Aatsitassanut periusissiaq nutaaq isornartorsiorneqartoq

Ullumikkut aatsitassarsiorneq Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerani 1 procentiinnaavoq.

Anguniagaavoq aatsitassarsiorneq ukiut tulliuttut tallimat ingerlaneranni suliffissuartut atasinnaasutut ineriartussavoq, suliffissanik qulakkeerisoq Kalaallit Nunaannilu ilisimasanik periarfissanillu pilersitsilluni.

Naalakkersuisut 2025-29-mut aatsitassanut periusissiaanni takorluukkat taamaapput, taannalu marlunngorneq novembarip 25-at tikillugu tusarniaassutigineqarpoq. Aatsitassanut periusissiap saffiugassanut periusissiaq ukiup naanerani atorunnaartussaq taarsissavaa.

Sammineqartut sisamat

Periusissiami sammineqartut sisamaapput. ”Piujuartitsineq Inuiaqatigiillu” siulliuvoq, sallaatsumik suliniutissat arlaqarlutik, soorlu innuttaasunik oqaloqateqarneruneq, ilisimatusarnermik ingerlatsivinnik suleqateqarneruneq, ilinniartitaaneq atorfitsigullu periarfissat pillugit paasititsiniaanerit, naligiissitaanissamut suliniutit aatsitassarsiornikkullu paasissutissiinissamut tuniniaanissamullu periusissiap nutaap atuutilersinnissaa.

Sammineqartut aappaat qulequtaqarpoq ”Aningaasaliinissamut tunngavissat pilerinartut”, matumanilu ingerlatseqatigiiffiit oqartussaasullu akunnerminni ataqatigiinnerunissaat sammineqarpoq. Assersuutigalugu pineqarput akileraartarnikkut royaltymullu tunngatillugu allannguisinnaaneq, akuersissuteqartarnermilu suleriaatsit nutarterneqarlutik, assigiinnillu piumasaqaateqartarnissaq sullissinerup eqaannerunissaa anguniarlugu. Aamma suliniuteqartoqassaaq aningaasaliinermut aningaasaateqarfiit aatsitassarsiortullu ataatsimiittarnissaannik periarfissiisunik, annikitsumik aatsitassarsiornermi pisinnaatitaanermik piginnittunut uppernarsaariaatsinik piorsaaneq, nunat tamat akornanni akileraartarnikkut isumaqatigiissuteqartarnissamik sulinerup annertusinera, taamaaliornikkut suliassaqarfik iluaquserneqarluni, allaffissornikkullu annertunermik digitalinngortitsilluni. Aamma IBA-mik isumaqatigiissutit nalilersoqqinneqartariaqarput, taamaalilluni aatsitassarsiornikkut allaffissornermi nutaamik aaqqissuussisoqarsinnaalluni. 

Mingutsitsinnginneruneq ujarassiornikkullu paasissutissat

Sammineqartussat pingajuanni pineqarput aatsitassat mingutsitsinnginnerusumik ingerlatsilernissamut atorneqartussat, matumanilu suliniutit ilagaat EU-mik suleqateqarneruneq, kiisalu Danmarkimik USA-millu suleqateqarnerup ingerlatiinnarnissaa. Tamatuma saniatigut ilisimatusarnermik ingerlatsivinnik suleqateqarneq pillugu CO2-p immikkoortillugu toqqortarisarnissaa pillugu, kiisalu CO2-mik immikkoortitsilluni toqqortarinerata periarfissaannik ujarassiornikkut naliliineq, ilaatigut inatsisitigut tunngavissaqarnissaq paasissutissanillu toqqorsiveqarluni.

Sammineqartut kingullersaanni suliniutinik nalunaarsuineq nunarsuarmilu paasissutissat katersornissaat pineqarpoq, tassalu paasissutissatigut pitsaanerusumik tunngavissaqarnissaq, taamaalilluni Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornikkut ujaasinissaq aningaasaliinerlu pilerinarnerulerluni.

Aatsitassarsiornikkut ineriartorneq

Apeqqutaalerporli aatsitassarsiornikkut tigussaasumik iliuuseqarneq naammannersoq aatsitassarsiornikkut isertitaqarnerunissami piorsaanermillu nukittunerusumik tunngavissiiniarluni.

