Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanik alliliinissamut Danmarkip naalagaaffia qularnaveeqqusiivoq
Nuummi erngup nukinganik nukissiorfiliornissamut qallunaat naalagaaffiat aningaasaliissutit 95 procentiinut qularnaveeqqusiissaaq.
Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni erngup nukinganik nukissiorfik allilerneqarpat, Nuuk nukissiornerusinnaassaaq. Alliliineq 3 milliardit koruunit missaannik akeqassangatinneqarpoq.
Toqqorsivimmit assilisaq: Leiff Josefsen
Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni erngup nukinganik nukissiorfiup allilerneqarnissaa qanilleriarpoq. Qallunaat aningaasaqarnermut ministeriat Nicolai Wammen tunngaviusumik isumaqatigiissuteqarfigineqartoq, tassa allilerneqarnissap aningaasalersorneqarnerata 95 procentia naalagaaffiup qularnaveeqqusiissutigissagaa, Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq Erik Jensen (S) ilisimatitsivoq.
Nukissiorfimmik alliliineq NunaGreen Construction A/S-imit isumagineqassaaq, 3 milliardit koruunillu missaannik akeqassangatinneqarluni. Naalagaaffiup akilersuinissaanik isumaqatigiissut Folketingimit inaarutaasumik akuerineqaqqaassaaq.
Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni erngup nukinganik innaallagissiorfik Nuummut innaallagissiisarpoq, innaallagissiorfilli allineqartariaqarpoq.
- Erngup nukinganik innaallagissiorfik nutaaq 76 MW angullugit mingutsitsinngitsumik nukissiorfiussasoq naatsorsuutaavoq, taamattaarlu Nuummi innaallagissamik pilersuinerup isumannaatsuuneranut ilapittuissalluni, tunngaviusumik isumaqatigiissummi nassuiarneqarpoq.
Allat isumaannit misissuineq teknikkikkullu aaqqissuineq
Naalagaaffiup qularnaveeqqusiissutaa arlalinnik piumasaqaateqarpoq.
Ilaatigut pineqarpoq suliniut pillugu avatangiisinut sunniutaasinnaasut misissorneqaqqaartariaqarnerat, taakkulu aningaasaliisunit akuerineqaqqaartariaqarput, soorluttaaq suliniut pillugu teknikkikkut aaqqissuineq misissorneqaqqittariaqartoq, tamannalu „allat isumaannit“ misissorneqassaaq.
Aningaasaqarnermut tunngatillugu NunaGreen Construction aamma Nukissiorfiit aningaasaqarnermut missingersuusiorlutillu missingersuummik qaangiisinnaanermik qulakkeerinnittussamik atorunnaarsinneqarsinnaanngitsumik isumaqatigiissuteqassapput.
Naalagaaffiup qularnaveeqqusiisinnaaneranik isumaqatigiissut aningaasaqarnermut naalakkersuisup Erik Jensenip nuannaarutigaa, taassumalu tamanna suliniutip aningaasaqarnikkut patajaatsumik taarsigassarsilluni piviusunngortinnissaanut pingaaruteqarnerarpaa:
Erik Jensen: qularnaveeqqut aningaasaqarnikkut patajaatsumik taarsigassarsilluni suliap piviusunngortinnissaanut pingaaruteqarpoq
- Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfiup aamma Finansministeriap akornanni qanimut suleqatigiilluni misissueqqissaarneq Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani erngup nukinganik nukissiorfimmik allisaanissamut qularnaveeqqusiineq pillugu tunngaviusumik isumaqatigiissuteqarnermik nassataqartoq nuannaarutigaara.
- Naalagaaffimmit qularnaveeqqut, aningaasaqarnikkut patajaatsumik taarsigassarsilluni suliap piviusunngortinnissaanut pingaaruteqarpoq. Tamanna nunatta minguinnerulernissaanut alloriarneruvoq pingaarutilik, Naalakkersuisullu mingutsitsinngitsumik nukissiornerulernissamut anguniagaannut ikorfartuissalluni, nalunaarummi Erik Jensen oqarpoq.
Tunngaviusumik isumaqatigiissut naapertorlugu suliniutip ukiuni 2026-mit 2032-mut naammassineqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Nuummi erngup nukinganik nukissiorfiup allilerneqarnerata saniatigut aamma Aasiannut Qasigiannguanullu pilersuisussamik erngup nukinganik nukissiorfiliornissaq politikkikkut aalajangerneqarpoq. Suliniut ingerlalluartoq, suliassallu tulliani aalajangernerup tamatuma piviusunngortinnissaa immikkut sammineqassasoq, Naalakkersuisoq ilisimatitsivoq.
