Naalakkersuisunngortut suaarutigineqarmata atorfiit nutaat arlallit ilanngunneqarput: meeqqanut inuusuttunullu naalakkersuisoq, innarluutilinnut naalakkersuisoq – taakkuli akornanni utoqqaat ilaatinneqanngillat.
Utoqqaat soqutigisaat Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut, Nunamut Namminermut Avatangiisinullu naalakkersuisumit Bentiaraq Ottosenimit akisussaaffigineqarput. Ottosenip taaguutaata meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu naalakkersuisup Mads Pedersenip aamma peqqissutsimut innarluutilinnullu naalakkersuisup taaguutai assiginagit utoqqaat atugaat naalakkersuisutut suliassami pingaarnersaannut ilaasut ersersinngilaa.
Naalakkersuisunngortut suaarutigineqarmata atorfiit nutaat arlallit ilanngunneqarput: meeqqanut inuusuttunullu naalakkersuisoq, innarluutilinnut naalakkersuisoq – taakkuli akornanni utoqqaat ilaatinneqanngillat.
Utoqqaat soqutigisaat Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut, Nunamut Namminermut Avatangiisinullu naalakkersuisumit Bentiaraq Ottosenimit akisussaaffigineqarput. Ottosenip taaguutaata meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu naalakkersuisup Mads Pedersenip aamma peqqissutsimut innarluutilinnullu naalakkersuisup taaguutai assiginagit utoqqaat atugaat naalakkersuisutut suliassami pingaarnersaannut ilaasut ersersinngilaa.
Saaffiginnissutit amerlerujussuartut
Utoqqaat illersuisuat utoqqarnit ilaqutaannillu 2024-mi 120-riarluni saaffigineqarpoq – ukiup siulianut sanilliullugu 300 procentimik amerleriarput Ukioq manna saaffiginnissutit 36-it tigusimavai..
Utoqqaat illersuisuat Kiista P. Isaksen naapertorlugu saaffiginnittarnerit utoqqarnik isumassuinerup qanoq inneranik ersersitsipput, tassani sulisussaaleqineq, inissianik utoqqaallu illuini inissat amigarneri utoqqaat inuunerannut sunniuteqangaartarput.
- Kommune Kujallermi, Qeqqata Kommuniani Avannaata Kommunianilu utoqqaat illui 2024-mi pulaarpakka. Kiserliorneq qanigisaqannginneq ulluinnarni inuunerminnut sunniuteqartartut utoqqaat arlallit oqaluttuarput.
Ataatsip qialluni oqarfigaanga: 'Qanilaaneq amigaatigaara', Kiista P. Isaksen oqaluttuarpoq.
Taanna naapertorlugu utoqqarnik isumaginninnermi sulisussaaleqineq sulisullu suliassaqarpallaarnerat ajornartorsiutaajuaannarput.
- Utoqqaat arlallit ullut tamaasa unnukkorsioreernerminni naak sininnissaminnut piareersimanngikkaluarlutik sulisut kingusinnerusukkut orniguteqqinnissaminnut piffissaqanngimmata innartinneqartarput. Allat nakorsamiit misissorneqarnissartik puigorneqartoq misigisarlugulu periarfissatik pillugit apeqqutitik akineqanngitsut misigisarpaat, utoqqaat illersuisuat oqarpoq.
Aammattaaq isumaginninnerup amigaataanera innuttaasunit saaffiginninnerni amerlanerni sammineqarpoq, tamannalu utoqqaat illersuisuata mianersoqqullugu kajumissaarutigaa.
- Isumaginninnermi ajornartorsiorpugut. Ukiut qulit qaangiuppata sulisinnaasut ikilisimasut utoqqaat 55 procentinik amerlisimassapput. Utaqqiinnarsinnaajunnaarpugut – maanna iliuuseqartariaqarpugut, Kiista P. Isaksen oqarpoq.
- Tamanna maluginiarparput. Puigorlugu mininneqaannarsimasoq Naalakkersiusullu salliussaannut ersiutaanngitsoq neriuppunga. Illersuisut allat naalakkersuisoqarfeqarput. Sooq aamma utoqqaat peqanngillat? Naalakkersuisut utoqqaat illersuisuattut atorfik 2019-imi pilersikkamikku illersuisut allat suliassaasa assinginik suliakkiipput, taamaammat suliaqarfiit taakku pingasut assigiimmik pingaartinneqartut naatsorsuutigaara, Kiista P. Isaksen oqarpoq.
