuma amerikamiunit amerlanerpaanit tusarneqarnissaa qulakkeerniarlugu tamakku amerikamiut tusagassiorfiinut oqaatigisaqattaarnikuuakka, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Nunat ilaat inatsisinik maleruaasut 'rude of law'-imillu (naalagaaffik inatsisit tunngavigalugit naalakkersugaq, aaqq.) ataqqinnittullu suli nassaassaasut upperaa, Kalaallit Nunaatali aamma suleqateqarnissani pisariaqartippaa.

- Naalagaaffissuartut angivallaanngitsutut inissisimasugut ilumoorpoq, naak innuttavut marloriaammik amerligaluartut suli naalagaaffissuartut angivallaanngitsutut inissisimavugut. Pitsaasunik tatiginartunillu suleqateqartariaqarlpugut. Qujanartumik USA-mi, Europami nunanilu allani aamma taamaappoq, taakkulu inatsisinik nunallu killeqarfiinik suli ataqqinnittuupput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Nunat killiit akornanni pissutsit allanngulersut

NATO-mut nunat ilaasortat nunallu killermiut nunamut iligisamut USA-mut ajornartorsiortitsisumut nunarsuarmilu pisuni allanngoriartorfiusumi maanna oqimaaqatigiissaarisoqarnissaa Naaja Nathanielsenip anguneqassasoq kissaatigaa.

- Nunarsuarmi pissutsit allanngoriartorfiat maanna malinnaaffigigipput isumaqarpunga. Iligiit allanngorput. Nunarsuarmullu isiginnittaatsitsinni allanngortoqassaaq. USA-p qanoq inissisimanini nammineq paasisariaqarpaa, namminnerlu tamat oqartussaaqataanerat aqqutigalugu aqutsisussaminnik nutaanik qinersipput, tamannalu uagut iliuuseqarfigisinnaanngilarput. 

-Taamaattumik iligisatsinnut uagutsitut eqqarsartunut tapersersuerusuttunullu saattariaqarpugut. 

- Tamannami sulinermi periaasiuvoq pissusissamisoortoq. Allat oqartussaaqataanerannik ataqqinnittut aamma malittarisassat tunngavigalugit diplomatiikkullu oqaloqateqarusuttut suleqatigisariaqarpavut, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq, taassumalu USA-p Kalaallit Nunaannik pisinissamik soqutiginninneranut tunngatillugu silatusaartumik aaqqiisoqarnissaa neriuutigaa.

- Kalaallit Nunaanni amerlanerussuteqartut amerikamiorusuttut isumaqanngilanga, neriuppungalu USA-mut tunngatillugu isumaqatigiinnginneq sakkortusisinnaallugu silatusaartumik aaqqiissuteqartoqarumaartoq. 

-Taakkua aqutsinissamik oqartussaassuseqalernissamillu kissaateqarnerat tigussaanerusumik akuerineqarsinnaasumillu allanngortinneqartariaqarpoq. Tassaasinnaavoq sakkutooqarnikkut annertunerusumik sumiiffimmiilerneq, imaluunniit aatsitassanik tunngaveqarluni niuernikkut isumaqatigiissuteqarnerulerneq, taamaalilluni akerleriinneq nalinginnaasumik suleqatigiinnermut politikkimut nuunneqarniassammat. Isumaqarpunga amerlanerit tamanna neriuuteqarfigigaat, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni avissaariartulernermiippugut, namminiilivinnissaq pillugu oqallittoqarnerani, minnerunngitsumillu namminersorneq pillugu isumaqatigiissutip qanoq ineriartortinneqarnissaa pillugu oqallittoqarnerani. Kunngeqarfiup iluani avissaartuutaasumik oqallinnermi tammartajaannginnissarput qulakkeerniarlugu iliuuseqartariaqartugut Naaja H. Nathanielsen isumaqarpoq.

- Tamakku tamaasa akuliutsinnaveersaartariaqarpavut. Soorunami Danmarkimut attaveqarnitta allanngortinnissaanik kissaativut ingerlateqqissavavut. Oqallinneq taanna nammineq ingerlavoq aallaqqaammullu nunatsinniinnaq oqallisigineqassalluni. 

-Tamatuma saniatigut Inatsisartunut qinersisoqareerpat USA-mut ataatsimoorlutalu oqariartuuteqartarnissarput pingaaruteqartorujussuuvoq. Neriuppunga partiit akornanni maani nunatsinni isumaqatigiissuteqarsinnaassasugut, taamaalillutalu danskit naalakkersuisuinut USA-mik suleqateqarniarluta qanoq iliuuseqarusunnerluta erseqqissumik oqariartuuteqarsinnaassalluta, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Partiit USA pillugu politikkikkut isumaqatigiittariaqarput

Inatsisartuni partiit tamarmik ataatsimoorlutik politikkikkut isumaqatigiissuteqarnikkut USA-mut attaveqarneq pillugu nukittuumik suleqatigiilernissaat Naaja H. Nathanielsenip kaammattuutigaa.

- USA-p qanoq iliuuseqarfigineqarnissaa pillugu politikkikkut isumaqatigiissuteqartariaqarpugut. Vivian Motzfeldt (S) naalakkersuisuusimasut nalaanni nunanut allanut politikkimut periusissiamik suliaqarnermi iliuuseqartorujussuusimavoq. Suliaq ajoquteqarani pitsaasuugaluartoq USA ilimagisatsinnit allaanerusumik iliuuseqarsimavoq, taamaattumillu sanilitsinnut angisuumut periusissarput allanngortittariaqarparput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq, taassumalu oqaloqatigiinneq pitsaanerpaasartoq upperaa, silassorissuseq ajugaajumaartoq oqariartuutillu saqqummiunneqarsinnaassasut, naak USA-p iliminut oqariartuuteqartarnera eqqissiviilliortitsigaluartoq.

- Kalaallit oqaaseqarsinnaanissaat pingaaruteqarpoq, qularinngilluinnarparalu tamanna qallunaanit tapersersorneqassasoq, nalunngilaammi tamanna qallunaat oqallisigisassarinngikkaat, tassa Danmarkip pisiarineqarsinnaanerput imaluunniit pisiarineqarsinnaannginnerput aalajangigassarinngikkaa, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.