Aatsitassarsioqatigiiffiup aaqqiagiinngissutaasup Kalaallit Nunaanni oqaloqatigiinneq annertusiniaraa

Australiamiut ingerlatseqatigiiffiat Energy Transition Minerals suli inatsisitigut ilungersorpoq Narsap eqqaani Kuannersuarni akuersissuteqarnissaminnik.

Ingerlatseqatigiiffik piiaanissamut qinnuteqaamminni marloriarluni itigartinneqarpoq 2021-mit uranimut inatsit tunngavigalugu, allassimammat piiarneqartut 100 ppm sinnerlugu uranitaqassanngitsut.

Kuannarsuarni imarisaasoq 200 aamma 400 ppm akornanni annertutigaaq.

 Inatsisitigulli saqitsaannerup saniatigut ingerlatseqatigiiffik aamma suliniut pillugu Narsami innuttaasunik aalajangiisartunillu oqaloqatigiinnermik pilersitsiniarsarivoq.

 Maannakkut pappilissat nalillit allattorsimaffiat nutaaq naapertorlugu ingerlatseqatigiiffiup siuttui Nuummut Narsamullu angalalersaarput Naalakkersuisunut ilaasortat, sumiiffimmi suliffeqarfiit, soqutigisaqaqatigiiffiit sinniisullu oqaloqatiginiarlugit. Pingaarnertut siunertaavoq tatiginninnerup suleqatigiinnerullu nukittorsarnissaa qulakkeerlugulu Kuannersuarni suliniut ”inuiaqatigiinnut aningaasatigut inuiaqatigiinnilu tigussaasumik pitsanngorsaanissaa saniatigullu Kalaallit Nunaanni avatangiisinut piujuartitsinermullu anguniakkanut naapertuulluni”.

 Siunnersorti nutaaq

Ingerlatseqatigiiffik aamma piukkunnarsarsimavoq nutamik siunnersorteqalerluni, tassalu Australiami nunanut allanut ministeriusimasoq ullumikkullu siunnersuisarfimmi ”Julie Bishop and Partners”-imi piginnittuusoq Julie Bishop.

 – Kuannersuarni suliniut Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut annertuumik pilersitseqataasinnaavoq saniatigut EU-mi anguniakkanut tapersersuutaalluni, tassalu minguinnerusunik ikummateqaleriartornermi tunisassianillu nutaaliaasunik piorsaanermi saffiugassanik qaqutigoortunik pingaaqisunik imminut pilersorsinnaanerunissamik anguniakkamut naapertuulluni. Energy Transition Mineralsimik suleqateqalernissatsinnut qilanaarpugut, suliniutillu uuma allannguisussap piorsarnissaanut, Julie Bishop ingerlatseqatigiiffiup pappilissanut nalilinnut allattorsimaffianut nalunaarpoq.

Suliffeqarfiup ilungersunartui qaangerniartussaagai

Energy Transition Minerals naapertorlugu Julie Bishop eqqartuussissuserisutut ilinniarsimasoq nunat tamalaat nunarsuarmilu pissutsinik annertuumik paasinnissinnaassuseqarpoq, taamaalilluni ”siulersuisunik nalituumik tapersersuisinnaallunilu siunnersuisinnaalluni kiisalu sutigut tamatigut illuatungeriit iluarisaannik aaqqiiniarluni isumaqatigiinniarsinnaalluni, kiisalu ilungersunartut suliffeqarfiup Kalaallit Nunaanni saffiugassanik qaqutigoortunik suliniuteqarnerani ineriartornermut akornutaasunik piiaalluni ineriartortitsillunilu.”

 Pisortaq Daniel Mamadou nangilluni oqarpoq Julie Bishop tassaasoq Australiami nunanut allanut ministeriusartunik iluatsitsinerpaallunilu ataqqineqarnerpaaq, nunarsuarmilu tamarmi naalakkersuisut qanoq iliuuseqarniarsinnaanerannik siulittuillaqqissoq illuatungeriinnullu pitsaasunik angusaqartitsilluni:

 ”Siunnersortitut Energy Transition Mineralsimik ikiuisussatut siunnersortigileratsigu nuannaarutigisupilussuuarput, Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni, soqutigisaqaqatigiinni pisortanilu Kuannersuarni suliniummik ilorraap tungaanut saatitsiniarluta sulilerutta – saniatigut inatsisitigut suliat ilanngullugit.

 Piginneqataassutit naleqarnerulersut

Piffissami kingullermi Energy Transition Mineralsimik piginneqataassutit nalingat annertuumik qaffassimavoq.

 – Tamanna soqutiginarpoq. Nalingat marloriaatinngortoq pingasoriaatinngortorlu takuarput, tamannalu aallartereerluni novembarimi USA-mi qineqqusaarneq aallartimmat, kingornalu decembarimi januaarimilu iluamik qaffariarluni. Tamanna aamma januaarip 13-ani 20 procentimik qaffariartoq takuarput, matumanilu peqqutaagunarpoq Julie Bishopip siunnersortinngorsimaneranut nutaarsiassaq. Inuk pingaaruteqartuuvoq, Australiami 2013-imiit 18-imut nunanut allanut ministeriulluni. Tamanna ima oqariartuuteqarfiuvoq ingerlatseqatigiiffik maanna piukkunnarsartoq, Aarhusip ilisimatusarfiani aningaasanik aqutsinermi ilisimatooq Per Nikolaj Bukh oqarpoq. Maluginiarsimavaattaaq Australiami pappilissanik nalilinnik niuerfimmi januaarip pingajuani ingerlatseqatigiiffimmut piginneqataassutit annertuumik qaffannerannut apeqqutaasunik aperisimasoq, ingerlatseqatigiiffik akilluni, tamatumani peqqutaasimassagunartoq præsidentinngortussap Donald Trumpip Kalaallit Nunaat pillugu oqariartuutaasa nunarsuarmi tusagassiivinnit sammineqarnerujussuat.

 – Taamatut tusagassiuutinit sammineqarnera internetsikkut pappilissanik nalilinnik niuerfinni arlalinni nalunaarutigineqarpoq Energy Transition Mineralsilu pillugu januaarip aallartinnerani oqaaseqaatit. Pissutsit allat aamma matumani kalluarneqarput, soorlu Kalaallit Nunaanni qinersinissaq, ilimanarnerulerluni Kuannersuarni suliniut pillugu aningaasaliisut iluarusunnerulernerannik, piginneqataassutit qaffannerannut nassuiaatitut ingerlatseqatigiiffik allappoq.

 Uran pillugu inatsit taamaaginnassasoq

Naalakkersuisut aperineqaramik Energy Transition Mineralsimik piginneqataassutit ineriartornerat eqqumaffigineqarnersoq, Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisinik atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen Sermitsiamut akivoq:

 – Uppernarsarsinnaavara uranimut inatsit taamaaginnassasoq, suliniut aallartissimatinnagu.