Kiista P. Isaksenip ukiup affaa Kalaallit Nunaanni utoqqarnut illersuisooreerluni saaffiginnittartut amerlinerat maluginiarpaa. Saaffiginnissutit assigiinngitsut 70-it ukiup affaata ingerlanerinnaani tiguneqarsimasut nalunaarsorsimavaa.
- Nunatsinni angalasarpunga; ukiumut marloriarlunga angalasinnaatitaavunga, taamaakkaluartorli teamsikkut ataatsimiittaqaanga, tassa imaappoq innuttaasunut ataasiakkaanut saqqumilaartuuvunga. Imminut isigaluni attaveqatigiinneq pisariinnerusarpoq, digittalimiugaluarpalluunniit, Kiista P. Isaksen isumaqarpoq.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Kiista P. Isaksenip ukiup affaa Kalaallit Nunaanni utoqqarnut illersuisooreerluni saaffiginnittartut amerlinerat maluginiarpaa. Saaffiginnissutit assigiinngitsut 70-it ukiup affaata ingerlanerinnaani tiguneqarsimasut nalunaarsorsimavaa.
- Nunatsinni angalasarpunga; ukiumut marloriarlunga angalasinnaatitaavunga, taamaakkaluartorli teamsikkut ataatsimiittaqaanga, tassa imaappoq innuttaasunut ataasiakkaanut saqqumilaartuuvunga. Imminut isigaluni attaveqatigiinneq pisariinnerusarpoq, digittalimiugaluarpalluunniit, Kiista P. Isaksen isumaqarpoq.
Utoqqarnut illersuisunngoqqammeraluarlunimi allannguingaatsiareerpoq. Siornatigut borgmesteriusimanermini politikkilerinermi misilittagaqarluarlunilu isumaginninnermi siunnersortitut ilinniarsimasuugami politikkikkut periutsit isumaginninnermullu inatsit ilisimalluarpai.
- Tamakkiisumik isigigaanni nunatsinni innuttaasut utoqqaat nipaatsorujussuupput. Inuunermik isiginnittariaasiat unammillernartitaallu tassaavoq:
- Atugassarititaasut taamaapput, akueriinnartariaqarpakka. Taamaammat ilaquttat pisinnaalluartut illersortigisariaqarpaat. Nunarsuaq digitaliusoq saperaat oqartoqarsinnaavoq, tamannami ilisimasaqarfiginngilaat. Iluamilli pineqannginnertik ilisimavaat. Matumani uanga iliuuseqarsinnaavunga, Kiista P. Isaksen oqarpoq.
Ilinniagassat
Telefonbogi tigussaasoq piuneerunnikuummat pisortat saaffiginiarnissaat ajornakusoorsinnaasoq oqaatsiminut tunngavilersuutigaa. Pisortat, ilaatigut utoqqarnik isumaginninnermik suliaqartut; ikiuutit angerlarsimaffimmilu ikiorteqarnissamut misissuinerit, utoqqaat najugaannut utoqqaalluunniit illuinut innersuussinerit.
- Suliat ataasiakkaat suliareqqusaanngilakka, kisianni siunnersuillungalu aqqutissiuisinnaavunga. Taamaaliortarpungalu. Aamma ilinniagassiisarpunga. Innuttaasut immikkoortortaq sorleq saaffigissaneraat qanorlu saaffiginnissanersut nassuiaattarpakka. Kingornalu sianerfigisarpakka saaffiginninnerallu qanoq ingerlasimanersoq apeqqutigisarpara, Kiista P. Isaksen nassuiaavoq.
Nunatsinni utoqqarnut isumaginninneq ataatsimut isigalugu equngasoqartoq politikkikkullu kinguarsimasoq isumaqarpoq. Tamanna utoqqaat illuinik sanaartornermut, ilinniarsimasunik sulisoqarnermut utoqqaallu illuinut najugaannullu nuunniarlutik utaqqisoqarnerinut atuuppoq.
- Aammattaaq utoqqaat illuini sulisunut annertuumik piumasaqaateqarpoq. Najugaqartut ajornartorsiutaat assigiinngitsorpassuupput. Qaratsamikkut ajoqusersimasut, inuuniarnermikkut unammillernartoqartut utertullu assigiinngitsorpassuupput. Najugaqartut ataasiakkaat sulisumit ilinniarsimasumit, suliamik kivitsinissaminut naleqquttunik piginnaasalimmik, ikiorneqarnissartik pisariaqartippaat, Kiista P. Isaksen erseqqissaavoq.
- Meeqqanik isumaginninneq annertuumik ukkatarineqarpoq, taamaattussaavorlu, uangali isiginnittaasinni utoqqartagut tunulliunneqarput. Taamaattussaanngilagut. Utoqqarnik isumaginninnermi unammillernartut qanoq iliuuseqarfigissallugit pilersaarusiornissaq amigaatigaarput. Sulisut ilinniarsimasut attatiinnarnissaallu amigaatigaarput, utaqqisut nalunaarsorsimaffii takivallaarput, tamakkiisumillu isigalugu utoqqaat piffissaqarfigineqanngippallaarput. Utoqqarpassuit tusarnaarsinnaasumik oqaloqatigisinnaasaminnillu pisariaqartitsipput, sulisulli ulapittorujussuusut misigisarpara. Taamak oqarninni sulisut isornartorsiunngilakka. Sulilluaqaat, suliassalli tamakkerniarlugit arpalusukaaginnaq ingerlapput. Utoqqaammi amerliartorpugut. Sulisulli angumerisassarpassuaqaramik ulapeqaat. Sulisinnaasut ikippallaarlutillu utoqqaat amerliartuinnarput. Utoqqartatta isumaginissaat pillugu siumungaaq isiginnissinnaaneq qanoq ajornartigigami? Innuttaasut isumagineqartariaqartut siunissami amerliartuinnartussaapput, Kiista P. Isaksen naqissusiivoq.
Akisussaaffik
- Ukiut tallimat qaangiuppata oqaloqatigeeqqissagutta utoqqarnik isumaginninneq sumut killissava?
- Aap, utoqqaat isumagineqartariaqartut amerlingaatsiarsimagaluartut killiffipput ukiut tallimat qaangiuppata taamaaginnapajaassasoq nammineerlunga ernummatigaara. Qanga kingullermik nunatsinni utoqqaat illuliortoqarnersoq eqqaamanngilara. Ukiulli tallimat qaangiuppata utoqqaat illersuisuminnukarsinnaallutik paasisimassagaat neriuutigaara, Kiista P. Isaksen oqarpoq.
Utoqqaalli nammineq inuunertik akisussaaffigalugu aamma paasisimassagaat neriuutigaattaaq.
- Matumani innuttaasut ataasiakkaat pisinnaatitaaffitik sumullu saaffiginninnissartik paasisimassagaat isumaqarpunga. Nukittuunik nipituuliuutiginnissinnaasunillu ilaquttallit kisimik ikiorneqassanngillat. Kikkulluunniit, aamma utoqqaat nipaatsut, tusaaniarneqartussaapput, Kiista P. Isaksen oqarpoq.
