Nunatsinni tusagassiuutit nappaatit nalinginnaasut pillugit allaaserisaqaraangamik, kræfti tuberkuloselu pingaarnertut allaaserigajuttarpaat.
Uummatimikkulli nappaateqartut immaqa maluginiarneqarpallaartanngillat,
Nunatsinni tusagassiuutit nappaatit nalinginnaasut pillugit allaaserisaqaraangamik, kræfti tuberkuloselu pingaarnertut allaaserigajuttarpaat.
Uummatimikkulli nappaateqartut immaqa maluginiarneqarpallaartanngillat,
taamaattorli taama eqqugaatigisarlutik. Dronning Ingridip Napparsimmavissuani uummatit nakorsaata Uka Wilhjelm Geislerip tamanna tikkuarpaa, taassumalu taama atorfeqarnermini ukiut 20-t sinneqartut sulinermini Nunatsinni uummatikkut nappaateqalertarnerit ineriartornerat malinnaaffigisimavaa.
- Napparsimasut tusindilikkaat nakkutigisarpavut, taamaattumik Nunatsinni napparsimasut assigiimmik nappaateqartut amerlanerpaat ilagaat, Uka Wilhjelm Geisler oqarpoq.
PAASISSUTISSAT
Uummat
minutsimut 70-eriarluni tillertarpoq, nalunaaquttallu akunneranut
5000-eriarluni, ullormut 100.000-eriarluni — inuullu inuunerani
agguaqatigiissillugu 2,6 milliarderiarluni tillertarluni
Aammattaaq oqaatigaa, uummatilunneq assigiinngitsorpassuarnik pissuteqartartoq. Uummatimikkut nappaateqartut assigiinngitsorpassuupput, katsorsarneqartarnerat aamma nappaatip qanoq ingerlanissaanik ilimanaateqartut assigiinngitsorpassuusarlutik. Taakkuli amerlapput, katsorsarneqartariaqartut nakkutigineqartariaqartullu.
Uummatip nakorsaata aamma erseqqissarpaa, taqqat aammik iltimillu uummammut pilersuisut Nunatsinni ajoquteqalertarnerisa nassaassaannginnerannik oqartoqartarnera ilumunngitsoq. Taannami inooriaatsip kinguneranik nappaataalersartut ilagaat, maani annerujartuinnartumik aamma eqquisussaasoq.
- Suussusersinissaa (taqqat nerukillisarnerannik nappaat, aaqq.) pikkoriffiginerulerparput, tamannali qularutissaanngitsumik Nunatsinni innuttaasunit aamma atugaalersimavoq. Tassa inooriaatsip kinguneranik arnanit, angutinit inuusunnertusunillu nappaatigineqalertarami, Uka Wilhjelm Geisler oqarpoq.
Piffissami matumani uummatimikkut nappaatillit ikinnerpaamik 1.300- 1.400-t katsorsarneqarput, taakkulu Uka Wilhjelm Geislerimit suleqataanillu nakkutigineqarlutik. Taamatummi nappaateqartut amerlagamik, ukiut tamaasa misissuiffigineqartartut, ilaat akulikinnerusumik ilaalli taamaallaat ukiumut ataasiaannarlutik.
Uummatip nakorsaata siunnersuutaa
Uummatikkut nappaatit qaqutiguinnaq tamakkiisumik katsorsarneqarsinnaasarput, inuunermili atornissaa ilikkartariaqarluni.
Ilaannikkut nappaat ilungersunartillugu inuunermut ilungersunartorsiortitsisinnaasarpoq, ilaatigullu kræftertut assigalugit inuunerup sinnerani atoruminarnerulersinneqartariaqartarluni.
Uummatip tillerneri akornuteqaleraangamik, tassanngaannartumik takkukkajuttarput, siusinaartumik malunniutinngikkaluarlutik, taqqakkullu milittoornerit assigalugit taama pisoqaqqissinnaanera ernumagalugu inooqatigisariaqarlutik. Pissutaaqataasinnaasut amerlaqaat.
- Uummat inuunerup uumatitsisuatut misinnartarpoq. Taamaattumik uummatikkut ajoquteqalerneq ernumanarsisarluni, Uka Wilhjelm Geisler oqarpoq imalu itisiliilluni:
- Assersuutigalugu uummallunnerup nalaani ima eqqarsartoqarsinnaavoq: Napparsimanerlunga imaluunniit annilaangarujussuaannarnerlunga?
Taamaattumik Uka Wilhjelm Geislerip timitsinnut tusarnaaqqissaartarnissatsinnik kajumissaarpaatigut.
– Kukkussutigisartakkatta ilarpassui timip akiorneratigut ajoqusiinikkut pisarput. Timerput aamma qasulersinnaasarpoq. Tamatumunnga taarsiullugu timerput suleqatigisariaqarparput. Immaqa timerput ikiorsinnaavarput pujortartarunnaarnitsigut, imaluunniit pisuinnaq suliartortarnitsigut tamatigut biilertarnitsinnut taarsiullugu, Uka Wilhjelm Geisler oqarpoq.
Uummatillu nakorsaata erseqqissarpaa, timip nukinga tillertoq uummat, inuiaqatigiit kulturianni pingaaruteqartoq, timip pisataasa pissusiinik nassuiaasinnaanermit pingaaruteqarnerujussuaq.
- Uummat inuunerup qiterpiaatut, tarnip kinaassutsillu ilorpiaatut, misigissutsinut asanninnermullu, uppernermut sapiissusermullu qitiusutut isigineqartarpoq, Uka Wilhjelm Geisler ukiorpassuarni uummalluuteqartunik sullissisarnermini misilittakkani pillugit oqarpoq.