Sulisitsisut tamanna apeqquserpaat. Isumaqarput aatsitassarsiornerup piorsarnissaa aatsitassarsiortullu anigaasaqarnerata iluaqusernissaa naammattumik sammineqanngitsoq. Tamanna tusarniaanermi akissutini Sermitsiamit pineqartuni takuneqarsinnaavoq.

”Sulisitsisut isumaqarput aatsitassarsiornerup piorsarnissaanut suliniutit suut atorneqassanersut pillugit isummersortoqarsimanngitsoq,” aallaqqaataani allassimavoq kingornalu:

”Aatsitassarsioqatigiiffiit neqeroorfigineqarsinnaagaluarput Naalakkersuisut PolarOilillu akornanni kiffartuussinissamik isumaqatigiissummut ilaalernissaminnik, akikinnerusumik ikummatissarsisinnaaniarlutik. RAL assartuussinermik akinik appasinnerusunik aalajangiisinnaavoq, ingerlatseqatigiiffiit tunisassatik nutaat assartortissagaangatigit. Aamma taama siunnersuuteqarpoq TUSASS-ip tunisassiaannut atatillugu, peqqutigalugu Telestyrelsenip ingerlatseqatigiiffiit akuerinngimmagit TUSASS-ip kisermaassilluni akuersissutigineqarnerata avataani internetimik tuniniaasunit allanit pisoqarsinnaanngimmat,” allassimavoq.

Inuussutissarsiuteqartut ilungersunartorsiornerat akuerineqanngitsoq

Sulisitsisulli aamma nersualaarilaarput, IBA-mik isumaqatigiissutit pioreersut nalilersoqqinneqartariaqarnerat pitsaasutut isigigamikku, ”suliassaqarfillu suleqatigalugu iliuuseqartoqarniarmat, taamaalillutik attaveqaasersuutitigut eqqortumik nukissiornerup iluani soorlu erngup anorillu nukingat atorlugit, arlalinnik mingutsitsinnginnerusunillu aaqqiisoqarsinnaalluni”.

Sulisitsisut pisortaata Christian Keldsenip isornartorsiuineq Sermitsiamut itisilerpaa.

– Kissaatiginartissimagaluarparput aatsitassarsiortut ilungersunartorsiornerisa akuerineqarnissaat. Ingerlatseqatigiiffiit tamarmik ujaasisuugunik piiaagunilluunniit aningaasaliinissamut patajaatsumik inuussutissarsiornikkut allatigut politikkimut atasumik tunngavissaqarneq. Suliassaqarfiup Kalaallit Nunaanni tunuarsimaarneranut peqqutissaqarpoq, tassalu tunngavissat ilungersunarnerat, tamannalu aatsitassanut periusissami naammattumik sammineqanngilaq.

Kalaallit Nunaata aatsitassarsiorfiunissaanut kajumissuseqarneq

Christian Keldsen isumaqarpoq aatsitassanut periusissiami assigiinngisitaarneq, naligiissitaaneq mingutsitsinnginerunissarlu annertuallaamik sammineqartut. Imaanngilaq inuiaqatigiinni qulequttat taakku pingaartuusut akuerinnginnamiuk, maannakkulli aatsitassarsiornerup imissisimaneranut tulluanngillat.

– Kalaallit Nunaata aatsitassarsioqatigiiffinnik nunamut pissarsiniarnerani mingutsitsinnginneruneq pineqannngilaq, aatsitassalli aningaasaqarnitsinnut iluaqutaasinnaanerat. Inuiaqatigiiuvugut atugarissaartut aningaasalerneqartariaqartut. Nammineernerulernissamik anguniagaqarpugut aningaasaqarnikkullu imminut aqunnerulluta. Aatsitassanulli periusissiami ersinngilaq, tassunga isertitassat qanoq qulakkiissanerivut, Christian Keldsen oqarpoq.

Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisinik atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik aatsitassanut periusissiamik nutaamik suliaqarsimavoq, inuussutissarsiortunit soqutigisaqartunullu siunnersuutit tunngavigalugit suliaasumik. Tusarniaaneq marlunngornermi novembarip 26-anut killeqarpoq.