Taaguutit ersiutaasa saniatigut isumaqatigiissummi ikittuinnarnik aalajangersimasunik anguniagaqartoqartoq utoqqaat illersuisuata maluginiarpaa.
- Utoqqaat isumaqatigiissummi eqqaaneqarmata ataqqineqarnissaat aallarniutigineqarpoq. Pilersaarutit aalajangersimasut siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu suliarineqartut pisarnertullu taaneqartartuniit siammasinnerusut amigaatigaakka. Assersuutigalugu peqqinnissaqarfik tatisimaneqartoq eqqaaneqarpoq, utoqqarnilli sullissineq aammattaaq taamaappoq. Sulininni illoqarfinni arlalinni utoqqaat illui pulaarnikuuakka, sinerialli tamakkinngilara – aningaasat naammanngimmata. Sulisunik piginnaasaqarluartunik amigaateqartoqarnerata najugaqartut ulluinnaanut sunniuteqartarnera ersarippoq. Utoqqarpassuit pitsaasumik ulluinnaqassagunik sutigulluunniit pisarialimmik ikiorneqarnissaminnut periarfissaqanngillat, Kiista P. Isaksen oqarpoq.
Utoqqaat illuinittaaq inatsisit naapertorlugit nakkutilliinerit akuttuallaartut – ilaatigullu suliarineqarnerluunniit ajortut aamma erseqqissarpaa.
Malittareqqiineq aningaasallu amigaataasut
Kalaallit Nunaanni utoqqaat amerliartupiloornerat – minnerunngitsumillu utoqqaat paaqqutarineqarnissamik pisariaqartitsisut amerliartupiloornerat utoqqaat illerersuisuata tikkuarpaa. Ineriartornermut tamatumunnga pissutaasoq pitsaasuuvoq, tassa sivisunerusumik inuusalernerput, tamannali utoqqaat najugaqarfiisa utoqqaallu illuisa ullumikkut tatineqareersut ukiualuit ingerlaneranni amigalernissaannik isumaqarpoq.
- Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu utoqqarnik sullissineq pillugu pilersaarusiortoqartariaqarpoq, assersuutigalugu utoqqaat illussaannik sanaartornissaq salliutinneqartariaqarpoq, soorlu Naalakkersuisut utoqqarnut periusissiaanni tamanna siunniussimagaat. Aamma isumaginnittoqarfiup peqqinnissaqarfiullu suleqatigiinnerat pitsaanerusariaqarpoq. Angerlarsimaffiit utoqqarnut naleqqussakkat ilaqutaasut ernumassuteqaraangamik saaffigisinnaasaat Illoqarfinni arlalinni pilersinneqarsinnaasut takorloorpara, utoqqaat illersuisuat oqarpoq.
Utoqqaliartortilluta puigortarneq ajornartorsiutaaneruleraluttuinnarpoq, utoqqaallu illersuisuat naapertorlugu peqqinnissaqarfik tamatuma iliuuseqarfiginissaanut ullumikkut sakkussaqanngilaq.
- Puiguttuuneq pillugu kisitsisit ilisimaneqanngitsut amerlaqaat. Utoqqaat amerlasuut misissorneqarneq ajorlutillu pisariaqartitaminnik ikiorneqarneq ajorput. Tamanna samminerusariaqarparput. Utoqqaat kisimik eqqugaanngillat, aammali ilaqutaasut, inunnik katsorsarneqarsinnaanngitsumik puiguttornermik nappaateqartunik isumassuisussaasut, Kiista P. Isaksen oqarpoq.
Utoqqaat puigorneqarsimanerpat?
Utoqqarnik isumaginninnermi unammillernartoqartillugu isumaqatigiissummi aalajangersimasunik suliniuteqannginnera utoqqaat pillugit oqaaseqartartup pakatsissutigaa.
- ’Sinaakkutissat’ eqqartornissaat nutaanillu ikinngutitaartornerup asasartaartornerullu utoqqaat ulluinnaanik qaammarsaanissaanik neriuuteqarneq naammanngilaq. Sinaakkutissat taakku qanoq isumaqaramik? Suliaqarfik tamarmi tatisimaneqaqaaq, pitsannguinissamullu pilersaarutinik aalajangersimasunik pisariaqartitsivugut. Taakkoqanngippat anguniagarput angunavianngikkipput ernummatigaara, Kiista P. Isaksen oqarpoq.
